Lukea koko kirjan. Kiitos kuotenkin avun tarjouksesta
Kirjat
- Viestiketjun aloittaja Museo
- Aloitus PVM
Lukea koko kirjan. Kiitos kuotenkin avun tarjouksesta
tulikomento
Supreme Leader
Osaako kukaan suositella hyvää ja kattavaa teosta neukkujen kylmän sodan aikaisista asejärjestelmistä ? Tämmönen on ainakin olemassa mutta uskoisin että aika yleisteos tämä on.
tulikomento
Supreme Leader
Meikäläisen itse itselleni hankkima joululahja. Ei tosin ehtinyt Amazon toimittaa Suomeen ennen pyhiä. Kertoo 26.2.1991 Länsi-Irakin aavikolla käydystä ns. 73 Eastingin panssaritaistelusta, jossa US Armyn 2. panssariratsuväkirykmentti rökitti Irakin tasavaltalaiskaartin Tawakalna-divisioonan.
Referoi kun kerkiät
Kähönen, Urho: Voittamattomat pataljoonat. Taipaleen talvisota. Gummerus 1997.
Tämä kirja kertoo Talvisota-elokuvassakin mainitun Lieskan pataljoonan tarinan. Talvisota-elokuvan myötä suomalaiset ovat oppineet, että Taipaleella taistelivat pohjalaiset, mutta oikeastaan päävastuu oli keskisuomalaisilla. Kähösen kirja kuvaa tiivisti 207 sivulla Taipaleen taisteluiden helvetillisyyden. Vaikka tarina on tuttu, se on silti riipaiseva. Jatkuvat taistelut käsittämättömän ylivoimaista vihollista vastaan kuluttavat joukot lopulta olemattomiin. Yksilöiden kestokyky on katkeamispisteessä keskeytymättömän fyysisen ja psyykkisen rasituksen vuoksi. Kähösen omiin päiväkirjoihin ja muisteluksiin sekä muiden kertomuksiin pohjaava kirja kykenee välittämään kaiken tämän niin hyvin, kuin se vuosikymmenten takaa on kirjan lehdiltä nykylukijalle välitettävissä.
Vaikka samanlaisia tarinoita on kerrottu jo vuosikymmenet, Kähönen pystyy tekemään poikkeuksellisen taitavasti. Kirja ei esittele uusia tulkintoja, eikä suuria paljastuksia, eikä myöskään käytä mitään erikoisempia kirjallisuuden menetelmiä. Se on kronologisesti etenevä muistelus taisteluista, joilla osaltaa pelastettiin Suomen itsenäisyys 80 vuotta sitten. Teos on ehdottomasti lukemisen arvoinen jokaiselle viime sodista kiinnostuneille. Uskallan mainita sitä jopa eräänlaisena unohdettuna klassikkona, joka olisi ansainnut tulla julkaistuksia jo vuosikymmeniä aiemmin. Nyt se on jäänyt ansaitsemattoman vähälle huomiolle. Jos et ole jo lukenut, niin painu arjen tultua lähimpään kirjastoon.
Tämä kirja kertoo Talvisota-elokuvassakin mainitun Lieskan pataljoonan tarinan. Talvisota-elokuvan myötä suomalaiset ovat oppineet, että Taipaleella taistelivat pohjalaiset, mutta oikeastaan päävastuu oli keskisuomalaisilla. Kähösen kirja kuvaa tiivisti 207 sivulla Taipaleen taisteluiden helvetillisyyden. Vaikka tarina on tuttu, se on silti riipaiseva. Jatkuvat taistelut käsittämättömän ylivoimaista vihollista vastaan kuluttavat joukot lopulta olemattomiin. Yksilöiden kestokyky on katkeamispisteessä keskeytymättömän fyysisen ja psyykkisen rasituksen vuoksi. Kähösen omiin päiväkirjoihin ja muisteluksiin sekä muiden kertomuksiin pohjaava kirja kykenee välittämään kaiken tämän niin hyvin, kuin se vuosikymmenten takaa on kirjan lehdiltä nykylukijalle välitettävissä.
Vaikka samanlaisia tarinoita on kerrottu jo vuosikymmenet, Kähönen pystyy tekemään poikkeuksellisen taitavasti. Kirja ei esittele uusia tulkintoja, eikä suuria paljastuksia, eikä myöskään käytä mitään erikoisempia kirjallisuuden menetelmiä. Se on kronologisesti etenevä muistelus taisteluista, joilla osaltaa pelastettiin Suomen itsenäisyys 80 vuotta sitten. Teos on ehdottomasti lukemisen arvoinen jokaiselle viime sodista kiinnostuneille. Uskallan mainita sitä jopa eräänlaisena unohdettuna klassikkona, joka olisi ansainnut tulla julkaistuksia jo vuosikymmeniä aiemmin. Nyt se on jäänyt ansaitsemattoman vähälle huomiolle. Jos et ole jo lukenut, niin painu arjen tultua lähimpään kirjastoon.
Viimeksi muokattu:
Pietilä, Arto: Summan teräsmyrsky. Talvisota 1939-1940. Kustannus HD 2010.
Teos perustuu Toivo Ahtimon muistiinpanoihin ja muisteluksiin Summan taisteluista, joissa Ahtimo toimi komppanianpäällikkönä III/JR 13:ssa. Teos rinnastuu hyvin edellisessä viestissäni esittelemääni Urho Kähösen kirjaan. Myös tässä etulinjan upseeri kuvaa taistelua ylivoimaista vihollista ja luonnonvoimia vastaan. Ahtimon komppania toimi Summassa Merkin lohkolla talvisodan alkuvaiheessa. Teoksessa kuvataan hyvin joulukuun torjuntavoitto ja helmikuun suurhyökkäys sekä sitä seurannut vetäytymisvaihe. Suurstrategisiin sfääreihin ei kurotella, vaan näkökulma on tiukasti kuraportaassa. Puujalka-Laakso toimi III/JR 13:n komentajana ja häntä mainitaan useissa kohdin, lähinnä ylistävin sanoin.
Tämäkään teos ei sisällä mitään järistyttäviä paljastuksia tai uusia tulkintoja, mutta toimii hyvänä kuvauksena 105 päivän Helvetistä. Mikäli joko aikaa tai vastaanottokykyä on rajallisesti, kannattaa kuitenkin valita ennemmin tuo Kähösen kirja. Vaikka molemmat ovat suunnilleen saman paksuisia, oli Kähönen piirun verran parempi kynäniekka kuin Pietilä. Silti myös tähän teokseen kannattaa tutustua, jos mahdollisuus tulee.
Teos perustuu Toivo Ahtimon muistiinpanoihin ja muisteluksiin Summan taisteluista, joissa Ahtimo toimi komppanianpäällikkönä III/JR 13:ssa. Teos rinnastuu hyvin edellisessä viestissäni esittelemääni Urho Kähösen kirjaan. Myös tässä etulinjan upseeri kuvaa taistelua ylivoimaista vihollista ja luonnonvoimia vastaan. Ahtimon komppania toimi Summassa Merkin lohkolla talvisodan alkuvaiheessa. Teoksessa kuvataan hyvin joulukuun torjuntavoitto ja helmikuun suurhyökkäys sekä sitä seurannut vetäytymisvaihe. Suurstrategisiin sfääreihin ei kurotella, vaan näkökulma on tiukasti kuraportaassa. Puujalka-Laakso toimi III/JR 13:n komentajana ja häntä mainitaan useissa kohdin, lähinnä ylistävin sanoin.
Tämäkään teos ei sisällä mitään järistyttäviä paljastuksia tai uusia tulkintoja, mutta toimii hyvänä kuvauksena 105 päivän Helvetistä. Mikäli joko aikaa tai vastaanottokykyä on rajallisesti, kannattaa kuitenkin valita ennemmin tuo Kähösen kirja. Vaikka molemmat ovat suunnilleen saman paksuisia, oli Kähönen piirun verran parempi kynäniekka kuin Pietilä. Silti myös tähän teokseen kannattaa tutustua, jos mahdollisuus tulee.
Aloitin Vihreä kullan kirous-kirjan lukemisen...vaikuttaa hyvältä.
Vihreän kullan kirous
Lähetetty: 21.11.2013, 19:01
Tuon niminen Teemu Keskisarjan kirja kertoo metsäteollisuutemme erään uranuurtajan G.A.Serlachiuksen ”elämästä ja afääreistä”. Kammottaa ajatus, ettei olisi ollut tuollaisia intohimoisia yrittäjiä, jotka ilman pääomia onnistuivat nykyisenkin Suomen perustana ollevan metsäteollisuuden. Vaikea olisi ollut itsenäistyminenkin.
GAS oli 1830 syntynyt Ilomantsin nimismiehen poika, joka joutui lähtemään tyhjätaskuna maailmalle apteekkarin oppiin, jonka seurauksena päätyi apteekkariksi Tampereelle. Myytyään liikkensä hän perusti puuhiomon ja paperitehtaan Mänttään tiettömien taipaleitten taakse. Valmiiden tuotteiden keljetus oli lähes ylivoimainen tehtävä.
GAS:llä on merkittävä vaikutus keskisen Suomen kehittymiseen. Suunnitteilla oli ratayhteyhteys Tampereelta Ouluun siten, että se olisi kulkenut Pohjanlahden rannikkokaupunkin kautta. GAS onnnistui kuitenkin ”lobbauksessaan” ja rata suuntautuikin Vilppulan ja Haapamäen kautta Seinäjoelle. Nyt hänen kuljetusongelmansa hälvenivät. Vielä 1800-luvulla yhdistyi Jyväskyläkin rataan Haapamäellä, millä tietenkin oli suuri merkitys Keski-Suomelle.
Toinen merkittävä saavutus oli valtiovallan päätös hankkia ensimmäinen jäänmurtaja, jolloin vientiä voitiin harjoittaa talvellakin. GAS oli tämän idean alullepanija.
GAS oli erittäin kärkäs riitelemään. Rahoitus oli yleensä vekseivetoista ja pankkiirit kauhuissaan. Kuitenkin yhtiö pystyi jatkuvasti kehittymään. Jälkipolvet sitten onnistuivat sössimään homman, että nimikin on hävinnyt.
GAS oli Akseli Gallen-Kallelan nuoruusvuosien tärkein mesenaatti. Harvemmin nykytehtailijoita näkyy taiteiden tukijoina. Jotain kertoo nykyajasta, että tukirahat jaetaan yleensä ammattiurheilulle.
Kirjaa lukee kuin parempaa jännityskertomusta. Tietysti mielenkiintoista on myös ajankohdan historian kuvaukset. Kannattaa ostaa.
www.metsalehti.fi
Vihreän kullan kirous
Lähetetty: 21.11.2013, 19:01
Tuon niminen Teemu Keskisarjan kirja kertoo metsäteollisuutemme erään uranuurtajan G.A.Serlachiuksen ”elämästä ja afääreistä”. Kammottaa ajatus, ettei olisi ollut tuollaisia intohimoisia yrittäjiä, jotka ilman pääomia onnistuivat nykyisenkin Suomen perustana ollevan metsäteollisuuden. Vaikea olisi ollut itsenäistyminenkin.
GAS oli 1830 syntynyt Ilomantsin nimismiehen poika, joka joutui lähtemään tyhjätaskuna maailmalle apteekkarin oppiin, jonka seurauksena päätyi apteekkariksi Tampereelle. Myytyään liikkensä hän perusti puuhiomon ja paperitehtaan Mänttään tiettömien taipaleitten taakse. Valmiiden tuotteiden keljetus oli lähes ylivoimainen tehtävä.
GAS:llä on merkittävä vaikutus keskisen Suomen kehittymiseen. Suunnitteilla oli ratayhteyhteys Tampereelta Ouluun siten, että se olisi kulkenut Pohjanlahden rannikkokaupunkin kautta. GAS onnnistui kuitenkin ”lobbauksessaan” ja rata suuntautuikin Vilppulan ja Haapamäen kautta Seinäjoelle. Nyt hänen kuljetusongelmansa hälvenivät. Vielä 1800-luvulla yhdistyi Jyväskyläkin rataan Haapamäellä, millä tietenkin oli suuri merkitys Keski-Suomelle.
Toinen merkittävä saavutus oli valtiovallan päätös hankkia ensimmäinen jäänmurtaja, jolloin vientiä voitiin harjoittaa talvellakin. GAS oli tämän idean alullepanija.
GAS oli erittäin kärkäs riitelemään. Rahoitus oli yleensä vekseivetoista ja pankkiirit kauhuissaan. Kuitenkin yhtiö pystyi jatkuvasti kehittymään. Jälkipolvet sitten onnistuivat sössimään homman, että nimikin on hävinnyt.
GAS oli Akseli Gallen-Kallelan nuoruusvuosien tärkein mesenaatti. Harvemmin nykytehtailijoita näkyy taiteiden tukijoina. Jotain kertoo nykyajasta, että tukirahat jaetaan yleensä ammattiurheilulle.
Kirjaa lukee kuin parempaa jännityskertomusta. Tietysti mielenkiintoista on myös ajankohdan historian kuvaukset. Kannattaa ostaa.
Vihreän kullan kirous - Metsälehti
Tuon niminen Teemu Keskisarjan kirja kertoo metsäteollisuutemme erään uranuurtajan G.A.Serlachiuksen "elämästä ja afääreistä". Kammottaa ajatus, ettei olisi ollut tuollaisia intohimoisia yrittäjiä, jotka ilman pääomia onnistuivat nykyisenkin Suomen perustana ollevan metsäteollisuuden. Vaikea...
www.metsalehti.fi
tulikomento
Supreme Leader
Mulla on tällaiset. Kaksi puolustushaaraa tulee käsiteltyä melko kattavasti
Kiitos. Tuo Isbyn kirja rupesi kiinnostamaan. Taitaa olla ihan alan perusteoksia.
Siinä riittää nippelitietoa vaikka mistä vehkeistä ja taktiikoista. Polmarin laivastokirjakin on kestänyt hämmästyttävän hyvin aikaa kun Neukkulan jäämistö muodosti laivaston rungon niin pitkään ja osa paateista on vieläkin käytössä. Molemmat olivat erinomaisia hankintoja kun ne heti uutena jenkeistä tilasin. Ilmavoimien kaluista oli tietoa muuallakin joten ne eivät kaivanneet omaa lähdeteostaan.
https://archive.org/details/romirw
Rommel - David Irving (1977)
Kenraalisotamarsaikka Erwin Rommel oli toisen maailmansodan suuria saksalaisia rintamakomentajia, - komentaja, joka panssaridivisioonansa kärjessä eteni keväällä 1940 Belgian ja Ranskan läpi raivoisaa vauhtia ja ajoi korskeasti komentopanssarinsa Kanaalin rantaveteen, kymmeniä kilometrejä muiden joukkojen edellä, - erämaan kettu, Saksan Afrikan armeijan komentaja, joka vei armeijansa Egyptin porteille- ja sitten El Alameinin ratkaisutaistelun jälkeen joutui vetäytymään hupenevien joukkojensa kanssa yli 3000 km, - komentaja, josta hurja hyökkäyshalu teki Hitlerin suosikin, mutta jolle omapäiset toimintatavat hankkivat samalla vihollisia korkeimman sotilasjohdon piirissä, - sotilas, joka viimeisenä ratkaisunaan joutui valitsemaan sotilaskunnian menettämisen ja myrkkypillerin välillä.
Aineistonaan monien maiden sota-arkistot, Erwin Rommelin julkaisemattomat päiväkirjat ja Rommelin perheen arkistot tuo Saksan toisen maailmansodan aikaiseen historiaan erikoistunut englantilainen David Irving myyttien takaa esiin todellisen Erwin Rommelin. Sotilaallisen neron ja rajuotteisen komentajan, mutta myös erikoislaatuisen ihmisen kaikkine inhimillisine ominaisuuksineen.
tulikomento
Supreme Leader
https://archive.org/details/romirw
Rommel - David Irving (1977)
Kenraalisotamarsaikka Erwin Rommel oli toisen maailmansodan suuria saksalaisia rintamakomentajia, - komentaja, joka panssaridivisioonansa kärjessä eteni keväällä 1940 Belgian ja Ranskan läpi raivoisaa vauhtia ja ajoi korskeasti komentopanssarinsa Kanaalin rantaveteen, kymmeniä kilometrejä muiden joukkojen edellä, - erämaan kettu, Saksan Afrikan armeijan komentaja, joka vei armeijansa Egyptin porteille- ja sitten El Alameinin ratkaisutaistelun jälkeen joutui vetäytymään hupenevien joukkojensa kanssa yli 3000 km, - komentaja, josta hurja hyökkäyshalu teki Hitlerin suosikin, mutta jolle omapäiset toimintatavat hankkivat samalla vihollisia korkeimman sotilasjohdon piirissä, - sotilas, joka viimeisenä ratkaisunaan joutui valitsemaan sotilaskunnian menettämisen ja myrkkypillerin välillä.
Aineistonaan monien maiden sota-arkistot, Erwin Rommelin julkaisemattomat päiväkirjat ja Rommelin perheen arkistot tuo Saksan toisen maailmansodan aikaiseen historiaan erikoistunut englantilainen David Irving myyttien takaa esiin todellisen Erwin Rommelin. Sotilaallisen neron ja rajuotteisen komentajan, mutta myös erikoislaatuisen ihmisen kaikkine inhimillisine ominaisuuksineen.
Irvingin varhaisempi tuotanto oli ihan asiallista. Sitten miehellä hirtti kiinni holokaustinkieltämisvaihde. Nyttemmin ja varsinkin linnatuomionsa ja hävityn kunnianloukkausjuttunsa jälkeen Irving on marginaalissa ja lähinnä uusnatsien fanittama kirjailija.
Panssari Salama
Respected Leader
Kiitos vinkistä, Antikvaari.net:issä näitä oli hyvin saatavilla, varasin lähistöltä yhden noudettavaksi
John Hilly
Ylipäällikkö
https://archive.org/details/romirw
Rommel - David Irving (1977)
Kenraalisotamarsaikka Erwin Rommel oli toisen maailmansodan suuria saksalaisia rintamakomentajia, - komentaja, joka panssaridivisioonansa kärjessä eteni keväällä 1940 Belgian ja Ranskan läpi raivoisaa vauhtia ja ajoi korskeasti komentopanssarinsa Kanaalin rantaveteen, kymmeniä kilometrejä muiden joukkojen edellä, - erämaan kettu, Saksan Afrikan armeijan komentaja, joka vei armeijansa Egyptin porteille- ja sitten El Alameinin ratkaisutaistelun jälkeen joutui vetäytymään hupenevien joukkojensa kanssa yli 3000 km, - komentaja, josta hurja hyökkäyshalu teki Hitlerin suosikin, mutta jolle omapäiset toimintatavat hankkivat samalla vihollisia korkeimman sotilasjohdon piirissä, - sotilas, joka viimeisenä ratkaisunaan joutui valitsemaan sotilaskunnian menettämisen ja myrkkypillerin välillä.
Aineistonaan monien maiden sota-arkistot, Erwin Rommelin julkaisemattomat päiväkirjat ja Rommelin perheen arkistot tuo Saksan toisen maailmansodan aikaiseen historiaan erikoistunut englantilainen David Irving myyttien takaa esiin todellisen Erwin Rommelin. Sotilaallisen neron ja rajuotteisen komentajan, mutta myös erikoislaatuisen ihmisen kaikkine inhimillisine ominaisuuksineen.
David Irving on molokaustin kieltäjä, jonka teoksiin on syytä suhtautua varovasti.
tulikomento
Supreme Leader
Pari Ospreyn kirjasta tuli hankittua. Näistä varmaan löytyy tarvittavat perustiedot molemmista suomalaisillekin oleellisista vaunutyypeistä. Jään odottelemaan josko markkinoille tulisi vielä Haynesin julkaisusarjassa kirjat kummastakin vaunusta. Katselin että tulossa on ainakin Leopard 1. No, näillä pääsee jo alkuun.
tulikomento
Supreme Leader
Lukasin tuossa joutessaan Niilo Lappalaisen kirjoittaman Veren kostuttamat saaret, pitää kyllä sanoa että Teikarin ja Melansaarta puolustaneet ovat tunteneet todella mitä tarkoittaa posketon ylivoima kaikilla mahdollisilla osa-alueilla:
Saman tekijän tuotannosta olen lukenut nämä kolme. Ja tykkäsin näistä kaikista.
