Kirjat

[tulikomento]

Jep erittäin hyvä on kyllä kyseessä suomalaisellekin reserviläiselle. Varsinkin upseerikoulutuksen (ROTC)-kuvaus on perusteellista, ja hyvin mielenkiintoista. Päteviä kavereita!

Sain luettua. Helkkarin hyvä kirja. HBO:n telkkarisarjaversio Fickistä on minusta spot on. Aivan mainio henkilökuva. Kaikin puolin pätevä ja noheva upseeri, joka viimesen päälle piti huolta omista miehistään.

 

[soittaja]

Kaksi hyvää osumaa peräkkäin! Tarkoitan tietokirjojen valintaa kirjastosta. Valitsin nämä kaksi hakiessani tietoa Ahvenaanmaan historiasta ja sen asemasta usean maan poliittisissa ja sotilaallisissa operaatioissa. Huh sitä tietomäärää!

Kirjat ovat
1. Arvo Komulainen: Taistelu Ahvenanmaasta (2004). 342 sivua, Gummerus

2. Jukka Tarkka: Ahvenanmaa - Itämeren voimapolitiikan pelinappula (2020). 224 sivua, Docendo Oy

Ensimmäisen jo luin ja toisen aloitin. Selvimmin mieleeni jäi pettymys Ruotsin valtion toimintaan sen kunkin hetkisistä päättäjistä riippumatta. Koko ajan historian aikana Ruotsi on eri tavoin eri perusteluin yrittänyt saada Ahvenmaata (vanhaa venäläistä maakuntaa Keisarin ajoilta 1800-luvulla) pois Suomelta.

Joskus ruotsalaisten pyrkimykset esti Venäjä, joskus Saksa ja kerran Kansainliitto virallisella päätöksellään. Voi sitä tietojen vääristelyä ja harhautusta, johon Ruotsi alentui. Mannerheim ymmärsi Ahvenanmaan merkityksen Suomelle paremmin kuin eräät muut suomalaiset päättäjät.

Sen jälkeen kun Suomi itsenäistyi, ovat venäläiset olleet kiinnostuneita Ahvenanmaasta samasta syystä kuin Hangosta ja Porkkalasta. Se suojaa ja tukee Itämeren sotalaivojen operaatioaluetta.

 

[Fremen]

Kaksi hyvää osumaa peräkkäin! Tarkoitan tietokirjojen valintaa kirjastosta. Valitsin nämä kaksi hakiessani tietoa Ahvenaanmaan historiasta ja sen asemasta usean maan poliittisissa ja sotilaallisissa operaatioissa. Huh sitä tietomäärää!

Kirjat ovat
1. Arvo Komulainen: Taistelu Ahvenanmaasta (2004). 342 sivua, Gummerus

2. Jukka Tarkka: Ahvenanmaa - Itämeren voimapolitiikan pelinappula (2020). 224 sivua, Docendo Oy

Ensimmäisen jo luin ja toisen aloitin. Selvimmin mieleeni jäi pettymys Ruotsin valtion toimintaan sen kuinkin hetkisistä päättäjistä riippumatta. Koko ajan historian aikana Ruotsi on eri tavoin eri perusteluin yrittänyt saada Ahvenmaata (vanhaa venäläistä maakuntaa Keisarin ajoilta 1800-luvulla) pois Suomelta.

Joskus ruotsalaisten pyrkimykset esti Venäjä, joskus Saksa ja kerran Kansainliitto virallisella päätöksellään. Voi sitä tietojen vääristelyä ja harhautusta, johon Ruotsi alentui. Mannerheim ymmärsi Ahvenanmaan merkityksen Suomelle paremmin kuin eräät muut suomalaiset päättäjät.

Sen jälkeen kun Suomi itsenäistyi, ovat venäläiset olleet kiinnostuneita Ahvenanmaasta samasta syystä kuin Hangosta ja Porkkalasta. Se suojaa ja tukee Itämeren sotalaivojen operaatioaluetta.

Olisi kiinnostavaa lukea näkemyksesi varsinkin jälkimmäisestä kirjasta. Asia koskenee laajemminkin kaikkia, jotka ovat etelärannikolla palvelleet.
Meitä on monta tällä foorumilla.

 

[Umkhonto]

Ensimmäiset satakunta sivua luettu Punaisesta ketusta. Ensimmäinen "taas tätä"-ajatus tuli jo alkusivuilla kun kirjassa avauduttiin naisten kohtelusta armeijassa, mutta onneksi sitä osiota ei ollut kovin montaa riviä. Ei Remeksen tasoa tarkkoine faktatietoineen yms., mutta kohtuullisen viihdyttävää lukemista so far.

Palataanpas vielä tähän. Kirja oli kokonaisuudessaan hyvä ja viihdyttävä, kouluarvosanalla 8. Mielestäni kuitenkin jotenkin kumman kevyt ja helppolukuinen aiheen vakavuus huomioon ottaen. Kirjan henkilöistä esim. päähenkilön puolison, majuri Koivun rooli tarinassa oli kovin ohut. Kirjan loppuun päästyäni ihmettelin, että oliko tässä tosiaan 460 sivua? Mutta jos esikoisteos on tällainen, niin eiköhän jatkon suhteen ole luvassa vieläkin parempaa.

 

[soittaja]

Luen ja kerron. Se on blogini otsikko. Viimeisin kirjoitus aiheesta sotahistoria on otsikolla: Panssarintorjuntaa talvisodassa ja jatkosodassa (julkaistu 10.11.). Voin mainita tässä aihepiirin eräitä kirjoja, joita kaikkia en ole lukenut. Aihetta oli kiinnostavaa kirjoittaa, kun hain koko ajan uutta tietoa siihen lisättäväksi. Ensimmäiaen versio samasta aiheesta julkaisin helmikuussa 2020.

Panssarintorjuntaan liittyviä kirjoja ovat mm.:

Erkki Käkelä: Marskin panssarintuhoojat - Suomen panssarintorjunnan kehitys ja panssariyhtymän panssarintorjuntayksiköiden historia (2000).

Simo Liikanen: Panssarin murskaajat, panssarintorjunta talvi- ja jatkosodassa (2014).

Jouko Vahtola: Tankit tulee! Taistelu hyökkäysvaunuja vastaan talvisodassa 1939-1930 (2015).

Esko Mälkki: Rintamalla ja kotona Kannaksella (2020).

 

[AKE-ukki]

MRF SHADOW TROOP - THE UNTOLD TRUE STORY OF TOP SECRET BRITISH MILITARY INTELLIGENCE UNDERCOVER OPERATIONS IN BELFAST, NORTHERN Lume Books, Cursey, Simon Tuli tuollainen kirja tilattua netistä. Nyt jänskätään koska tipahtaa postiluukusta. This is the inside story of 14 Company, an elite corps of men and women as highly trained in combat as the SAS and as highly trained as MI5 and MI6 in intelligence techniques, seen through the eyes of an ex-Operations Officer, James Rennie. It is a company whose members are more comprehensively trained and equipped than any other government agency to combat terrorism in a democracy. The selection process is shockingly arduous, both physically and intellectually. Members bear false names, no personal indentification and there are no internal ranks. It has been a body of highly dedicated individuals and has never been penetrated by the press. Tämä kirja on jo hyllyssä luettuna. Valoittaa hyvin toimintaa Pohjois-Irlannissa silloin kuumimpina aikoina. Kertoo mm. SAS:n ja ko. yksikön yhteisistä operaatioista. Myös menetyksistä kerrotaan. Suosittelen. Avaa hiukan, minkälaista on sotilaallinen tiedustelu HUMINT mielessä.

 

[tri_routa]

Ensimmäiset satakunta sivua luettu Punaisesta ketusta. Ensimmäinen "taas tätä"-ajatus tuli jo alkusivuilla kun kirjassa avauduttiin naisten kohtelusta armeijassa, mutta onneksi sitä osiota ei ollut kovin montaa riviä. Ei Remeksen tasoa tarkkoine faktatietoineen yms., mutta kohtuullisen viihdyttävää lukemista so far.

Ihan viihdyttävä teos tuoreella näkökulmalla. Parempaa kuin Remes!

Itseä häiritsi muutamassa kohdassa Tuntemattoman tyylin tavoittelu ja se että jj-tja -yhteistoiminta ja epäsuoran käyttö ei ollut ihan 100% hallussa. Niin ja ei varmaan Stingereitäkään löydy ihan joka jääkärikomppanian Masin lavalta.

Isommassa kuviossa ihmetytti se että toisaalla epäröidään voimankäyttöä kun samaan aikaan toisaalla on täysi sota päällä. Ja jos ilmavoimien rooli ensi-iskujen torjunnassa on olematon voinee HX -hankkeen rahoituksen kyseenalaistaa.

Eikä sekään kivaa ollut kun lopulta vastustaja saavutti tavoitteensa. Niin sen ainakin tulkitsin.

 

[tulikomento]

Olipahan erikoinen lukukokemus. 80-luvun alussa ilmestynyt entisen rajamiehen kirjoittama romaani. Sijoittuu Kainuuseen, jossa juhannusaattona rajan yli Neuvostoliitosta Suomeen pakenee neuvostoliittolainen toisinajattelija. Tämän tavoitteena on päästä Ruotsiin ja anoa sieltä poliittista turvapaikkaa.

Laiton rajanylitys huomataan rajan molemmilla puolilla ja pian Neuvostoliiton rajavaltuutettu ottaa yhteyttä ja pyytää suomalaisia ottamaan loikkarin kiinni. Tästä alkaa jäljitysoperaatio, jota kuvataan paikallisen rajakomppanian päällikön, tämän alaisten, sekä paikallisen nimismiehen näkövinkkelistä.

Hämmästyttävintä kirjassa on ajankohta huomioiden se, että rajavartijoiden käyttämiä jäljityskeinoja, taktiikoita ja varusteita kuvataan melkoisella tarkkuudella. Esim. TOPU-hälyttimen toiminta ja jälkikoiran käyttö tuodaan esille. Kirjoittajan ammattirajamiestausta näkyy.

Huumoriakin kirjasta löytyy. Itse nauroin ääneen kuvaukselle, jossa rajajääkärit onnistuvat saartamaan loikkariksi olettamansa miehen. Käykin ilmi, että törmäsivät paikalliseen pontikankeittäjään, joka kaiken lisäksi on "rajakurvareita" syvästi inhoava korpikommunisti.

Erikoinen kirja, joka ilmeisen osuvasti kuvaa kylmän sodan aikaisen RVL:n toimintaa. Salavartiolaitoksen aikakausi tuodaan hyvin esille.

 

[tulikomento]

Aloittelin eilen lukemaan tätä joku aika sitten hankkimaani opusta. Vaikuttaa todella hyvältä. Kertoo jenkkien erikoisjoukkojen (Green Berets & NAVY SEAL) kaukotiedustelusta ja erikoisoperaatioista Vietnamin sodassa. Lukusuositus minulta kaikille aiheesta kiinnostuneille.

 

[Leaderdog]

Perhana, tänään kävi hyvä tsägä. Löysin harvinaisen kirjan, ei tarvinut kolmeakaan sekunttia miettiä lähteekö tuo kirja meille.......ja sehän lähti.

 

[tulikomento]

Divarilöytö vuodelta 1969. Toimittanut Raimo Seppänen. Aika sirpalemainen. Tähän on koottu yhteen aikalaislehtileikkeitä, poliitikkojen puheita, sotapäiväkirjojen merkintöjä ja henkilöhaastatteluja.

 

[tulikomento]

Tarttui kirjakaupasta matkaan.

 

[tulikomento]

Löysin Amazonista tämän uunituoreen tutkimuksen Tsekkoslovakian miehityksestä.

 

[tulikomento]

Onko mistään kotoisin tämä tarkka-ampujan muistelmateos ?

 

[Kontraaja]

Volunteer Battalions: Story of a Heroic Deed of Battalions That Saved Ukraine

Tämä lyhyisiin muisteluihin nojaava historiikki on vuodelta 2017 , tarina kulkee Maidanilta Ilovaiskin tappioon . Muistelijat ovat valtiotasolta ( Avakov/Turchynov) pataljoonatason (Biletskyi/Shevchenko/Yarosh/Avakov) kautta ihan suorittavaan vapaaehtoiseen. Tarkka kaikenkattava sotahistoriallinen katsaus tämä ei ole , paljon uutta/outoa/hämmästyttävää tietoa tulee paljon.
Jos olet ihmetellyt miten 45 miljoonainen kansa joutui haalimaan pelastajansa softair harrastajista,jalkapallo ultrista ja vailla sotilaskoulutusta olevista opiskelioista niin tämän kirjan lukeminen ei poista tuota tuskaa. Ällistymisen aiheita nimittäin riittää samoin opiksi otettavaa meillekin.
Vahva lukusuositus tälle kirjalle joka herättää enemmän lisäkysymyksiä kuin vastaa itse ensimmäisiin.

Ps. oudoin anekdootti on tämä Mokovalainen Mika Ronkainen joka nosti Venäjän lipun Harkovan hallintopalatsin katolle huhtikuussa 2014 . Onneksi kirjassa ei häntä tituulerata suomalaiseksi,liekö nimi ollut peitenimi?

 

[Panssari Salama]

Ihan viihdyttävä teos tuoreella näkökulmalla. Parempaa kuin Remes!

Itseä häiritsi muutamassa kohdassa Tuntemattoman tyylin tavoittelu ja se että jj-tja -yhteistoiminta ja epäsuoran käyttö ei ollut ihan 100% hallussa. Niin ja ei varmaan Stingereitäkään löydy ihan joka jääkärikomppanian Masin lavalta.

Isommassa kuviossa ihmetytti se että toisaalla epäröidään voimankäyttöä kun samaan aikaan toisaalla on täysi sota päällä. Ja jos ilmavoimien rooli ensi-iskujen torjunnassa on olematon voinee HX -hankkeen rahoituksen kyseenalaistaa.

Eikä sekään kivaa ollut kun lopulta vastustaja saavutti tavoitteensa. Niin sen ainakin tulkitsin.

Joo, itsekin sain kirjan päätökseen muutama viikko sitten. Tykkäsin. Samaa mieltä havainnoistasi, mutta tämän alan kirjat ovat kyllä niin harvassa, että vahva peukku tälle. Mikä se edellinen varsinainen saman teeman "sotakirja" olikaan, jokin Sota 2016 vai mikä se oli? Ei sekään huono ollut, jos päättää jo etukäteen että tykkään tästä. Mutta tämä oli kyllä parempi.

Jatko-osakin jo suunnitelmissa. Jospa se Suomen karhu siitä vielä herää, elämöi, ärjyy, ja lyö!

 

[Panssari Salama]

War on the Rocks sivuston erittäin kattava lukusuosituslista taas perinteisesti vuoden vaihteen iloksi. Jos kolmas kotimainen maistuu, niin tästäpä kirjaa hyllyyn. En ole vielä painanut Kindle-liipasinta mistään näistä, mutta ajan kysymys

 

[Fremen]

War on the Rocks sivuston erittäin kattava lukusuosituslista taas perinteisesti vuoden vaihteen iloksi. Jos kolmas kotimainen maistuu, niin tästäpä kirjaa hyllyyn. En ole vielä painanut Kindle-liipasinta mistään näistä, mutta ajan kysymys

Hommasin tämän saman tien:

Apollo’s Arrow by Nicholas A. Christakis. One of the first, and so far best books out on the coronavirus pandemic and its implications. The author, a physician, sociologist and Yale professor, jumps out ahead of the pack to provide vital insights on the sudden emergence of the COVID-19 pandemic, and how its cascading effects will shape much of the rest of this century. Christakis breaks down this staggering event and its projected aftermath into recognizable phases, but the timelines he chooses may rattle you: immediate (through 2022), intermediate (perhaps through 2024), and post-pandemic (2024 and beyond). This is a timely and important book that can help us grapple with what is happening now, and begin to think about how this cataclysmic global disruption will forever alter significant elements of our world.

Laitan huomenna lukuun, ja palaan asiaan. Juuri nyt on aikaisemmin mainittu "One Soldiers War in Chechnya" kesken, hienoja suosituksia tässä ketjussa jälleen kerran! Sateinen ja sysimusta joulukuu on pelastettu... en edes tiedä missä lumiraja kulkee Oslon seudulla, kun ei ole pahemmin tuntureita näkynyt pariin viikkoon. Jossain luki 400m++.

 

[Herman30]

Ps. oudoin anekdootti on tämä Mokovalainen Mika Ronkainen joka nosti Venäjän lipun Harkovan hallintopalatsin katolle huhtikuussa 2014 . Onneksi kirjassa ei häntä tituulerata suomalaiseksi,liekö nimi ollut peitenimi?

Helsingin Sanomat tavoitti venäläisen VK-sivuston kautta Mika ” Mihail Tšuprikov” Ronkaisen. HS:n puhelinsoittoon vastasi mies, joka kertoi puhelun tulkanneen miehen välityksellä, että hänen isänsä on suomalainen, mutta hän ei ole koskaan asunut Suomessa, eikä osaa kieltä.

Ronkainen kertoi HS:lle käyttävänsä kahta nimeä. Mihail Tšuprikovia hän käyttää oikeassa elämässä, ja Mika Ronkainen on hänen internet-nimensä.

HS: Twitterissä vauhdilla leviävän Ukraina-kuvan mies kertoo, että hänellä on suomalaiset juuret

IS uutisoi eilen sosiaalisessa mediassa levinneestä kuvasta, jossa suomalaisella nimellä esiintynyt mies nosti Venäjän lipun salkoon Harkovassa. Tänään HS tavoitti Mika Ronkainen -nimellä esiintyvän miehen.

www.is.fi

 

[tulikomento]

Joo, itsekin sain kirjan päätökseen muutama viikko sitten. Tykkäsin. Samaa mieltä havainnoistasi, mutta tämän alan kirjat ovat kyllä niin harvassa, että vahva peukku tälle. Mikä se edellinen varsinainen saman teeman "sotakirja" olikaan, jokin Sota 2016 vai mikä se oli? Ei sekään huono ollut, jos päättää jo etukäteen että tykkään tästä. Mutta tämä oli kyllä parempi.

Jatko-osakin jo suunnitelmissa. Jospa se Suomen karhu siitä vielä herää, elämöi, ärjyy, ja lyö!

Joo, tasan kolmehan noita Suomi vs. Venäjä -kuvauksia on. Kaikissa omat hyvät ja huonot puolensa. Mutta ei näitä tämän genren kirjoja nyt liikaa ole.