chigeen'a
Kapteeni
Atlantin voi aistia, mutta ei ihan nähdä.Maisemat kieltämättä kohdallaan. Mikäpä tuolla olisi metsästellessä.
Follow along with the video below to see how to install our site as a web app on your home screen.
Note: This feature may not be available in some browsers.
Atlantin voi aistia, mutta ei ihan nähdä.Maisemat kieltämättä kohdallaan. Mikäpä tuolla olisi metsästellessä.
Joskus kauan sitten pyöri televisiossa joku huumoripätkä, jossa labbis maisteli erilaisia oluita Britanniassa. Sillä oli oma mielioluensa, ja testimielessä koiralle oli pistetty kymmenkunta muun merkkistäkin olutta sisältävää tuoppia riviin oman herkun kanssa.
The Great British Beer Festival is organised by the Campaign for Real Ale (CAMRA) and offers visitors the chance to explore over 900 real ales, ciders, perries and international beers to discover their perfect pint. Barny, however, was not on the judging panel which named a Welsh beer, described as a modern version of a traditional bitter, as the best in Britain.
>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>
This old terrier chap is a visitor!!
Höh, kilttejä, häntäänsä heiluttavia koiria, jotka haluaisivat vain tutustua ja leikkiä. Vastassaan ilkeitä ja pirullisia katteja, jotka ovat valmiina kynsimään silmät...Koiria, jotka arkailevat kissoja
Kissahan vaistoaa hermostuneisuuden, epäröinnin tai juonittelun heti, mikä tekee siitä itsestäänkin heti hermostuneen ja vainoharhaisen, mikä ei tietenkään auta hyvien välien rakentamisessa yhtään. Kissan seurassa ainoa vaihtoehto on olla sitkeästi tyyni, loivaliikkeinen mutta määrätietoinen, ja jutella rauhallisesti. Ei epäröintiä, ei tunarointia, ei hötkimistä, ei äkkinäisiä liikkeitä, ei liiallista tungettelua; vain malttia, määrätietoisuutta ja hillittyjä huomionosoituksia. Ja herkkupaloja.
Minähän käännytän vielä joka ainoan ihmisen tässä ketjussa kissaihmiseksi.
Kissojen katse on hypnoottinen. Kun kissa sanoo katseella "et saa" sitä ei vain tehdä. Edesmennyt kissani nuorena pomotteli oma emoa (!), eikä antanut sille koskaan tulla makuhuoneseen, vain hän sai makaa minun vieressä. Se oli järkyttävä katsoa kun emosta näkyi puolikas nassua oven karmen takaa, jos sitäkään, aina kun pomottelija L. nosti pään ja tujoitti "mitä?!" - M. nassu liikui hitaasti pois näkyvistä. Siellä hän oli kilttisti syrjittynä. Muissa huoneissa oli rauhaa ja harmoniaa. Lopetin emon sorsinnan kieltämällä makuhuoneseen päässyn pomottelijalta. Osoitin kuka on ylin pomoHöh, kilttejä, häntäänsä heiluttavia koiria, jotka haluaisivat vain tutustua ja leikkiä. Vastassaan ilkeitä ja pirullisia katteja, jotka ovat valmiina kynsimään silmät...
.
Minuahan ei käännytetä !
Koiria, jotka arkailevat kissoja
Kissahan vaistoaa hermostuneisuuden, epäröinnin tai juonittelun heti, mikä tekee siitä itsestäänkin heti hermostuneen ja vainoharhaisen, mikä ei tietenkään auta hyvien välien rakentamisessa yhtään. Kissan seurassa ainoa vaihtoehto on olla sitkeästi tyyni, loivaliikkeinen mutta määrätietoinen, ja jutella rauhallisesti. Ei epäröintiä, ei tunarointia, ei hötkimistä, ei äkkinäisiä liikkeitä, ei liiallista tungettelua; vain malttia, määrätietoisuutta ja hillittyjä huomionosoituksia. Ja herkkupaloja.
Minähän käännytän vielä joka ainoan ihmisen tässä ketjussa kissaihmiseksi.
Minulla on ollut kunnia päästä seuraamaan luolakoirametsästystä. Tämä rotu tekee siinä varsin vakuuttavaa jälkeä. Saksanmetsästysterrieri. Säkä vain 33-40 senttiä, ja pieniä suositaan, koska pitää mahtua etenemään luolissa.Kohteliaasti kissaihmisia kohtaan haluaisin huomauttaa etta koko videossa ei ollut yhtakaan terrieria... koska MURR ja VUH ja RAKS!! sitten olis uusi karvalelu vahan aikaa jota sais riepottaa.
Suomessa on tosin yksi poliisiterrieri ja tiedan ainakin kolme metsastyskaytossa olevaa terrieria. Mutta haastava rotu muuten yltio-rohkeuden ja alyttoman metsastysvietin ansiosta...
Poliisiterrieri Jekku piiloutuu virkamerkin taakse...
Pari brasilianterrieria 'leikkii' pallolla..
... fantastinen rotu kaiken kaikkiaan! Mutta vahan kylmanarka Suomen oloihin lokakuusta huhtikuuhun ikava kylla.
Asun omakotitaloalueella, jossa on paljon kissoja. Ja kissojen omistajien tyypilliseen tapaan, kaikki ilmeisesti olettavat, että naapurit rakastavat heidän kattejaa. Nurmikot on sitten täynnä paskaa ja kissankusi haisee joka paikassa. Täysin palvellutta lastenvaunua (joka oli kolmella lapsella), olin tässä taannoin hävittämässä. Se seisoi pihassa, ja ikkunasta näin, kuinka naapurin Pissakissa (lasteni antama nimi) tähtäsi sitä takapuolellaan, suihkutti kusta vaunuun vieläpä takapuoltaan heiluttaen.Mulla on ollut koiria, hevonen, iguaani ja akvaariokaloja. Luonnehtisin itseni kohtuu eläinrakkaaksi mutta kissoja vihaan. En vaan jotenkin pysty sietämään noita otuksia. Onko muilla samoja tuntemuksia jostain muusta elikosta? Enkä nyt siis tarkoittanut tätä mitenkään hyökkäykseksi kissan omistajia kohtaan. Kunhan pohdiskelin omaa suhtautumistani eläimiin.
Vapisi ja tärisi kuin haavanlehti, silmät ummessa, kuono veressä ja haavoja täynnä. Kuin nyrkkeilijä. Tätä pari viikkoa, ja sitten innolla taas metsälle!
Toki luolakoirametsästyksen yleisin saalis on käsittääkseni supi tai kettu. Nehän ei luolakoiraroduille mitään mahda. Joskus vastaan osuu kuitenkin mäyrä, ja se on aina kova ottelu.Kaikki normaalit koiranomistajat tietysti pyrkivat suojelemaan rakasta ystavaansa parhaansa mukaan... mutta taytyy muistaa etta koirarodut on jalostettu erilaisiin tarkoituksiin, ja joskus siihen liittyy metsastys hyvinkin hasardeissa olosuhteissa.
Juuri tuon takia olen metsästyskoirina suosinut niin suuria koiria, etteivät ne mahdu luoliin. Kenties osoitin maanpetoksellisesta mieltä päätyessäni venäjänajokoiraan. Tässä se on kuitenkin ottanut hengiltä pari itäistä maahantunkeutujaa.Toki luolakoirametsästyksen yleisin saalis on käsittääkseni supi tai kettu. Nehän ei luolakoiraroduille mitään mahda. Joskus vastaan osuu kuitenkin mäyrä, ja se on aina kova ottelu.
Itse en metsästä, mutta sivusta useampaa seuranneena, niin kyllä luolametsästyksessä koira on kaikista eniten, no, ase tai käyttöesine jopa. Ei haluta sen menetystä, mutta riski tiedostetaan ja tarvittaessa kiroillen hyväksytään. Ehkä mäyrää suurempi uhka, koiran kuolema on toki harvinaista, mutta koiran juuttuminen on todellinen ongelma. Kallioluolissa voi käydä peruuttamattomaksi.
Kevät näyttäisi olevan? Yllätitkö supit palloilemasta unistaan heränneinä? Nukutus lienee ollut nopea .Juuri tuon takia olen metsästyskoirina suosinut niin suuria koiria, etteivät ne mahdu luoliin. Kenties osoitin maanpetoksellisesta mieltä päätyessäni venäjänajokoiraan. Tässä se on kuitenkin ottanut hengiltä pari itäistä maahantunkeutujaa. Katso liite: 5834
Asun omakotitaloalueella, jossa on paljon kissoja. Ja kissojen omistajien tyypilliseen tapaan, kaikki ilmeisesti olettavat, että naapurit rakastavat heidän kattejaa. Nurmikot on sitten täynnä paskaa ja kissankusi haisee joka paikassa. Täysin palvellutta lastenvaunua (joka oli kolmella lapsella), olin tässä taannoin hävittämässä. Se seisoi pihassa, ja ikkunasta näin, kuinka naapurin Pissakissa (lasteni antama nimi) tähtäsi sitä takapuolellaan, suihkutti kusta vaunuun vieläpä takapuoltaan heiluttaen.
Onneksi lastenvaunu oli kierrätykseen menossa. Mutta se oli viimeinen pisara. Hellämielisen vaimoni takia olin pidättäytynyt sotatoimista ennen tätä Mainilan suihkautusta. Sen jälkeen jokainen kissa on lainsuojaton pihallani. Opetin partacollieni jahtaamaan ja haukkumaan niitä. On muuten hyvä pelote riimussakin.
Heitän jokaista kissaa kivellä, lumipallolla ja kaikella irtaimella. En ole vielä osunut kissojen refleksien takia. Sitä paitsi ne oppivat nopeasti mitä se merkitsee, kun vien käden heittoasentoon. Siispä pidin kättä valmiiksi heittoasennossa...
Oli juhlahetki, kun saimme Pissakissan ahdistettua puuhun lasten kanssa. Heittelimme sitä kävyillä ja lumipalloilla. Nautin joka hetkestä.
Kissoja on mukava silitellä. Olen huomattavan eläinrakas. Mutta siinä vaiheessa, kun ne miinoittavat pihaa paskalla ja kusevat kaikki nurkat, niin..... Tämä ei ole hyökkäys kissaihmisiä vastaan. Mutta en minäkään pidä koiraani irti, oletan, että jokainen vastuullinen kissanomistaja pitää myös huolta eläimestään.
Viime keväänä juuri naapurin kaunis mikä lie bengalilainen rotukissa jäi auton alle, kun oli aina irti. Todella nätti ja kallis kissa, en ymmärrä.
Ok, nyt on selvästi menty mukavuusalueelta ulos. No, ehkä kissojen tapakasvatuksessa oli puutteita.Mietippä kun otat pimperon kipeydessä sellasen akan jolla on kolme kissaa ml. leikkaamaton kolli ja tämä muuttaa kämppääsi asumaan. Kissat muka helppoja lemmikeitä: kusevat kämppään ja se muuten haisee rappukäytävään asti. Parisen vuotta tuli tuota sirkusta siedettyä ja onneksi sitten vihdoista viimein akka tajus lähteä kissojensa kanssa lätkimään. Armeijan käynyt mies, niin tykkään että asunto on siisti, siellä ei ole nurkissa karvapalloja, sohvalla/sängyssä/vessassa ei ole kissan hiekkaa lattialla. Yksi purkki kissan ruokaa makso joku 3 egee?? Siis mitä vittua, en itekkään syö noin paljolla rahalla päivässä! Ja yhdestä purkista söi yksi kissa ehkä 1/4:n ja loput kuivuneena roskiin. Ei, kissa ei ole helppo lemmikki, koira sensijaan on. Ei haise kusi, murkinat ei maksa juuri mitään, kusee/paskoo ulos, olet sympioosissa koiran kanssa vahtivuoroista, saat itse liikuntaa väkisinkin jne. jne. Been there done that.