LasUps
Luutnantti
Ehkä asiaa pitäisi katsoa muultakin kantilta kuin pelkästään tuijottaa sitä, kuinka paljon NATO voi lähettää meille miesmassaa ja materiaaliapua tarpeen vaatiessa. Strategisessa mielessä olisi ehkä järkevämpi katsoa muitakin synergiaetuja. Otetaan esimerkiksi vaikka sotilastiedustelu. Tässä tapauksessa täytyy vertailla muun muassa sitä millaisella volyymilla ja laadulla muilta NATO-mailta valuisi meille merkityksellistä tiedustelutietoa ja miten se esimerkiksi parantaa (heikentää) puolustusvoimien vasteaikaa uhkaavissa tilanteissa. Tällä saattaa olla hyvinkin elintärkeä merkitys puolustustoimien oikealle ajoitukselle ja sitä kautta koko puolustusmahdollisuuksille. Vastavuoroisesti täytyisi kehittää riskiarvioita siitä, miten luotettavaa tieto on, ja vuotaako meille tärkeitä tietoja jostain muualta vastustajan käytettäväksi. Ymmärrän, että tällaisia laskelmia on hyvin vaikea tehdä, koska puhutaan valtiosopimusten lisäksi turvaluokitteluista ja lukuisten tiedusteluelinten sisäisistä asioista. Toisaalta, jonkinlaisia arvioita voidaan varmasti kehittää sekä suhteuttaa nykyisiin hyötyihin ja haittoihin. Minkälaista tietoa saamme jo nyt?
Toinen tärkeä pointti on koulutusyhteistyön syventäminen ja sitä kautta saatava hiljainen tietämys, jolla on painoarvoa jo ihan taistelutekniikasta alkaen. Hyvänä esimerkkinä tässä taannoin tapahtunut jenkkilästä tulleen sodat kokeneen tarkka-ampujakouluttajan koulutus ja tieto laskuvarjojääkäreille miten homma oikeasti toimii.* Myös logistiikan saralta varmaan löytyisi paljonkin opittavaa. Meillä kun ei ole valitettavasti ja onneksi kokemusta sodista lähivuosikymmeniltä, niin aika moni asia on kuitenkin jo ihan ruohonjuuritasolla muuttunut sitten neljäkymmentäluvun.
Tuosta nyt saavutetusta kaluston ja joidenkin järjestelmien yhteensopivuudesta sen verran, että se on ollut kyllä erittäin järkevää. Tarvittaessa tietenkin voidaan integroida muilta länsimailta mahdollisesti saatavia järjestelmiä, mutta myös materiaalin tuntevia yhteysupseereita paremman taistelutehon saavuttamiseksi.
Jos maksimaalista suorituskykyä halutaan ulosmitata, niin siihen tarvitaan kyllä muidenkin maiden apua, mutta nettohyödyt on tietenkin suhteutettava nettomenetyksiin. Arvon kenraalikunta, jolla ainakin pitäisi olla eniten hajua asiasta on vahvasti NATOn kannalla ja miksipä ei olisi. Sotilaallinen aspekti on kuitenkin vain yksi osa valtiosuhteita, mutta olisi hyvä että myös faktat ja niihin perustuvat jatkotoimenpiteet puolustuksen kannalta olisivat selvillä niin poliitikoilla, kuin tavankin kansalaisilla ennen kuin aletaan kunnolla päättämään. Väärillä tai väärin suhteutetuilla tiedoilla syntyy valitettavan usein paskoja päätöksiä joita yleensä joudutaan sitten myöhemmin katumaan.
*http://sofrep.com/18632/
Toinen tärkeä pointti on koulutusyhteistyön syventäminen ja sitä kautta saatava hiljainen tietämys, jolla on painoarvoa jo ihan taistelutekniikasta alkaen. Hyvänä esimerkkinä tässä taannoin tapahtunut jenkkilästä tulleen sodat kokeneen tarkka-ampujakouluttajan koulutus ja tieto laskuvarjojääkäreille miten homma oikeasti toimii.* Myös logistiikan saralta varmaan löytyisi paljonkin opittavaa. Meillä kun ei ole valitettavasti ja onneksi kokemusta sodista lähivuosikymmeniltä, niin aika moni asia on kuitenkin jo ihan ruohonjuuritasolla muuttunut sitten neljäkymmentäluvun.
Tuosta nyt saavutetusta kaluston ja joidenkin järjestelmien yhteensopivuudesta sen verran, että se on ollut kyllä erittäin järkevää. Tarvittaessa tietenkin voidaan integroida muilta länsimailta mahdollisesti saatavia järjestelmiä, mutta myös materiaalin tuntevia yhteysupseereita paremman taistelutehon saavuttamiseksi.
Jos maksimaalista suorituskykyä halutaan ulosmitata, niin siihen tarvitaan kyllä muidenkin maiden apua, mutta nettohyödyt on tietenkin suhteutettava nettomenetyksiin. Arvon kenraalikunta, jolla ainakin pitäisi olla eniten hajua asiasta on vahvasti NATOn kannalla ja miksipä ei olisi. Sotilaallinen aspekti on kuitenkin vain yksi osa valtiosuhteita, mutta olisi hyvä että myös faktat ja niihin perustuvat jatkotoimenpiteet puolustuksen kannalta olisivat selvillä niin poliitikoilla, kuin tavankin kansalaisilla ennen kuin aletaan kunnolla päättämään. Väärillä tai väärin suhteutetuilla tiedoilla syntyy valitettavan usein paskoja päätöksiä joita yleensä joudutaan sitten myöhemmin katumaan.
*http://sofrep.com/18632/