Ongelmana näen juuri sen, että keskimäärin suomalainen on nöyrä tottelemaan viranomaisten antamia ohjeita/neuvoja - itsekseen saatetaan jupista mutta varsinaiseen toimintaan harva on valmis. (Tavallaan tämän kesän ja syksyn rajat kiinni ja rajat auki mielenosoitukset ovat raikas poikkeus passiiviseen normaalitilaan.) Mutta tässä asekysymyksessä näen asetelman juuri sellaisena, että välttämättä ei löydy riittävän voimakasta yhteistä rintamaa vastustamaan päätöstä, vaikea minun on kuvitella metsästäjien lähtevän sankoin joukoin osoittamaan mieltään - samalla osan aseharrastajista ja ampumaurheilijoista ajatellessa, että "Eipä asia nyt oikeastaan koske minua laisinkaan".
Mutta vaikka kansalaiset ovat kovin passiivisia hyvin usein vrt. vaikkapa ranskalaiset, niin vieläkin selkärangattomampia ovat poliitikkomme etenkin EU:n ytimessä. Kuinka monta ampumaurheilua ja metsästystä avoimesti tukevaa meppiä meillä on Halla-ahon lisäksi? Sen sijaan sieltä löytyy lukuisa joukko "jaakonsaaria" ynnä "kumpula-natreja" jotka ennemminkin olisivat hyvillään jos aseiden määrää saataisi vähennettyä (tai tällainen olettamus minulla on, että kumpainenkaan monen muun mepin lailla ei pahemmin välitä puolustaa kansallista erityispiirrettä). Eli jos asetelma on se, että metsästäjät ja reserviläisjärjestöt saavat äänensä kuuluviin korkeintaan parin mepin kautta niin millainen mahdollisuus Suomella on vaikuttaa kun merkittävimmät päättäjämme hyvin suurella todennäköisyydellä vetävät pallit vastanpeitteiden suojaan ja sanovat Brysselille "Yes pox holiday - tämähän on fantastista!"
Kun suuret maat päättävät ryhtyä masinoimaan jotain muutosta aseiden yksityisomistukseen EU:n laajuisesti niin luottamukseni suomalaisiin poliitikkoihin ei suuren suureksi nouse. Kyllähän valtio voi nimellisen korvauksen luovutetuista aseista maksaa mutta eihän rahallinen korvaus riitä korvaamaan tässäkään asiassa todellista menetystä, eikä se riitä korvaamaan syntynyttä mielipahaa. Siellä sipilät, soinit ynnä stubbit hokevat "kyllä herra, kyllä rouva" ja pistävät nimensä paperiin jotta Suomen kansainvälinen maine ei vaan menisi ja samalla sitten ihmetellään miksi moni muu - vaikutusvallaltaan yhtä vähäinen maa - pyyhkii perseellä tällaisia vaatimuksia ja sopimuksia. Että sellaisia poikia meillä on päättäjinä!
vlad.
Tässäkin kysymyksessä korostuu erilainen ajatusmaailma poliittisen ideologian mukaisesti. Vasemmisto ja vihreät haluavat käytännössä kaikenlaiset aseet pois kansalaisilta. Oikeistolaiset ovat yleisesti ottaen valmiita puolustamaan yksityisten kansalaisten oikeutta ampuma-aseiden luvalliseen hallintaan/omistamiseen. Erityisesti koska ampuma-aseille on vahvasti perusteltuja, yksilöiden sekä koko yhteiskunnan kannalta hyödyllisiä tarpeita.
Kysymys on loppuviimeksi samasta ideologiapohjaisesta perusasetelmasta kuin kaikessa muussakin yhteiskunnallisessa elämässä.
Vasemmisto, mukaan lukien vihreät, haluavat että yhteiskunta kontrolloi sekä viime kädessä vastaa ja huolehtii yksittäisten ihmisten tekemisistä. Vasemmistolainen asettaa yhteisön yksittäisen ihmisen yläpuolelle.
- tämä ideologia johtaa yksittäisen, itsenäisen eduntavoittelun vähenemiseen. Vasemmistossa tällainen yksityinen yritteliäisyys nähdään osittain jopa uhkana yhteisölle.
- yksityisiä ihmisiä ei koeta luotettavina ja heitä halutaan kontrolloida. Yksityisten ihmisten ampuma-aseet nähdään uhkana yhteiskunnalle.
Oikeisto jättäisi yksittäisten ihmisten vastuulle jokaisen oman (ja perheensä) elämisen sekä toiminnan osana yhteiskuntaa. Oikeistolainen luottaa enemmän ihmisiin, joista yhdessä muodostuu yhteiskunta.
- oikeistolainen ideologia luottaa siihen että yritteliäisyys ja kilpailu on hyväksi koko yhteisölle. Jokainen saa (jopa joutuu) ottaa vastuuta omista tekemisistään ja menestyä itse omalla työllään ja ahkeruudellaan jne.
- luotetaan siihen että ihminen haluaa luoda itse oman menestyksensä ja uskotaan että yksittäisten yhteiskunnan jäsenten menestys koituu viime kädessä myös yhteisön eduksi.
- oikeistolaiset luottavat enemmän ihmisten omaan harkintakykyyn ja itsenäisyyteen. Yksityisten ihmisten omistamia ampuma-aseita ei nähdä yhteiskunnan uhkana vaan tavallisina harrastusvälineinä (metsästys, urheiluammunta)
- reserviläistoiminta ja ampumataidon ylläpitäminen nähdään yhteiskunnan ulkoista turvallisuutta lisäävänä toimintana.
Suomessa metsästys on osa maanomistukseen liittyvää taloudellisesti hyödynnettävää maankäyttöä. Maanomistaja omistaa metsästysoikeuden omilla maillaan. Kysymys ei ole ihan pelkästä harrastuksesta. Jotta maanomistaja voisi hyödyntää omistukseensa liittyvää (=perustuslain suoja) metsästysoikeutta hänellä (ja muilla metsästysoikeuden haltijoilla) tulee olla mahdollisuus hankkia kaikkia tarkoitukseen soveltuvia ampuma-aseita. Metsästykseen liittyy myös velvoitteita riistanhoidon suhteen. Metsästyksen osalta tulee huomioida tarve nykyaikaisille, teknisesti hyville ja käyttäjilleen turvallisille asemalleille. Sarjatuliaseita ei tarvita metsästyksessä mutta ns. itselataava (=puoliautomaattinen toiminta) on erittäin sopiva monissa tapauksissa. Joskus jopa välttämätön ampujan kannalta. Reserviläisille ampumataidon ylläpitäminen ja kehittäminen on eräs tärkeimpiä sotilastaitoja. Tässä yhteydessä sotilasmalliset, itselataavat ampuma-aseet ovat välttämättömiä. Reserviläisille olisi perusteltu tarve madollisuuteen saada sopivalla tavalla järjestettyä harjoitusta myös varsinaisten sotilasaseiden käytössä. Urheiluammunnassa itselataavat aseet ovat yleisimpiä (pistoolilajeissa) ja eniten käytettyjä aseita.
Suomen valtio ei saa missään tapauksessa lähteä heikentämään omien kansalaisten mahdollisuuksia, välttämättömiin käyttötarkoituksiin soveltuvien, ampuma-aseiden hankintaa ja omistamista.