Bushmaster
Greatest Leader
Jussille 
http://blogit.iltalehti.fi/jussi-niinisto/2015/12/22/tuomiojalle-asedirektiivista/
Tuomiojalle asedirektiivistä
22jou2015
Kirjoittanut Jussi Niinistö | Kommentoi
Kansanedustaja Erkki Tuomioja kritisoi 20.12.2015 blogissaan niin eduskunnan valiokuntien, puolustushallinnon kuin reserviläisjärjestöjen kantoja EU:n asedirektiiviin. Käytännössä Tuomioja kyseenalaisti Suomen vapaaehtoisen maanpuolustuksen merkityksen. Kirjoituksen useista suoranaisista virheellisyyksistä johtuen katson tarpeelliseksi esittää muutaman kommentin.
Tuomioja esittää, että missään muussa EU-maassa kuin Suomessa ei direktiiviä olisi nähty uhkana kansallisille intresseille. Väite ei pidä paikkaansa. Direktiiviä valmisteltaessa ovat useat maat – kuten Saksa, Iso-Britannia ja Ranska – halunneet mahdollisuuden antaa tietyin syin lupia direktiivin mahdollisesti kieltämiin aseisiin. Direktiiviä valmistellaan parhaillaan Eurooppa-neuvoston yleisten kysymysten työryhmässä, jonka viime kokouksessa lähes kaikki puheenvuoron käyttäneet maat halusivat siihen kansallisia poikkeuksia.
Tuomioja pitää riskinä, että puoliautomaattiase ”päätyy jonain päivänä jonkun supisuomalaisen breivikin käsiin tuhoisin seurauksin”. Tämänkaltainen pohdinta, jossa edes mutkan kautta verrataan reserviläisaseiden vastuullisia käyttäjiä massamurhaaja Breivikiin, on ala-arvoinen.
Tuomiojan mielestä direktiivi ei vaikuta Suomen puolustusjärjestelmään ja hän viittaa blogissaan poliisihallituksen pääesikunnalta pyytämään lausuntoon vuonna 2011. Kyseisessä pääesikunnan lausunnossa todetaan yksiselitteisesti, että reserviläisjärjestöissä harjoitettava ampumaurheilu tukee ampumataidon, taisteluteknisten valmiuksien ja aseenhallinnan ylläpitämistä.
Tuomioja pelkää ”suojeluskuntalaitoksen” uudelleen herättämistä ja siihen liittyvän ” kyseenalaisen kotivarustelun tuomista Suomeen”. Maahamme ei olla tuomassa minkäänlaista uutta kotivarustelua vaan pyrkimys on ainoastaan säilyttää puolustuskyvyllemme tärkeän vapaaehtoisen maanpuolustuksen toimintakyky. Jokaisen reserviläisen asehankintaa edeltää Suomessa nyt ja tulevaisuudessa tarkan lupamenettelyn kautta tapahtuva poliisiviranomaisen harkinta.
Todetessaan, että ”meillä siis ei ole yksityistä toimintaa, joka sellaisenaan tukisi suorituskykyjen muodostusta” Tuomioja unohtaa, että Maanpuolustuskoulutusyhdistyksen (MPK) järjestämä koulutus on lakiin vapaaehtoisesta maanpuolustuksesta perustuvaa, hallituksen nimittämän neuvottelukunnan ohjaamaa toimintaa, joka konkreettisesti tukee reservin sodan ajan suorituskykyjen kehittämistä ja ylläpitämistä.
MPK:lle suunnitellaan lisäksi huomattavasti nykyistäkin vastuullisempaa roolia paikallisjoukkojen kouluttamisessa. Kyseessä olisi mm. taistelu-, suojaus- ja valvontatehtäviin liittyvä koulutus.
Väittäessään sitoutuneiden vapaaehtoisten määräksi enintään noin 7 000 sekä MPK:n koulutuksen koskevan 47 000 henkilön sijasta 47 000 vuorokautta on Tuomioja jälleen väärässä. MPK järjesti vuonna 2014 koulutusta noin 47 000 osallistujalle yhteensä yli 80 000 koulutusvuorokautta. Tästä määrästä noin 1/3 oli Puolustusvoimien tilaamaa sotilaallista koulutusta, 1/3 sotilaallisia valmiuksia palvelevaa koulutusta ja 1/3 varautumis- ja turvallisuuskoulutusta.
Vaikka arvostus maamme vapaaehtoista maanpuolustustyötä kohtaan olisi kuinka rajallista, soisi entisellä ministerillä sentään faktojen olevan kohdallaan.
http://blogit.iltalehti.fi/jussi-niinisto/2015/12/22/tuomiojalle-asedirektiivista/
Tuomiojalle asedirektiivistä
22jou2015
Kirjoittanut Jussi Niinistö | Kommentoi
Kansanedustaja Erkki Tuomioja kritisoi 20.12.2015 blogissaan niin eduskunnan valiokuntien, puolustushallinnon kuin reserviläisjärjestöjen kantoja EU:n asedirektiiviin. Käytännössä Tuomioja kyseenalaisti Suomen vapaaehtoisen maanpuolustuksen merkityksen. Kirjoituksen useista suoranaisista virheellisyyksistä johtuen katson tarpeelliseksi esittää muutaman kommentin.
Tuomioja esittää, että missään muussa EU-maassa kuin Suomessa ei direktiiviä olisi nähty uhkana kansallisille intresseille. Väite ei pidä paikkaansa. Direktiiviä valmisteltaessa ovat useat maat – kuten Saksa, Iso-Britannia ja Ranska – halunneet mahdollisuuden antaa tietyin syin lupia direktiivin mahdollisesti kieltämiin aseisiin. Direktiiviä valmistellaan parhaillaan Eurooppa-neuvoston yleisten kysymysten työryhmässä, jonka viime kokouksessa lähes kaikki puheenvuoron käyttäneet maat halusivat siihen kansallisia poikkeuksia.
Tuomioja pitää riskinä, että puoliautomaattiase ”päätyy jonain päivänä jonkun supisuomalaisen breivikin käsiin tuhoisin seurauksin”. Tämänkaltainen pohdinta, jossa edes mutkan kautta verrataan reserviläisaseiden vastuullisia käyttäjiä massamurhaaja Breivikiin, on ala-arvoinen.
Tuomiojan mielestä direktiivi ei vaikuta Suomen puolustusjärjestelmään ja hän viittaa blogissaan poliisihallituksen pääesikunnalta pyytämään lausuntoon vuonna 2011. Kyseisessä pääesikunnan lausunnossa todetaan yksiselitteisesti, että reserviläisjärjestöissä harjoitettava ampumaurheilu tukee ampumataidon, taisteluteknisten valmiuksien ja aseenhallinnan ylläpitämistä.
Tuomioja pelkää ”suojeluskuntalaitoksen” uudelleen herättämistä ja siihen liittyvän ” kyseenalaisen kotivarustelun tuomista Suomeen”. Maahamme ei olla tuomassa minkäänlaista uutta kotivarustelua vaan pyrkimys on ainoastaan säilyttää puolustuskyvyllemme tärkeän vapaaehtoisen maanpuolustuksen toimintakyky. Jokaisen reserviläisen asehankintaa edeltää Suomessa nyt ja tulevaisuudessa tarkan lupamenettelyn kautta tapahtuva poliisiviranomaisen harkinta.
Todetessaan, että ”meillä siis ei ole yksityistä toimintaa, joka sellaisenaan tukisi suorituskykyjen muodostusta” Tuomioja unohtaa, että Maanpuolustuskoulutusyhdistyksen (MPK) järjestämä koulutus on lakiin vapaaehtoisesta maanpuolustuksesta perustuvaa, hallituksen nimittämän neuvottelukunnan ohjaamaa toimintaa, joka konkreettisesti tukee reservin sodan ajan suorituskykyjen kehittämistä ja ylläpitämistä.
MPK:lle suunnitellaan lisäksi huomattavasti nykyistäkin vastuullisempaa roolia paikallisjoukkojen kouluttamisessa. Kyseessä olisi mm. taistelu-, suojaus- ja valvontatehtäviin liittyvä koulutus.
Väittäessään sitoutuneiden vapaaehtoisten määräksi enintään noin 7 000 sekä MPK:n koulutuksen koskevan 47 000 henkilön sijasta 47 000 vuorokautta on Tuomioja jälleen väärässä. MPK järjesti vuonna 2014 koulutusta noin 47 000 osallistujalle yhteensä yli 80 000 koulutusvuorokautta. Tästä määrästä noin 1/3 oli Puolustusvoimien tilaamaa sotilaallista koulutusta, 1/3 sotilaallisia valmiuksia palvelevaa koulutusta ja 1/3 varautumis- ja turvallisuuskoulutusta.
Vaikka arvostus maamme vapaaehtoista maanpuolustustyötä kohtaan olisi kuinka rajallista, soisi entisellä ministerillä sentään faktojen olevan kohdallaan.
