Konekiväärit (ent. "Suomi testaa uuta konekivääriä ja ehkä ostaa")

Oletko itse ampunut tai seissyt takana kun joku ampuu sarjaa pistemaaliin 600 metriin?
Oman kokemukseni perusteella osumat on jo 300 metrin päässä luokkaa 5*5 metriä sarjatulella. (Omaan kokemukseeni pohjautuen) voi toki ampua pistemaalia, mutta ei pisteosumia. Jos jollakulla on ampumakokemusta PKM sarjatulen tarkkuudesta, niin mielelläni lukisin. ???

Pari vuotta sitten ammuttiin 725 m ametilla kuormalavaan 1-5 ls purskeita (jotka siis ovat sarjatulen kokonaistehokkain muoto). Hyvin osui, reserviläisiä ratin takana.

EDIT. Tähtäimenä oli ACOG, toki sillähän ei aseen rakenteelliseen tarkkuuteen ole merkitystä.
 
Olisiko tässä uusi kk jalkaväelle NATO-kaliiperissa? Oletan että seuraavaksi siirrytään länsikaliipereihin myös jalkaväessä.
PKM:ää yksinkertaisempaa ja kätevämpää läntistä 7,62 konekivääriä ei kuitenkaan ole vielä tullut - sehän painaakin vain 5,56 konekiväärien verran tyhjänä, useamman kilon vähemmän kuin läntiset kilpailijansa. PKM on lähestulkoon täydellinen rooliinsa, joten uskoisin PV:n pitävän siitä kiinni mahdollisuuksien mukaan. Venäläinen konekiväärinpatruunakin kun on vielä halpaa kuin saippua, läntiseen messinkihylsyiseen peruspatruunaan verrattuna (ja karkaistusta terästangosta leikattu keerna tekee peruspatruunan läpäisystäkin paremman kuin lyijysydämisessä M80:ssä).
Voi olla, että PKP vielä nähdään jonain päivänä meilläkin käytössä, tosin tiedä sitten kuinka paljon tehokkaasti ilmajäähdytetty piippu, jota ei tarvitse vaihtaa, ja vähän parempi tarkkuus painavat vaakakupissa pientä painonlisäystä ja lisähintaa vastaan.

Toisaalta ainakin yhden todella realistisen vaihtoehdon näkisin: IWI Negev NG7:n. Kyseessä on aivan erinomaisesti suunniteltu läntinen konekivääri, joka on tehty asevelvollisuusarmeijan kovaa käyttöä kestämään, ja jossa on otettu luotettavuusasiat todella huolella huomioon. Hyvänä puolena on myös etäinen samankaltaisuus Galilin ja siis myös RK:n kanssa, ainakin koneiston ymmärtämisen kannalta.
Tässä 5,56 versio esitellään koneistoltaan ja toimintaperiaatteeltaan tarkasti (7,62 versio on muuten pitkälti samanlainen, mutta siinä ei ole lipassyöttöä):

Ja tämä IWI:n mainosvideo, vaikka muuten onkin aika mainostasoinen, havainnollistaa hyvin, kuinka Negev NG7:llä voi ampua vakaasti käsivaraltakin, jopa seistessä (etenkin kohta 2:14-2:22 näyttää sen hyvin kevyen rekyylin):
 
PKM:ää yksinkertaisempaa ja kätevämpää läntistä 7,62 konekivääriä ei kuitenkaan ole vielä tullut - sehän painaakin vain 5,56 konekiväärien verran tyhjänä, useamman kilon vähemmän kuin läntiset kilpailijansa. PKM on lähestulkoon täydellinen rooliinsa, joten uskoisin PV:n pitävän siitä kiinni mahdollisuuksien mukaan. Venäläinen konekiväärinpatruunakin kun on vielä halpaa kuin saippua, läntiseen messinkihylsyiseen peruspatruunaan verrattuna (ja karkaistusta terästangosta leikattu keerna tekee peruspatruunan läpäisystäkin paremman kuin lyijysydämisessä M80:ssä).
Voi olla, että PKP vielä nähdään jonain päivänä meilläkin käytössä, tosin tiedä sitten kuinka paljon tehokkaasti ilmajäähdytetty piippu, jota ei tarvitse vaihtaa, ja vähän parempi tarkkuus painavat vaakakupissa pientä painonlisäystä ja lisähintaa vastaan.

Toisaalta ainakin yhden todella realistisen vaihtoehdon näkisin: IWI Negev NG7:n. Kyseessä on aivan erinomaisesti suunniteltu läntinen konekivääri, joka on tehty asevelvollisuusarmeijan kovaa käyttöä kestämään, ja jossa on otettu luotettavuusasiat todella huolella huomioon. Hyvänä puolena on myös etäinen samankaltaisuus Galilin ja siis myös RK:n kanssa, ainakin koneiston ymmärtämisen kannalta.
Tässä 5,56 versio esitellään koneistoltaan ja toimintaperiaatteeltaan tarkasti (7,62 versio on muuten pitkälti samanlainen, mutta siinä ei ole lipassyöttöä):

Ja tämä IWI:n mainosvideo, vaikka muuten onkin aika mainostasoinen, havainnollistaa hyvin, kuinka Negev NG7:llä voi ampua vakaasti käsivaraltakin, jopa seistessä (etenkin kohta 2:14-2:22 näyttää sen hyvin kevyen rekyylin):

Hyvältä näyttää.
 
Ainut piirre mistä en PKM:ssä tykkää, niin se tyhjän vyön roikkuminen. Sen kanssa sai aina vähän kikkailla, vs linkkivyöt.

Jospa jostain löytyisi kasapäin PKT:n 25 patruunan vyönpalasia jaettavaksi... Se on tyhjentyessään vielä ihan siedettävän lyhyt roikotin konekiväärin kyljessä.
 
PKM on lähestulkoon täydellinen rooliinsa, joten uskoisin PV:n pitävän siitä kiinni mahdollisuuksien mukaan.

Ja jos PV:llä on varastossa merkittävä määrä käyttämättömiä aseita, niin saa aika ihmeellinen tilanne tulla että asemalli vaihtuisi ainakaan lähiaikoina.
 
PKM:ää yksinkertaisempaa ja kätevämpää läntistä 7,62 konekivääriä ei kuitenkaan ole vielä tullut - sehän painaakin vain 5,56 konekiväärien verran tyhjänä, useamman kilon vähemmän kuin läntiset kilpailijansa.

Tämä on ihan totta. Muistaakseni FN-MAG ja MG3 pyörivät tyhjänä siellä 12kg hujakoissa eli noin kolme-neljä kiloa painavampia kun PKM. Jos on puljannut näiden länsivastineiden kanssa niin tietää kyllä painoeron merkityksen.

Noilla 556 "isoilla rynkyillä" on kyllä paikkansa mutta ei ne oikein PKM:ää korvaa koska ovat eri konseptin aseita ja painotukset on hieman eri alueilla. Nuo 556 "isot rynkyt" on enemmän SAW tai kotimaisittain "pikakiväärityyppisiä". PKM on sitten GPMG jolla on laajemmat käyttömahdollisuudet vaikka se ei ehkä ryhmän tukiaseena oli niin näppärä. Kaliperiero on merkittävä rajaava tekijä mielestäni. Mutta juuri kuten sanoit, taistelukentällä läpäisykyvyllä on merkitystä ja PKM tarjoaa sitä paremmin kun nämä 556 ja 545 pikakiväärit/SAW:t.
 
PKM:t ovat aseena sellaisia, että niiden modaaminen optisella tähtämellä taitaa olla ainoa mitä tarvitaan.
Kyseinen ase teki varusmiesaikana suuren vaikutuksen kun vertasi sitä kotimaiseen konekivääriin.

Niinpä. Ja ovat vielä samanikäisiä konstruktioita.

Venäläisillä kuperkeikkamiehillä ja ETO-ukkeleilla näkyy aina silloin tällöin ZenitCo:n tekemiä B-51 picatinnyjalustoja PKM:ssä kiinni. Kiinnitystapa aseeseen on itselle vielä vähän mysteeri mutta vaikuttaisi tulevan kiinni laatikon kannen saranan akseliin, akselitappi korvaamalla ja kiinnittämällä vielä ruuveilla alusta peltikanteen. En ole ihan vakuuttunut onko tuo riittävän tukeva suurentavalle optiikalle, mutta varmasti riittävän tukeva punapisteen käytölle KK:ssa. Vähittäismyyntihinta euroalueelle näyttäisi jäävän alle 250€ yksittäiskappaleina eli mistään mahdottoman kalliista käykäleestä ei ole kysymys.
 

Kiitos, en ole huomannutkaan uutta versiota.

Tuo tähtäinjalusta (PICA?) niin tuleeko se kiinni suoraan laatikon kanteen vai ankkuroituuko jollain tavalla takatähtäimen kehykseen josta tangentti on poistettu? Tuo "reijitetty kolmiapila" lienee kääntyvä diopterityyppinen takatähtäin jos optiikkaa ei käytetä, päättelinkö oikein?
 
Kiitos, en ole huomannutkaan uutta versiota.

Tuo tähtäinjalusta (PICA?) niin tuleeko se kiinni suoraan laatikon kanteen vai ankkuroituuko jollain tavalla takatähtäimen kehykseen josta tangentti on poistettu? Tuo "reijitetty kolmiapila" lienee kääntyvä diopterityyppinen takatähtäin jos optiikkaa ei käytetä, päättelinkö oikein?
Näyttäisi siltä, että korvaa alkuperäisen tangentin. Olen itse myös noiden kuvien varassa, en ole vielä itse päässyt käpistelemään tuota kiskolla varustettua.
Ehkä @Kapiainen osaa sanoa?
 
Niinpä. Ja ovat vielä samanikäisiä konstruktioita.
KVKK 62 perustuu koneistoltaan täysin tsekkiläiseen vz. 52 -konekivääriin. Tsekissä sitä tosin ei ollut vielä otettu sarjatuotantoon, ja alkuperäisen kotimaisen kilpailun voitti ase, joka paljastuikin tsekkiläisten varta vasten rakentamaksi prototyypiksi, joka ei ollut sellaisenaan massatuotantokelpoinen. Se kuitenkin voitti kilpailussa luotettavuudessaan mm. RPD:n eli meilläkin käytössä olleen KVKK 54:n.
Valmet tosin joutui jättämään siitä massatuotantosyistä pois mm. piipun pikairroitusmekanismin ja lipassyötön, koska pikairroitusmekanismi olisi vaatinut tehdastuotannolle liian pienet toleranssit, ja lipassyöttö ei ollut toimintavarma.

PK on 10 vuotta uudempi konstruktio, ja PKM tuli sitten vasta 1969.

Kiitos, en ole huomannutkaan uutta versiota.

Tuo tähtäinjalusta (PICA?) niin tuleeko se kiinni suoraan laatikon kanteen vai ankkuroituuko jollain tavalla takatähtäimen kehykseen josta tangentti on poistettu? Tuo "reijitetty kolmiapila" lienee kääntyvä diopterityyppinen takatähtäin jos optiikkaa ei käytetä, päättelinkö oikein?
Korvaa alkuperäisen tangentin. Olet oikeassa tuon takatähtäimen kanssa myös, siinä on diopterit kolmelle etäisyydelle.

Muuten ratkaisu on hyvä, mutta nuo diopterit ovat PKM:n tähtäimiksi suoraan sanottuna syvältä. Avohahlot olisivat olleet paljon parempia aseen käyttötarkoitukseen konekiväärinä, nuo diopterit ovat tuossa vielä huonommat kuin RK:ssa. Ainoastaan vaikka pisimmän matkan asetus olisi voinut olla diopteri.
 
Käytännössä ihan saman aikakauden aseita. Kantamalli PK hyväksytty käyttöön venäläislähteiden mukaan lokakuussa -61. KVKK suomessa kalenterivuoden -62 aikana.
Kyllä, mutta KVKK:n peruskonstruktio oli olemassa jo 1950-luvulla, kun se valittiin uuden konekiväärimme pohjaksi (jo vuosikymmentä aiemmin eli 1952, ja vyösyöttöinen vz. 52/57 jo 1957). Silloin ei vielä ollut PK:ta. KVKK 62 on sitten yhden KVKK 60 -prototyyppisarjan pieni jatkokehitysversio (KVKK 60:stä oli kokeilukäyttöä varten useampi toisistaan eroava sarja).
 
Kyllä, mutta KVKK:n peruskonstruktio oli olemassa jo 1950-luvulla, kun se valittiin uuden konekiväärimme pohjaksi (jo vuosikymmentä aiemmin eli 1952, ja vyösyöttöinen vz. 52/57 jo 1957). Silloin ei vielä ollut PK:ta. KVKK 62 on sitten yhden KVKK 60 -prototyyppisarjan pieni jatkokehitysversio (KVKK 60:stä oli kokeilukäyttöä varten useampi toisistaan eroava sarja).

Mä pidän niitä saman aikakauden aseina, koska aika vähän on mitään vallankumouksellista uutta PKM:ssä. Se edustaa itselleni erinomaista kokoonpanoa vanhoista hyviksi havaituista ratkaisuista parannuksilla höystettynä. VZ52 ja 52/57 edustaa taas selkeästi innovatiivisempaa suuntausta itselleni ja yritystä luoda uutta on ollut enemmän, pisteet siitä tsekeille.
 
Back
Top