Olisi kiva tietää paljonko sitä kivääriä on lopulta mennyt minnekkään ja toisekseen onko sillä puljulla edelleenkaan kapasiteettia tuottaa merkittävi määriä tuotteita.
Konekiväärit (ent. "Suomi testaa uuta konekivääriä ja ehkä ostaa")
- Viestiketjun aloittaja Hejsan
- Aloitus PVM
vz
Kapteeni
Kyllä se uusi KK vaatii vähän muutakin kuin uuden upperin.
Ja ei taida Ensio olla kapasiteetiltaan riittävä valmistaja vaikka asehommat muuten taitaa osatakin.
Historiaa kun katsoo ja miettii mitä kaikkea kotimaassa vaadittiin L/S-26 valmistamisen aloittamiseen tai KvKK valmistukseen niin kokonainen tehdashan siihen vaadittiin satoine työntekijöineen. Toki on niinkin, että nykyaikainen numeeristen työstökeskusten varaan rakennettu tehdas selvinnee vähemmillä työntekijöillä mutta siltikin kyse on aikamoisesta investoinnista seiniin ja koneisiin ennekuin yhtäkään asetta on valmistettu.
Sitä ennen pitäisi vielä se ase suunnitella, koeampua ja lastentaudit työstää pois.
Voi hyvinkin olla, että seuraava KK ei ole kotimaista valmistetta.
Ension liikevaihto ollut 2023 393t€ ja 2024 221t€. Nopealla matikalla KAR21 jälleenmyyntihinta on 3800t€, eli alv0 pyöreästi 3t€. aseliikkeen kate pois niin Enskan ulosmyyntihinta 2t€. Koska firma tekee muitakin pyssyköitä, piippujen vaihtoja ynnä muuta, oletetaaan että puolet liikevaihdosta olisi KAR21 myyntiä, eli 2023 noin 100 kappaletta ja 2024 50 kappaletta.
Tuolla kokoluokalla ei suunnitella, testata ja valmisteta kenttäarmeijan tarpeisiin sopivaa konekivääriä ennen kuin vuosisata kääntyy loppupuolelle. Referenssinä vaikka Sako jonka liikevaihto n. 130miljoonaa. Pikkuhiljaa voisi lopettaa tämän yleisen Ensio Firearms ja KAR21 haihattelun.
Jahka suomi päättää uudesta rynnäkkökivääristä ja varsinkin sen kaliiberista, lienee järkevintä ostella konekivääriä maailmalta. Valmiita ja toimivia ratkaisuja kun on maailma täynnä. Esimerkiksi FN Minimiähän on jo erikoisemmilla Utin pojilla ajossa niin ei tarvii edes uutta SAP-numeroa.
Tuolla kokoluokalla ei suunnitella, testata ja valmisteta kenttäarmeijan tarpeisiin sopivaa konekivääriä ennen kuin vuosisata kääntyy loppupuolelle. Referenssinä vaikka Sako jonka liikevaihto n. 130miljoonaa. Pikkuhiljaa voisi lopettaa tämän yleisen Ensio Firearms ja KAR21 haihattelun.
Jahka suomi päättää uudesta rynnäkkökivääristä ja varsinkin sen kaliiberista, lienee järkevintä ostella konekivääriä maailmalta. Valmiita ja toimivia ratkaisuja kun on maailma täynnä. Esimerkiksi FN Minimiähän on jo erikoisemmilla Utin pojilla ajossa niin ei tarvii edes uutta SAP-numeroa.
Wagner
Luutnantti
Aika hullua suunnitella uutta kk.ta, kun maailma on täynnä niitä. Jopa KK62 oli modifioitu Vz.52:sta,eikä siitä silti tullut kunnollista.
Paras ottaa joku nykyinen kk -design (mieluimmin Sullivanin "constant recoil", kuten Ultimax tai LAMG) joko sellaisenaan tai lisenssivalmistettuna SAKOlla.
Paras ottaa joku nykyinen kk -design (mieluimmin Sullivanin "constant recoil", kuten Ultimax tai LAMG) joko sellaisenaan tai lisenssivalmistettuna SAKOlla.
Benelli
Respected Leader
KvKK 62:sta jää vähän sellainen kuva että se on mennyt tuotantoon keskeneräisenä.
Kuten tuossa olisi ollut hyvä paikka tähtäinkiskolle rungossa ja tuossa voisi olla etutukki.
J0h1F
Ylipäällikkö
Tšekkoslovakian myymät aseet olivat käsintyöstettyjä prototyyppejä, joiden ottaminen massatuotantoon ei onnistunut sellaisenaan, vaan niihin piti tehdä huomattavia muutoksia, koska mm. vaihtopiippujärjestelmän ja lipassyöttimen toleranssit eivät olleet massatuotantoon sopivat.
vz
Kapteeni
Taisi olla niin, että Tsekkoslovakialaisilta Vz-52 kk:n tuotantoon saattaminen kuitenkin onnistui. Siinä lienee muutamia syitä miksi se heillä onnistui muttei Suomalaisilta. Totta on, että vaihtopiippu järjestelmä vaatii tiukkoja toleransseja, mikä taas maksaa. Ehkäpä Tsekkoslovakialaiset hyväksyivät tämän. Kommunisti maassa työn hinta voi olla eri kuin länsimaisessa. Massatuotanto onnistunee mutta on kallista.
Suomalaisessa kopio kk:ssa oli myös muutamia juttuja miksi lipas käyttö/vyö käyttö optio ei onnistunut.
Ensinnäkin Suomi kk käytti tavallista rynnäkkökiväärin lipasta kun taas Tsekkoslovakialainen ase käytti omanlaista, juuri siihen konekivääriin suunniteltua lipasta. Siinä on tietysti ajatusta, että konekivääri käyttää samaa lipasta kuin rynnäkkökivääri mutta siinä on omat tekniset ongelmansa. Ensinnäkin vyö syöttää patruunan yhteen paikkaan mistä se on helppo syöttää patruunapesään kun se on aina samassa paikassa. Kaksirivistä rynnäkkökiväärin lipasta käytettäessä patruuna syötetään vuoroin oikealta ja vasemmalta puolelta mikä taas vaatii lisää tilaa syöttömekanismiin. Ylimääräinen tila lippaiden syöttöhuulia varten taas aiheuttaa vyötä käytettäessä sen, että syöttömekanismissa on lippaiden syöttöhuulien verran liikaa väljyyttä jolloinka voi tapahtua vinosyöttö tai muu toimintahäiriö.
Lipas myös vaatisi lippaiden syöttöhuuliin tilaa, leikkausta, vyönsiirtäjän mekanismia varten. Kun lippaiden syöttöhuulista leikkaa osan pois se ei taas välttämättä toimi rynnäkkökiväärissä hyvin.
Rynnäkkökiväärin lipasta käytettäessä se ei myös massahitautensa ansiosta aina syötä tarpeeksi nopeasti aseen nopean tulinopeuden ansiosta mistä voi aiheutua tyhjä syöttö.
Taisi olla vielä niinkin, että hylsyn ulosheittäjästä piti tehdä pitkä piikkimäinen tanko lipas/vyösyöttöistä konekivääriä varten mikä taas oli altis vääntymiselle. Pelkässä vyösyöttöisessä konekiväärissä sekin saattoi olla yksinkertaisempi.
Mm. em. mainittujen lipasperäisten ongelmien takia Suomi kk:t päätettiin hankkia vain vyösyöttöisinä. Halvempikin siitä samalla saatiin. Mutta perintönä lipas seikkailusta aseessa on tähtäimet vasemmalla puolella asetta.
Se ei tuo aseen suunnittelu niin helppoa ole kun ei aina näennäisen helppo kopioiminenkaan onnistu.
Suomalaisessa kopio kk:ssa oli myös muutamia juttuja miksi lipas käyttö/vyö käyttö optio ei onnistunut.
Ensinnäkin Suomi kk käytti tavallista rynnäkkökiväärin lipasta kun taas Tsekkoslovakialainen ase käytti omanlaista, juuri siihen konekivääriin suunniteltua lipasta. Siinä on tietysti ajatusta, että konekivääri käyttää samaa lipasta kuin rynnäkkökivääri mutta siinä on omat tekniset ongelmansa. Ensinnäkin vyö syöttää patruunan yhteen paikkaan mistä se on helppo syöttää patruunapesään kun se on aina samassa paikassa. Kaksirivistä rynnäkkökiväärin lipasta käytettäessä patruuna syötetään vuoroin oikealta ja vasemmalta puolelta mikä taas vaatii lisää tilaa syöttömekanismiin. Ylimääräinen tila lippaiden syöttöhuulia varten taas aiheuttaa vyötä käytettäessä sen, että syöttömekanismissa on lippaiden syöttöhuulien verran liikaa väljyyttä jolloinka voi tapahtua vinosyöttö tai muu toimintahäiriö.
Lipas myös vaatisi lippaiden syöttöhuuliin tilaa, leikkausta, vyönsiirtäjän mekanismia varten. Kun lippaiden syöttöhuulista leikkaa osan pois se ei taas välttämättä toimi rynnäkkökiväärissä hyvin.
Rynnäkkökiväärin lipasta käytettäessä se ei myös massahitautensa ansiosta aina syötä tarpeeksi nopeasti aseen nopean tulinopeuden ansiosta mistä voi aiheutua tyhjä syöttö.
Taisi olla vielä niinkin, että hylsyn ulosheittäjästä piti tehdä pitkä piikkimäinen tanko lipas/vyösyöttöistä konekivääriä varten mikä taas oli altis vääntymiselle. Pelkässä vyösyöttöisessä konekiväärissä sekin saattoi olla yksinkertaisempi.
Mm. em. mainittujen lipasperäisten ongelmien takia Suomi kk:t päätettiin hankkia vain vyösyöttöisinä. Halvempikin siitä samalla saatiin. Mutta perintönä lipas seikkailusta aseessa on tähtäimet vasemmalla puolella asetta.
Se ei tuo aseen suunnittelu niin helppoa ole kun ei aina näennäisen helppo kopioiminenkaan onnistu.
viimeinen mohikaani
Majuri
Negev NG-7 Pyssy-Jeesuksen käsittelyssä:
Negev NG-7 on isompi versio alkuperäisestä Negevistä 7.62×51mm NATO-paukulle.
Negev NG-7 on isompi versio alkuperäisestä Negevistä 7.62×51mm NATO-paukulle.