Koneosasto - Maansiirto, maatalous, metsä yms. työkoneet.

[PSB 5500]

Vaikka ne merkit ovat samaa konsernia, eivät silti aivan ristiin juuri noita vaihteistoja eri merkkeihin laittele. MF:n portaattomat ja Dyna 6 on eri laatikoita kuin Valtran vastaavat. Olettaisin myös, että Fendtin laatikkoa ei Valtraan ja MF:ään saa.

NH:n akilleen kantapää taitaa juuri olla tuo @EK laittelema kytkin. Siitä se porsii aika helposti.

Mf ja Claas käyttää käsittääkseni samaa Dyna 6ta, vaikka Claas ei Accoa olekaan. Ja Valtroista S-sarjaan saa sen Varion, mutta ilmeisesti ei pienempiin malleihin?
Edit Ja kyllä ne eri merkit vaikka samaa konsernia ovatkin niin ovat pitäneet omat brändinsä vahvoina ja koneetkin erilaisina

 

[rukkaskikka]

Fendtin asuntovaunujen alkuperäinen valmistaja oli Dechentreiter Maschinenfabrik. Dechentreiter aloitti vuonna 1922 ajalle tyypillisesti valmistamalla puimakoneita. Siirtymä leikkuupuimureihin ja viljankuivaamoihin ei oikein onnistunut ainakaan taloudellisesti ja ilmeisesti 50/60 -lukujen vaihteessa Lely, joka nykyisin kai tunnetaan parhaiten lypsyroboteistaan, osti Dechentreiterin ja yhtiö jatkoi nimellä Lely-Dechentreiter valmistaen asuntovaunuja, rinteiden tamppauskoneita ja tunnetuimpana noukinvaunuja. Vuonna 1970 maatalouskonevalmistaja Weichel nosti Lely-Dechentreiteria vastaan noukinvaunua koskevan patenttioikeuskanteen, johon Lely vastasi päästämällä Lely-Dechentreiterin konkurssiin.

Fendt osti samana vuonna 1970 Dechentreiterin konkurssipesän ja jatkoi yhtiön toimintaa, kunnes vuonna 1997 AGCO osti Fendtin ja seuraavana vuonna myi asuntovaunuvalmistuksen Hobby-Wohnwagenwerkille (asuntovaunuvalmistaja Hobby). Fendtin asuntovaunuissa näkyy Hobby-vaikutus, vaikka ne valmistetaan eri tehtaissa, Fendtin asuntovaunut Mertingenissä ja Hobbyt Fockbekissa. Esimerkiksi Fendtin esitteen kannessa oleva vaunu on hyvin samannäköinen Hobby De Luxe 460 LU:n kanssa (kuva alhaalla).

Landtechnik-historisch -sivuston mukaan AGCOn ohjaamoiden Euroopan osaamiskeskus sijaitsee entisessä Dechentreiterin tehtaassa.

Konekäännösotteita traktori-Fendtin ja asuntovaunu-Fendtin saksankielisiltä wiki-sivuilta sekä Dechentreiter Maschinenfabrikia käsittelevästä landtechnik-historisch -sivuston artikkelista.

"In the same year [1970] the machine factory Josef Dechentreiter with 800 employees in Asbach-Bäumenheim was acquired. Fendt therefore also produced and sold snow groomers and caravans."

"In 1996 the five heirs of Xaver and Hermann Fendt decided to sell the family business. At the end of January 1997, they transferred all of Fendt's shares to AGCO, a company founded in the USA in 1990, which had already bought international agricultural machinery and tractor manufacturers several times. Fendt GmbH was incorporated into the group's multi-brand strategy. The Baumheim mobile home division was sold to the Hobby-Wohnwagenwerk Ing. Harald Striewski GmbH in 1998 . [34] The Baumheim site is still used today for the production of cabs and body parts."

Fendt (Marke) – Wikipedia

de.wikipedia.org

"Josef Dechentreiter founded an agricultural machinery factory in Asbach-Bäumenheim in 1922 on the basis of a contract threshing business. Mainly threshing machines and later combine harvesters were manufactured there. The company was best known in the mid-1960s for its self-loading wagons . With the participation of the Lely company in 1963 and renaming to Lely-Dechentreiter Maschinenfabrik GmbH , the construction of caravans began. In August 1970, the company unexpectedly went bankrupt.

The company was taken over by the tractor manufacturer Fendt . The production of the caravans continued under this name. In the meantime, mobile homes were also produced. Shortly after the Fendt company was sold to the AGCO Corporation in 1997, the caravan area was separated and sold to Hobby Wohnwagenwerk Harald Striewski GmbH . Production has now been relocated to a newly built plant in Mertingen."

Fendt Caravan – Wikipedia

de.wikipedia.org

"Quarreling with the consequences of the war, Dechentreiter missed the timely jump to the combine harvesters and grain drying systems. In 1958 the Goldhamster combine harvester series came onto the market, but even the pioneering innovation of the hydraulically collapsible cutting unit did not save it. The Dutchman Cornelis van der Lely finally acquired the company and Dechentreiter became Lely-Dechentreiter. From then on, loader wagons, caravans and snow groomers complemented the range.

In 1970, Ernst Weichel sued for patent infringement: instead of paying a license fee for the loading wagon, van der Lely preferred to let the company from Bäumenheim go bankrupt. Fendt proved to be the savior in times of need and meanwhile the AGCO competence center for cabs in Europe is located in the former Dechentreiter factory."

Dechentreiter

www.landtechnik-historisch.de

Historiaotteita Fendtin asuntovaunujen kotisivuilta:

1970	The Fendt brothers buy the Lely-Dechentreiter factory in Asbach-Bäumenheim.

1997	The US American AGCO Corporation buys the complete Fendt group.

1998	The Fendt-Caravan division becomes the property of Hobby-Wohnwagenwerk Ing. Harald Striewski GmbH, Fockbeck. Product names are changed: Karat becomes Saphir, Joker becomes Platin. The camper van range is discontinued.

1999	Ground-breaking ceremony takes place on October 15th in Mertingen. Plot area Approx. 16 hectares, Built-over area 25,100 m2, Building data: Approx. 200 m long, 120 m wide and 8 m high

History

www.fendt-caravan.com

Konekäännösote Hobby-asuntovaunujen saksankielisestä wiki-artikkelista:

"Hobby produces around 12,000 caravans and around 2,000 mobile homes per year in its factory in Fockbek near Rendsburg ( Schleswig-Holstein ) on an operating area of around 260,000 square meters, of which around 60,000 are built on. Fendt Caravan GmbH in Mertingen has been part of the Hobby Group since 1998(Bavaria)."

Hobby-Wohnwagenwerk – Wikipedia

de.wikipedia.org

Hobby De Luxe 460 LU vuosimalli 2020:

 

[kolomaittis]

Hintakin sitten sen mukainen. Onhan noita maatiloilla ja urakoitsijoilla, mutta useimmin Valtra, JD, MF tai NH vastaan tulee. Claasia Kesko saanut jonkun verran kaupaksi, mutta samanlainen marginaalimerkki kuin Deutz. Sinällään noillakin (Claas/Deutz) traktorin hommat hyvin hoitaa.

Itse asiassa lähes millä tahansa merkillä, useimmiten traktorimerkin valinta perustuu kuljettajan tottumukseen jonkin tietyn merkin käytöstä. Kaikilla hieman eroja ergonomissa, hallintavivut ja kytkimet ovat merkille ominaisella tavalla ohjaamoon sijoiteltuna.

Hankintapäätökseen vaikuttaa (jopa ratkaisevasti) hinnan lisäksi myös jonkun tietyn merkin lähistöllä oleva hyvin toimiva huolto.

Kyllä näin ja myös aiemmat valinnat vaikuttaa hankintapäätökseen , siis ei useita merkkejä samaan aikaan. Kaikilla merkeillä esim. ne omat öljyt jotka sopii. Ei niitä kaikkia viitti pitää varastossa jos yhdellä pärjää ja isommalla ostolla saa alennustakin.

 

[SA-76]

tuossa on vähä ohjeita jos joku vielä kytkintä vaihtaa tm sarjaan.löytyy kaikki muutkin ohjeet jos joku tarvii

 

[Leaderwolf]

Mf ja Claas käyttää käsittääkseni samaa Dyna 6ta, vaikka Claas ei Accoa olekaan. Ja Valtroista S-sarjaan saa sen Varion, mutta ilmeisesti ei pienempiin malleihin?
Edit Ja kyllä ne eri merkit vaikka samaa konsernia ovatkin niin ovat pitäneet omat brändinsä vahvoina ja koneetkin erilaisina

Terveisiä Hankkijalta. Tuo laatikko tunnetaan CLAAS tuunattuna nimellä HEXASHIFT ja on Dyna kutosen sisar. Mutta se ei ole massikan laatikko, vaan CLAASin ja Massikan yhteisen GIMA laatikkovalmistajan. Ne sitten ohjelmoidaan ja viilataan kummankin merkin koneisiin sopiviksi yhteisestä muotista. CLAAS käyttää lisäksi ZF:n laatikkoja, ja myös täysin omia portaattomia voimansiirtojaan eli CMATIC laatikkoa. Nämä meikäläisen OSINttia, ihan niin tarkasti en ole jaksanut kuunnella kun CLAAS ei itselleni kuulu että onko vielä jotain koukkuja lisäksi.

Moottoreissa onkin sitten pääasiassa Jonnikkaa ja isommissa New Hollandia. Preeriakoneissa mersu.

 

[PSB 5500]

Terveisiä Hankkijalta. Tuo laatikko tunnetaan CLAAS tuunattuna nimellä HEXASHIFT ja on Dyna kutosen sisar. Mutta se ei ole massikan laatikko, vaan CLAASin ja Massikan yhteisen GIMA laatikkovalmistajan. Ne sitten ohjelmoidaan ja viilataan kummankin merkin koneisiin sopiviksi yhteisestä muotista. CLAAS käyttää lisäksi ZF:n laatikkoja, ja myös täysin omia portaattomia voimansiirtojaan eli CMATIC laatikkoa. Nämä meikäläisen OSINttia, ihan niin tarkasti en ole jaksanut kuunnella kun CLAAS ei itselleni kuulu että onko vielä jotain koukkuja lisäksi.

Moottoreissa onkin sitten pääasiassa Jonnikkaa ja isommissa New Hollandia. Preeriakoneissa mersu.

Ai niin, täällähän olikin myös Hankkijan edustus mukana. Hyvä homma!

 

[Leaderwolf]

Ai niin, täällähän olikin myös Hankkijan edustus mukana. Hyvä homma!

Silloin kun kehtaa tunnustaa

 

[PSB 5500]

Silloin kun kehtaa tunnustaa

No on tuota sairautta itelläkin suvussa.. Ja tuttavapiirissä

 

[Kaarne]

Ja pyörä pitää..

Myös Valmet teki muinoin kolmiakselisia traktoreita:

Valmet 1502 – Konedata

konedata.net

 

[PSB 5500]

Myös Valmet teki muinoin kolmiakselisia traktoreita:

Valmet 1502 – Konedata

konedata.net

Joo, kyllä. Tuo 3-akselinen Massikka lienee jonkun tanskalaisen harrastelijan luomus. Valmet 1502 oli taas ihan vakavissaan tehty traktori jota tehtiin "sarjatuotantona", määriä en tiedä mutta useita kymmeniä uskoisin olleen valmistusmäärä. Jollei parikin sataa ehkä? 1502 oli vastaus tarpeeseen saada lisää vetovoimaa eri tarpeisiin. Nykyään tiedetään että aika ei ollut kypsä tuollaiseen ja tekniikka ei ollut tarpeeksi kehittynyttä silloin. Yksi 1502 muuten modifioitiin jopa Finnairille; ns push-back-traktoriksi. Eli kyllä yritystä oli..
Edit se lentokonevetäjä oli malliltaan 1542, joita ei ehkä tehty kuin yksi. Ja valmistusmäärä oli kaikkiaankin ilmeisesti 40-50 kappaleen luokkaa.

 

[EK]

Suunnitelma vaihtui lennosta ja maanantaina työviikon suunnittelun/tieteilyn sijasta aloitettiin kytkin remontti New Holland TM120:een. Aluksi oli totuttuun tapaan muutamia muuttujia, mutta noin 5 tunnin oheistoiminnan jälkeen päästiin varsinaiseen hommaan käsiksi. Klo 23.00 todettiin, että päivä on pulkassa, kun katkaisupukit oli paikoillaan ja enää neljää pulttia piti traktoria kasassa. Tänään sitten työpäivän jälkeen poikkaistiin traktori ja vaihdettiin kytkytin kilkkeineen ja vielä yhdistettiin toisistaan eroitetut puolikkaatkin takaisin. Nyt onkin enää vuorossa helvetillinen määrä letkujen ja johtojen yhdistelyä, sekä tietysti etukuormaajan kiinnikkeiden ja polttoainesäiliön paikalleenlaitto ja jotain muuta pientä.

Yllättävintä oli, että mitään yllätyksiä ei sattunut. Oli näköjään hyvä idea laittaa puolimetriset kierretangot ohjureiksi runkoa kasassa pitävien pulttien tilalle. Eipä päässyt etupää kääntyilemään ja lopussa sai vedettyä muttereilla traktorinpuolikkaat yhteen. Mutta ehtiihän tässä sattumaan vielä kaikenlaista...

Ja yllättävintä oli, että loppu sujui yhtä hienosti, eli etukuormaajan raudat ja alaraudat ja keularauta ja polttoainesäiliö sekä kaikki letkut ja johdot saatiin kivuttomasti paikoilleen ilman yllätyksiä (paitsi tietysti se yksi ristiinkytkentä, jonka vuoksi laturi ja kierroslukumittari eivät aluksi toimineet). Oltiin ihan tyytyväisiä itseemme, kun 1,5 mieheen (olin se puolikas) saatiin kaikkien muiden hommien ohella noinkin kivuttomasti hoidettua, etenkin kun tehtiin liian pienellä katkaisuradalla, eikä ollut muutenkaan mitkään ammattilaisolosuhteet. Kuitenkin katosalla.

Mutta sanotaanko, että jos ei koskaan enää tarvitse tehdä, niin ihan tyytyväinen olen.

Harmi vain, että se etupään parempi remontti olisi vaatinut koko etumurikan ja kardaanin irrottamista, joten jäi toiseen kertaan. Mutta kovasti saatiin ylösrakentavia ajatuksia siihenkin. Sitten nätimmällä kelillä, kun voi käyttää puuhastaa ulkona ja käyttää etukuormaajaa tai ehkä kaivuria ja ainakin trukkilavoja sekä pumppukärryä, kuten myös ehkä...

 

[magitsu]

Tykki- ja kivääritehtaan uumenista kasvoi sadan miljoonan euron traktoriyritys – kerro meille omat traktorimuistosi

Valtion 70 vuotta sitten perustama traktoritehdas menestyy nyt amerikkalaisen pörssiyhtiön omistuksessa. Jutun lopussa voit keskustella traktorimuistoistasi.

yle.fi

 

[EK]

Paljonko kesti CRV:n kaksoismassa?
Tarjosiko korjaamo kaksoissmassa vauhtipyörän tilalle tavallista vaihtoehtona?

En tiedä, saako CRV:en tavallista vauhtipyörää ja kun siinä nyt joka tapauksessa uusi kaksoismassa on, ei sitä nyt kannata enää tässä remontissa vaihtaa.

Tavallinen vauhtipyörä on käytännössä tuhoutumaton, kaksoismassa ei valitettavasti ole. Osassa autoista kytkimen akilleen kantapää.

En käsitä, miksi kyseistä rikkoontuvaa paskavärkkiä autoihin edes alettiin asentamaan. Edut ovat minimaaliset, haitat maksimaaliset. Edut ovat lähinnä korjaamoilla. Työllistävä vaikutus.

Ai niin. Kyselin "tietävämmiltä" tuosta kaksoismassakytkimestä ja sen vaihtamisesta tavalliseen. Sen nimittäin saisi tuohon CR-V:henkin. Parikin isojen koneiden parissa ammatikseen puuhastavaa oli sitä mieltä, että tuon kanssa kannattaa olla varovainen, koska laakerit yms. ei välttämättä kestä normaalikytkimen kanssa. Se kaksoismassa antaa vähän armoa, kun insinööri on niin suunnitellut. Tosin joissakin autoissa on sama, kumpi sinne laitetaan.

 

[PSB 5500]

Ai niin. Kyselin "tietävämmiltä" tuosta kaksoismassakytkimestä ja sen vaihtamisesta tavalliseen. Sen nimittäin saisi tuohon CR-V:henkin. Parikin isojen koneiden parissa ammatikseen puuhastavaa oli sitä mieltä, että tuon kanssa kannattaa olla varovainen, koska laakerit yms. ei välttämättä kestä normaalikytkimen kanssa. Se kaksoismassa antaa vähän armoa, kun insinööri on niin suunnitellut. Tosin joissakin autoissa on sama, kumpi sinne laitetaan.

Se kaksoismassavauhtipyörä myytiin meille käsittääkseni sillä, että se vähentää voimansiirron värinöitä kun nykymoottorit vääntää aiempia paremmin matalilla kierroksilla ja voidaan näin vedättää isommilla vaihteilla. Oliko niissä jotain muita hyviä ideoita taustalla? Paitsi tietysti kalliimpien varaosien myynti autojen loppukäyttäjille..?
(L. suomalaisille jotka ajavat vanhoilla ja paljon ajetuilla autoilla)

 

[Ikarus]

Se kaksoismassavauhtipyörä myytiin meille käsittääkseni sillä, että se vähentää voimansiirron värinöitä kun nykymoottorit vääntää aiempia paremmin matalilla kierroksilla ja voidaan näin vedättää isommilla vaihteilla. Oliko niissä jotain muita hyviä ideoita taustalla? Paitsi tietysti kalliimpien varaosien myynti autojen loppukäyttäjille..?
(L. suomalaisille jotka ajavat vanhoilla ja paljon ajetuilla autoilla)

Vääntäähän ne, mutta isoilla vaihteilla ja pienillä kierroksilla saa myös väännätettyä vaihteiston kappaleiksi.

Itse en kuutosta tarjoile ennen 90-100 km/h nopeutta juuri tuosta syystä.

 

[PSB 5500]

Vääntäähän ne, mutta isoilla vaihteilla ja pienillä kierroksilla saa myös väännätettyä vaihteiston kappaleiksi.

Itse en kuutosta tarjoile ennen 90-100 km/h nopeutta juuri tuosta syystä.

Tämähän sitten tietysti korostuu jos vedetään peräkärryä ja vedätetään isolla vaihteella. Polttoaineen kulutusta tällä tietysti on yritetty pienentää kun ei tarvii isoja kierroksia koneessa pitää. Haittapuolina on sitten saatu riesaksemme kaikenlaista vahinkoherkkää tekniikkaa..

 

[Leaderdog]

Minulla nykyisessä H-A:ssa 9v automaatti jossa meidän nopeuksilla 9 on turha ja kasikin on pykälässä vain moottoritiellä.

 

[Ikarus]

Minulla nykyisessä H-A:ssa 9v automaatti jossa meidän nopeuksilla 9 on turha ja kasikin on pykälässä vain moottoritiellä.

Askia pystyy manuaalisesti ohjaamaan jättämään nuo 8-9 käyttämättä?

Varmin keino tuhota vaihdelaatikko on ajaa painavia kuormia pienellä kierrosluvulla ja isoilla vaihteilla. Korvallakin kuulee, milloinka eteneminen on väkisin vääntämistä.

Ei moottorikaan eikä kytkin siitä ole haltioissaan.

 

[Leaderdog]

Askia pystyy manuaalisesti ohjaamaan jättämään nuo 8-9 käyttämättä?

Varmin keino tuhota vaihdelaatikko on ajaa painavia kuormia pienellä kierrosluvulla ja isoilla vaihteilla. Korvallakin kuulee, milloinka eteneminen on väkisin vääntämistä.

Ei moottorikaan eikä kytkin siitä ole haltioissaan.

Kyllä, voi valita sopivan pykälän ja numeron eteen ilmestyy M-kirjain esim. M7 kun automaattina lukee D7.

 

[EK]

Ja homma rokkaa taas! CR-V:ssä se pakin esto toimii sähköllä. Monttööri oli kyllä kytkenyt piuhan, mutta hieman liian hellästi. Suojakuori oli kyllä kiinni, mutta sisällä piuha oli irti. Varmaan ollut aluksi hennosti kiinni, koska perjantaina en vikaa huomannut ja lauantaina soratiellä ravisti sitten irti. No, kolmessa vartissa asia oli hoidettu. Pahoittelivat asiaankuuluvasti ja olimme tyytyväisiä molemmin puolin.

JA VITTUUUUUUUUU!!!!!!!!!

Toissapäivänä laukesi sitten vaihteisto. Onneksi mitään ylimääräisiä nesteitä ei tullut ulos eikä pahoja ääniä kuulunut, mutta normaalisti kiihdyttäessä hävisi ensin kolmonen ja vähän siinä äimisteltyäni vedin takaisin kakkoselle ja siitä pikkuisen pakottamalla neloselle. Kun sitten kokeilin uudestaan kolmosta, vaihdekeppi heilui hervottomana kuin hullun mulukku ja vitos-kutos -puolelle ei ollut enää pääsyä ollenkaan. Uudestaan nelonen väkisin silmään ja 20+ km kotiin. Kotitiellä koppelo oli sitä mieltä, että hänen egonsa on isompi kuin auto, joten piti vähän hiljentää. Sittenpä ei löytynytkään enää kuin kakkonen. Onneksi matkaa oli enää kilometri jäljellä. Nyt ei tuon kakkosen lisäksi muita vaihteita löydykään, joten maanantaina tulee hinuri (jälleenmyyntiarvo laskee, kun ei voi myydä enää 110% heteroautona) ja vie korjaamolle, jossa tiistaina iltapäivällä ryhtyvät etsimään vikaa.

Onneksi vakuutuksessa on sekä hinausturva, että sijaisauto. Molemmat ilman omavastuuta tai vaikutusta bonukseen.

VITTU!