Myrskyhiiri
Respected Leader
Mainiosti muotoiltu. Ja nuo vastaajat jotka ottivat jutun totena
Taiteen erottaa siitä, että sen voi tulkita monella tapaa. Ja tuo kolumni oli taidetta.
Koronavirus Suomessa
- Viestiketjun aloittaja AKE-ukki
- Aloitus PVM
Taiteen erottaa siitä, että sen voi tulkita monella tapaa. Ja tuo kolumni oli taidetta.
Hyvissä ajoin tuli...22.3.2020
Yle selvitti: Kunnissa tehdään nyt päätöksiä tehohoidon rajaamisesta epidemiahuipun lähestyessä – hoivakodeissa käydään läpi, ketä hoidetaan ja miten
Hoidon rajaamisen tavoitteena on potilaan etu. Sosiaalietiikan professori pitää kuitenkin ajankohtaa kyseenalaisena.
Koronavirus
4.4.2020 klo 12.24
Osa lääkäreistä myöntää, että hoitosuunnitelmien tarkistamisen taustalla vaikuttaa koronaviruksen leviäminen ja sitä kautta hoidon resurssit.Mikko Savolainen / Yle
Tekijät(3 henkilöä)
Jaa artikkeli:
Jaa artikkeli Whatsapissa
Jaa artikkeli Facebookissa0
Jaa artikkeli Twitterissä
Suomen kunnissa on ryhdytty perkaamaan hoivakodeissa ja muissa palveluyksiköissä asuvien ikäihmisten hoitosuunnitelmia ja hoidon rajauksia. Osassa kuntia selvitystyö koskee myös kotihoitoa ja vammaispalveluyksiköitä.
Osa Ylen haastattelemista lääkäreistä myöntää, että hoitosuunnitelmien tarkistamisen taustalla vaikuttaa koronaviruksen leviäminen ja sitä kautta hoidon resurssit.
Hoitosuunnitelma määrittelee, miten esimerkiksi pitkäaikaispotilasta tulisi hoitaa. Siihen voidaan kirjata myös erilaisia hoidon rajauksia. Sellaisia voivat olla elvytyskielto tai kielto antaa hengityskonehoitoa potilaalle.
Myös potilaan hoitotahto huomioidaan suunnitelmassa. Lopulliset päätökset hoidosta ovat kuitenkin aina lääkärin vastuulla.
Hoidon rajausten tarkoituksena on säästää potilas hoidolta, joka lääketieteellisesti katsotaan hyödyttömäksi ja potilasta kohtuuttomasti kuormittavaksi.
Käytännössä kunnissa tehdään nyt päätöksiä muun muassa siitä, kenelle tehohoitoa annetaan, kun koronaepidemia yltyy.
Sosiaali- ja terveysalan eettisen neuvottelukunnan (Etene) puheenjohtaja, sosiaalietiikan professori Jaana Hallamaa pitää resurssisyistä johtuvaa hoidon rajaamista kansalaisten yhdenvertaisuuden vastaisena.
Ohjeistusta annettu useissa kunnissa
Ylen tietojen mukaan hoitosuunnitelmien läpikäyntiin on ohjeistettu ainakin Keski-Suomessa, Lapissa ja Pohjois-Savossa. Pirkanmaalla ohjeistusta valmistellaan parhaillaan.
Myös sosiaali- ja terveysministeriö julkaisi perjantaina iltapäivällä tiedotteen(siirryt toiseen palveluun), jossa todettiin, että hoitosuunnitelmat on oltava asianmukaisesti tehty ja päivitetty kaikille pitkäaikaishoidossa ja hoivan parissa oleville potilaille.
Hoitosuunnitelman laatimisesta ja asianmukaisuudesta vastaa potilasta hoitava lääkäri, mutta se tulisi tehdä yhteisymmärryksessä potilaan ja hänen omaistensa kanssa. Hoivakodeissa päättävä lääkäri on usein yksikön vastuulääkäri.
Keski-Suomessa sairaanhoitopiiri on käsitellyt asiaa poikkeusolojen alueellisessa johtoryhmässä.
Johtoryhmä päätti huhtikuun ensimmäisen päivän kokouksessaan lähettää alueensa hoitoyksiköihin ohjeistuksen siitä, miten yksiköiden asukkaita pitäisi koronaepidemian aiheuttaman poikkeustilan aikana hoitaa.
Ohje lähetettiin alueen kotihoitoyksiköihin, hoivakoteihin, vammaispalveluyksiköihin sekä päihde- ja mielenterveysyksiköihin. Sairaanhoitopiiri ohjeisti yksiköitä muun muassa tarkistamaan yksiköiden asukkaiden hoitolinjaukset ja -suunnitelmat sekä hoidon rajaukset.
Johtajaylilääkärin viransijaisena toimiva Juha Paloneva Keski-Suomen sairaanhoitopiiristä korostaa, ettei tarkoituksena ole rajoittaa ihmisten oikeutta hoitoon koronan takia.
– Tarkoitus on yleisiä lääketieteellisiä periaatteita noudattaen päivittää hoitosuunnitelmia. Toki epidemia on se syy, miksi juuri nyt päädyttiin muistuttamaan hoitosuositusten ajantasaistamisesta, Paloneva perustelee.
Hoitosuunnitelmiä päivitetään hoivakotien lisäksi myös joissakin kotihoidon ja vammaispalveluiden yksiköissä.Eleni Paspatis / Yle
Lääkärit: tarkoituksena vähentää kärsimystä
Hoitosuunnitelmia käydään parhaillaan läpi myös Lapissa, muun muassa Sodankylässä.
Sodankylän johtava lääkäri Minna Jokinen kertoo, että kunta on muutaman viime viikon aikana tarkistanut tehostetussa palveluasumisyksiköissä olevien vanhusten hoidon rajauksia.
Tarkoituksena on muun muassa karsia turhia ambulanssikyytejä päivystykseen ja välttää tehohoitoa tilanteissa, joissa siitä ei ole hyötyä.
Jokinen ottaa esimerkiksi vanhuksen, jonka toimintakyky ei ole enää hyvä. Hänellä on paljon perussairauksia ja muistisairaus. Jos tällainen henkilö saisi vakavan infektion, raskas tehohoito ei Jokisen mukaan välttämättä olisi inhimillistä.
– Siinä pitkitetään omaisten ja potilaan kärsimystä. On lääketieteellisesti perusteltua, että tavallaan kielletään jo lähtökohtaisesti että mikäli tilanne vaatii tehohoitoa, niin siihen ei edes sitten lähdetä, Jokinen sanoo.
Jokisen mukaan tavoitteena on, että päätökset hoidosta tehtäisiin etukäteen ja yhdessä omaisten kanssa. Tällöin niitä ei jouduta tekemään kiireellä sairaalassa, jonka oletetaan muutenkin kuormittuvan, kun koronavirus leviää.
– Nyt pyritään siihen, että hoidon rajauksia ei tarvitsisi päivystyksessä tehdä, vaan ne olisivat siellä pohjalla jo.
Vaikka hoitohenkilökunnan kuormituksen vähentäminen ei ole hoidon rajaamisen päätavoite, se on yksi niistä.
– Etulinjassa olevien lääkäreiden työmäärää yritetään kaikin mahdollisin keinoin helpottaa, koska se tulee jossain vaiheessa olemaan valtava, Jokinen sanoo.
Lääkärit korostavat, että hoitosuunnitelmat ja -rajaukset tehdään yksilöllisesti ja potilaan etu punniten.Eleni Paspatis / Yle
Lapin sairaanhoitopiirin perusterveydenhuollon yksikön ylilääkäri Miia Palo kertoo, että hoitosuunnitelmien ajantasaisuutta tarkistetaan koko sairaanhoitopiirin alueella.
Palon mukaan alueen terveyskeskusten kanssa on sovittu, että hoitolinjaukset ja -suunnitelmat olisi hyvä päivittää ennen epidemiaa. Tarkoitus on välttää turhaa kärsimystä.
– Ensisijaisesti ei ole kyse resurssien säästämisestä, mutta kyllä varmasti siitäkin. Että ei käy niin että tehohoitoon ajautuisi potilaita, jotka eivät siitä hyödy. Meillä on pitkä matka keskussairaalaan. Yritetään välttää turhaa siirtämistä elämän loppuvaiheessa, Palo sanoo.
Ylen haastattelemat lääkärit korostavat, että hoidon rajausten kriteerit eivät ole koronan vuoksi muuttuneet ja että jokainen hoitosuunnitelma tehdään yksilöllisesti.
– On tärkeää, että ei tule käsitystä että olisi joku ryhmä, joka rajataan hoidon ulkopuolelle, Palo sanoo ja lisää, että vaikka hoitosuunnitelmaan olisikin merkitty hoidon rajaus, viime kädessä päätös raskaan hoidon aloittamisesta kuuluu aina tehohoitolääkärille.
Lue myös: Uusimmat tiedot koronaviruksesta
Helsingin yliopiston sosiaalietiikan professori Jaana Hallamaa.Marja Väänänen / Yle
Professori: Ajankohta kyseenalainen
Sosiaali- ja terveysalan eettisen neuvottelukunnan puheenjohtaja Jaana Hallamaa suhtautuu koronan vuoksi tehtäviin rajauksiin erittäin kriittisesti.
– Kriisi osuu aina vakavimmin heikossa asemassa oleviin. Miksi juuri tässä kohdassa ennakoidaan, Hallamaa kysyy.
Vaikka Suomessa korostetaan, että jokainen hoidon rajaus tehdään yksilöllisesti, Hallamaa muistuttaa, että Euroopan pahimmilla epidemia-alueilla on jo jouduttu rajaamaan kokonaisia ihmisryhmiä tehohoidon ulkopuolelle.
Italiassa lääkäreitä on ohjeistettu ottamaan huomioon potilaiden ikä(siirryt toiseen palveluun), kun he pohtivat kenelle tehohoitoa annetaan.
Myös Lääkäriliiton toiminnanjohtaja Kati Myllymäki pitää riskinä, että hoidon rajoituksia alettaisiin tehdään kategorisesti esimerkiksi iän perusteella. Myllymäki kuuluu Hallamaan tavoin Etenen jäsenistöön.
Myllymäki painottaa, että hoidon rajaukset tehdään aina tapauskohtaisesti ja potilaan kokonaistilan arvion perusteella.
Jaana Hallamaan mukaan terveydenhuollon resurssit eivät ylipäänsä saa vaikuttaa siihen, kenelle hoitoa annetaan.
– Hoitoja ei voi etukäteen rajata resurssisyistä pois, koska se on kansalaisten yhdenvertaisuuden vastaista.
Valviran ylijohtaja Markus Henriksson.Petteri Sopanen / Yle
Hoitosuunnitelmat tekemättä monessa hoivakodissa
Valviran ylijohtaja Markus Henriksson muistuttaa, että hyvään hoitoon ja hoivaan kuuluvat ajantasaiset palvelu- ja hoitosuunnitelmat.
– Kun puhutaan pitkäaikaissairauksista tai esimerkiksi vaikeavammaisuudesta, niin usein on syytä normaalioloissakin pohtia sitä, että onko tarpeen tehdä tehohoidon rajauksia potilaskohtaisin sairasperustein, mutta ei vammaisuuden tai iän perusteella sinänsä. Potilaita on arvioitava yhdenvertaisin periaattein.
Monessa hoivakodissa onkin ollut ongelmana se, ettei hoitosuunnitelmista ole huolehdittu. Tämä nousi esiin viime vuonna, kun hoivakotien ongelmat olivat laajasti esillä julkisuudessa. Henrikssonin mukaan tilanne on parantunut, mutta ongelma ei ole silti poistunut.
– Aivan liikaa on hoivayksiköitä, joissa näitä hoitosuunnitelmia ei ole tehty tai niitä ei ole päivitetty.
Professori Hallamaa ihmettelee, miten hoitosuunnitelmia nyt ehditään käydä läpi, kun terveydenhuoltohenkilökunnalla on muutenkin kädet täynnä.
– Nyt ei pitäisi ruveta tekemään jotain, mikä on jäänyt aikaisemmin tekemättä, vaan keskittyä tärkeämpiin asioihin.
Viimeksi keskustelu hoidon rajaamisesta nousi esiin sikainfluenssan riehuessa maailmalla reilut kymmenen vuotta sitten.Eleni Paspatis / Yle
Henriksson on eri linjoilla. Hän muistuttaa, että poikkeukselliset olosuhteet eivät tee hoitosuunnitelmien päivittämistä yhtään vähemmän tärkeäksi.
– Se voi potilaskohtaisesti olla ihan oikea hetki tehdä niitä nyt, läheskään kaikkialla ei ole kiire vielä.
Valviran ylijohtaja myöntää, että riskinä on, että poikkeusolosuhteiden kiireessä ja paineessa unohdetaan potilasturvallisuuden perusperiaatteet. Hänen mukaansa samat riskit ovat kuitenkin läsnä myös normaalioloissa.
– Riski on myös siinä, että jos ei tehdä asianmukaisia päätöksiä. Terveydenhuollossa täytyy tehdä päätöksiä, jotta ihmiset saavat parasta mahdollista hoitoa. Niinkään ei saa käydä, että päätöksiä ei uskallettaisi tehdä.
Hallamaan mukaan koronaviruksesta ja sen aiheuttamasta taudista tiedetään vielä niin vähän, että jos hoitoa nyt rajataan sen perusteella, se voi joidenkin ihmisten kohdalla perustua oletuksiin.
– Tiedetäänkö näistä ihmisistä tarpeeksi suhteessa tautiin, että tällaisia voidaan etukäteen tehdä? Ei. Etukäteen ei voida sanoa, miten oireet kehittyvät kenellekin, kuinka vakavaksi se (tauti) muodostuu ja miten toipuminen menee, Hallamaa sanoo.
Hän muistuttaa myös, että hoidon rajauksia koskevat kirjaukset eivät katoa hoitosuunnitelmista koronaepidemian päätyttyä.
– Tämä on poikkeustila. Kun päätös on tehty yhden kerran, se jää voimaan. Perusteen pitäisi olla pysyvä. Että ihmisen tilassa on jotain sellaista pysyvää, joka tekee tehohoidon hyödyttömäksi tai liian raskaaksi.
Lääkäriliiton Kati Myllymäen mukaan hoidon rajauksen tarkoituksena tulee olla potilaan etu.Sasha Silvala / Yle
Hoidon rajaus ei tarkoita että hoitoa ei saisi
Jaana Hallamaan mukaan hoidon rajaamisesta käydään nyt laajempaa eettistä keskustelua kuin aiempien tartuntatautiuhkien aikaan. Viimeksi asia nousi esiin sikainfluenssan riehuessa maailmalla reilut kymmenen vuotta sitten.
Myös Lääkäriliiton Kati Myllymäki on saanut asiaa koskevia yhteydenottoja. Hän ei kuitenkaan suhtaudu nyt tehtäviin hoidon rajoituksiin yhtä kriittisesti kuin Hallamaa. Hän muistuttaa, että vaikka ihminen olisikin rajattu tehohoidon ulkopuolelle, tämä ei tarkoita että hän ei saisi hoitoa.
Myllymäen mukaan hoidon rajauksen tarkoituksena tulee olla potilaan etu. Hoitosuunnitelman puolestaan tulee olla ajan tasalla, oli koronaa tai ei.
– Onko mukavampi nukkua pois kotona tai palvelutalossa omassa sängyssä tai sairaalan vuodeosastolla vai se, että viettää viimeiset 24 tuntia tajuttomana teho-osaston kaikissa härpäkkeissä ja letkuissa, Myllymäki kysyy.
Hän kertoo ymmärtävänsä, että hoitosuunnitelmia käydään läpi etenkin pohjoisessa, jossa esimerkiksi kuljetuskalustoa on vähän.
– Jos siinä (ambulanssissa) kuljetetaan koronapotilasta, henkilökunnan pitää olla kaikissa suojaimissa ja auto pitää desinfioida kuljetuksen jälkeen. Pohjoisessa ei hirveän paljon ambulansseja ole. Kun tulee aivoinfarkti tai liikenneonnettomuus, ambulanssien pitäisi olla valmiudessa ja kykeneviä toimimaan, Myllymäki sanoo.
Yle selvitti: Kunnissa tehdään nyt päätöksiä tehohoidon rajaamisesta epidemiahuipun lähestyessä – hoivakodeissa käydään läpi, ketä hoidetaan ja miten
Hoidon rajaamisen tavoitteena on potilaan etu. Sosiaalietiikan professori pitää kuitenkin ajankohtaa kyseenalaisena.
yle.fi
Tuo "arviot tulevat koko ajan alaspäin" ei ole ihan päivänselvä juttu. Influenssan uhrilukujahan taidetaan yleensä arvioida (testein todetuista selvästi ylöspäin) tutkimalla kokonaiskuolleisuuden muutoksia. Samoin voidaan luonnollisesti toimia myös covid-19 kanssa.
Sen empiirisen kokemuksen pohjalta, mitä jokseenkin kaikkien epidemian kohteeksi joutuneiden maiden terveydenhuoltojärjestelmistä on saatu, voidaan yksiselitteisesti sanoa näin: se ei ole tässä vaiheessa enää mielipidekysymys vaan kiistaton fakta, että koronavirus on vaikutuksiltaan selvästi pahempi kuin influenssa.
Konserttiesimerkkisi muuten jättää jostain kummallisesta syystä täysin huomioimatta sen, kuinka monen konsertissa käyneen vanhemmat, isovanhemmat, opettajat jne. menehtyisivät tautiin. Eihän Suomessakaan kouluja ensisijaisesti siksi suljettu, että opiskelijoiden keskuudessa olisi odotettavissa suurta määrää kuolemia. Toimia tehdään Niinistönkin julkilausuman ajatuksen hengessä.
Presidentti Sauli Niinistö Ylelle: "Ihminen alkaa vaikeissa olosuhteissa nähdä oman napansa ulkopuolelle"
turska
Kenraali
Vaikka koronaviruskuljetukset keskitettäisiin tiettyihin takseihin, niin silti täytyisi Siika-Ahon mukaan miettiä, voidaanko asiakkaan koronatartunnasta kertoa kuljettajalle.
– Meidän käsityksemme mukaan normaalissa henkilöautotaksissa, jossa kuski istuu edessä ja koronapotilas takapenkillä, niin silloin se tauti ei sinne (etupenkille) asti leviäisi. Kunhan hyvästä hygieniasta huolehditaan, niin kuljettajan pitäisi olla aivan turvassa, hän sanoo.
www.satakunnankansa.fi/a/e7185a17-d6ab-4373-9111-fb4c74ea584e
Kuten olen aiemminkin kirjoittanut, mielestäni olet realisti. Itse olen optimisti, ja sen myönnän
Tässä käynee niin, ja on jossain määrin jo käynyt, että kansalaiset ryhtyvät itse käyttämään erinäisiä maskeja, vaikka THL ei siihen kehotakkaan.
Raveni
Greatest Leader
Kaikki negatiiviset puolet ilman mahdollisuutta positiivisiin. Työttömyys lähtee nousuun sielläkin ja saa nähdä kuinka paljon sieltä lähtee kansaa Suomeen vielä vaeltamaan tämän kriisin aikana ja sen jälkeen.
Ruotsi tekee kansalaisillaan kyseenalaisen testin laumaimmuniteetin kanssa.
Lol, vai että oma valuutta estää epidemian torjumisen.
Mikä yhdistää Singaporea, Norjaa, Iso-Britanniaa, Tsekkiä, Puolaa ja Unkaria? Se, että kaikki nämä maat ovat ryhtyneet toimiin koronavirusepidemian torjumiseksi (Singapore on suorastaan malliesimerkki epidemian torjunnasta).
Mikä muu yhdistää näitä maita? Se, että näiden maiden valuutat ovat heikentyneet. On kohteliaasti sanottuna kummallinen ajatus, että oma valuutta estäisi koronaviruksen torjumisen.
Mutta jos valuutan heikkeneminen johtaa "maan konkurssiin", niin katsellaan vaan kun Ruotsi ja Norja ajautuu konkurssiin - molempien maiden valuutat ovat heikentyneet rajusti (NOK ei ole ollut tällä vuosituhannella kertaakaan yhtä heikko kuin nyt, ja SEK on viimeksi ollut yhtä heikko yli 10 vuotta sitten)...
PS. EVA:ssa ollaan tätä mieltä:
"Väitän, että Ruotsi selviää tästäkin kriisistä Suomea vahvempana. Siihen on ilmeiset syyt: Ruotsin talous on Suomeen verrattuna selvästi monialaisempi ja vahvempi. Maan julkinen talous on selvästi Suomea tukevammalla pohjalla, Ruotsilla on oma keskuspankki ja oma valuutta, väestörakennekin on Suomea edullisempi."
www.eva.fi
PPS. Todennäköisesti Ruotsi tulee kohta ottamaan voimakkaampia keinoja käyttöön epidemian torjumiseksi. Sanokaa mun sanoneen, että siitä ei seuraa Ruotsin konkurssia, vaikka kruunu jatkaisi heikentymistään. Saa ottaa talteen! (tosin voin sanoa, että tämän toteaminen ei tee minusta kummoistakaan ennustajaa, koska tämä on ilmiselvä juttu..)
Mikä yhdistää Singaporea, Norjaa, Iso-Britanniaa, Tsekkiä, Puolaa ja Unkaria? Se, että kaikki nämä maat ovat ryhtyneet toimiin koronavirusepidemian torjumiseksi (Singapore on suorastaan malliesimerkki epidemian torjunnasta).
Mikä muu yhdistää näitä maita? Se, että näiden maiden valuutat ovat heikentyneet. On kohteliaasti sanottuna kummallinen ajatus, että oma valuutta estäisi koronaviruksen torjumisen.
Mutta jos valuutan heikkeneminen johtaa "maan konkurssiin", niin katsellaan vaan kun Ruotsi ja Norja ajautuu konkurssiin - molempien maiden valuutat ovat heikentyneet rajusti (NOK ei ole ollut tällä vuosituhannella kertaakaan yhtä heikko kuin nyt, ja SEK on viimeksi ollut yhtä heikko yli 10 vuotta sitten)...
PS. EVA:ssa ollaan tätä mieltä:
"Väitän, että Ruotsi selviää tästäkin kriisistä Suomea vahvempana. Siihen on ilmeiset syyt: Ruotsin talous on Suomeen verrattuna selvästi monialaisempi ja vahvempi. Maan julkinen talous on selvästi Suomea tukevammalla pohjalla, Ruotsilla on oma keskuspankki ja oma valuutta, väestörakennekin on Suomea edullisempi."
Suomi on saatava auki
www.eva.fi
PPS. Todennäköisesti Ruotsi tulee kohta ottamaan voimakkaampia keinoja käyttöön epidemian torjumiseksi. Sanokaa mun sanoneen, että siitä ei seuraa Ruotsin konkurssia, vaikka kruunu jatkaisi heikentymistään. Saa ottaa talteen! (tosin voin sanoa, että tämän toteaminen ei tee minusta kummoistakaan ennustajaa, koska tämä on ilmiselvä juttu..)
StepanRudanskij
Respected Leader
Joo. Tuon Liisan erityisosaamisalue näyttää olevan etuuksien jakaminen.
StepanRudanskij
Respected Leader
Meillä ei taida viranomaisilla olla vielä niin hyvää kasvontunnistusalgoritmia, että se toimisi naamarin/maskin läpikin...
Ennen kuin korona on puolessa, silakat tukehtuvat vessapapereihinsa.
HUS sai Kiinasta huolestuttavia tietoja parantuneiksi luulluista koronapotilaista – sairastunut voi erittää virusta luultua pidempään
HUS kokousti Shanghain terveysviraston kanssa ja pohtii nyt, pitäisikö sairastuneita eristää vielä toipumisen jälkeenkin.
www.is.fi
Näin on. Taide on parhaimmillaan monikerroksista ja -ulotteista. Tämä taide näyttää menneen ohi vähän kaikilta. Kuvaa hyvin mustavalkoista nykyaikaa.
E... typo
Viimeksi muokattu:
YliKoo
Greatest Leader
Et kysynyt minulta, mutta kaapaisin nopeasti muutaman mieleen jääneen. Alkuvaiheissa seurasin suoria haastatteluja, ja niissä tämä hallituksen haparointi ja viranomaisen so. THL nuorassa kulkeminen ja sitten selän takana lymyäminen tuli selvästi ilmi.
Itse näen, että etsikkoaika hukattiin täydellisesti selittelyyn, käsienpesun autuuteen ja turhaan hyssyttelyyn. Itseni herätti se, että Kiina jonka leipälaji on kaiken maailman vienti, ryhtyi niiiin mittaviin toimiin jolla se taatusti haittasi talouttaan. Kyse ei ollut kausiflunssasta, mutta sitä THL ja Suomen hallitus vielä pitkään papukaijana kotkottivat.
Jos lentoasemat ja sieltä saapuvat olisi otettu kunnon kontrolliin ja seurantaan, oltaisiinko näiltä talouden tappavilta rajoituksilta säästytty. Itse väitän että oltaisiin, ja jos joku luotettavasti voi tämän väitteen kumota niin kumotkoon. Uskon yhtä vähän kuin itse pystyn todistamaan sen oikeutta.
Spoilerissa siis vain pieni rääpäisy ihan minun omista havainnoista, ja vaikka osa on iltapaskaa, on niissäkin todellisia lainauksia ja melko monet seikat viittaavat, että jotakin perää saattaa olla.
Ennen spoileria vielä kerron kantani, että mikäli Marin olisi tarttunut Niinistön ehdotukseen nyrkistä ja ilmaissut, että olemme tasavallan presidentin kanssa yhdistäneet ajatukset ja lähteneet tällaiselle tielle, olisi Marin noussut Niinistön imussa sellaiselle jalustalle että huimaa. Ehkä kriisikin olisi tullut siinä sivussa hoidettua. Mutta kun nuori itsepäinen nainen tekee päätöksiä, ei muut voi kuin seurata katseella.
26.2.2020 klo 15.49
Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri Eksote ei tarkastakaan Italian koronavirusalueelta saapuvia matkustajia.
Eksote on yhdessä sosiaali- ja terveysministeriön kanssa arvioinut tänään keskiviikkona uudelleen koronavirusriskiä Lappeenrannan lentoasemalla.
Eksoten tiedotteen mukaan terveydenhuollonhenkilökuntaa ei lentoasemalle tarvita.
https://yle.fi/uutiset/3-11228985
----------
27.2.2020 17:29 ・ PÄIVITETTY: 27.2.2020 17:29
Koronaviruskeskustelu ei politisoitunut – Pääministeri Marin pyrki vähentämään kansalaisten huolia kuvaamallaan rautalankamallilla
Marin pyrki vielä hälventämään huolia eräänlaisella rautalankamallilla: Pääministeri totesi, että 1/1000 on sairastunut Kiinan keskeisellä epidemia-alueella. Heistä noin 80 prosentilla tauti on hyvin lievä. Mikäli tilanne Suomessa olisi samankaltainen, puhuttaisiin joistakin tuhansista sairaustapauksista eli ei mittavasta määrästä tapauksia, kun esimerkiksi kausi-influeluenssaan sairastuu satojatuhansia Suomessa normaalisti. Näin ollen Suomessa todennäköisyys vakaviin koronavirusitapauksiin on vähäinen.
https://demokraatti.fi/koronavirusk...isten-huolia-kuvaamallaan-rautalankamallilla/
-------------
– Lentokentillä tehtävät kuumemittaukset ovat tehottomia. -- Jätetään spektaakkelit muille. Suomen viranomaiset toimivat järkevästi, Marin sanoi.
https://www.satakunnankansa.fi/a/c92dbdec-8b73-4259-bf69-aea64db6d472
-------
Julkaistu: 27.2. 9:29,
AIKAISEMMIN torstaina hallitus piti tiedotustilaisuuden koronavirustilanteesta. Siinä ministeri Pekonen sanoi, että tartuntariski koronavirukseen Suomessa on pieni.
”Meillä ei ole mitään epidemiaa”, hän sanoi hallituksen koronavirustilannetta käsittelevässä tiedotustilaisuudessa. Hänen mukaansa Suomi on kuitenkin varautunut mahdollisen epidemian varalta.
Ministeriöissä on varauduttu erilaisiin vaihtoehtoisiin tapahtumakulkuihin eli skenaarioihin.
”Niistä todennäköisin on se, että koronatartuntoja tulee Suomessa vielä muutama lisää. Sitten on tietysti mahdollista, että virusta voi esiintyä jollakin alueella muita alueita enemmän”, kertoi sosiaali-ja terveysministeriön osastopäällikkö Päivi Sillanaukee.
Julkaistu: 19.3.
KAIKKIA näitä ongelmia ratkotaan nyt vauhdilla. Mutta kun kapasiteettiongelmat vihdoin helpottavat, pääsevätkö nuoret ja lieväoireisetkin testeihin?
Eivät pääse, Salminen vastaa ykskantaan.
Suomi ei aio siirtyä laajamittaiseen testaukseen. Vaikka testejä jäisi yli, kriteerien ulkopuolisia henkilöitä ei testata. Testikapasiteetin lisäämisellä vain varmistetaan, että sairaalahoitoa tarvitsevat ja terveydenhuollon henkilökunta voidaan aina tarvittaessa testata.
LAAJAA testausta on käytetty erityisesti Etelä-Koreassa, ja maa on saanut kansainvälisesti paljon kiitosta toimistaan epidemian pysäyttämiseksi. Miksi sama strategia ei toimisi Suomessa?
”Sanon ihan suoraan, että tällainen malli ei ole sovellettavissa Pohjoismaissa”, Salminen sanoo.
Muissa Pohjoismaissa linja on Salmisen mukaan sama kuin Suomessa.
”Emme totta puhuen ymmärrä WHO:n linjausta testaamisessa. Emme saa sitä tautia enää kokonaan maailmasta pois. Jos joku näin väittää, ei ymmärrä pandemioita.”
https://www.hs.fi/kotimaa/art-2000006446009.html
-----------
27.2.2020
Hallituksen mukaan koronaviruksen tartuntariski Suomessa edelleen pieni – Suojavarusteet riittävät 400 000 terveydenhuollon ammattilaisen suojaamiseen
Budjetissa on hallituksen mukaan varauduttu koronaviruksen kaltaisten tautien aiheuttamiin tilanteisiin noin yhdeksällä miljoonalla eurolla.
https://yle.fi/uutiset/3-11229831
--------------
Julkaistu: 22.3.
Perussuomalaiset ovat tekemässä välikysymystä aiheesta ja sisäministeri Ohisalon lausunnot ovat herättäneet kysymyksiä Suomen linjasta.
Rajakriisi haukkaa yhdessä Italiassa kuolovalkean tavoin leviävän koronaviruksen kanssa leijonanosan Ylen Pääministerin haastattelutunnista.
Sen aikana pääministeri Marin katsoo vahvasti, että THL:n arvio tilanteesta on oikea, eikä Suomella ole tarvetta muiden maiden tapaan ”näyttäviin spektaakkeleihin” kuten kuumeen mittaamiseen rajoilla.
https://www.is.fi/politiikka/art-2000006448657.html
----------------
12.3. 12:34
Pääministeri Marinin ydinviesti illan A-studiossa oli, että hänen hallituksensa selvittää kokonaistilannetta ja nojaa kaikessa Terveyden- ja hyvinvointilaitoksen suosituksiin. Se tekee päätöksensä pääministerin esiintymisen valossa vain ja ainoastaan THL:n ja muiden asiantuntijoiden suosituksesta.
Esiintymisen jälkeen voikin hyvin kysyä, johtaako Suomea koronakysymyksessä hallitus vai THL. Vaikka Marin esiintyi selkeästi ja rauhallisesti, näytti Suomen hallitus täysin ponnettomalta toimijalta koronakysymyksessä pandemiailmoituspäivänä.
Marin on toistuvasti alleviivannut, ettei hänellä ole halua ryhtyä ”näyttäviin spektaakkeleihin” koronaviruksen rajoitustoimissa. Voi kysyä, miten pääministeri voi nähdä muiden maiden tekevän näyttäviä spektaakkeleja, kun WHO:kin eilen kritisoi sitä, että kaikki maat eivät ole lähteneet riittäviin rajaustoimenpiteisiin.
-----------
18.03.2020 klo 16:33
IL selvitti: Näin Suomi päätti valmiuslaista: Marin ja vasemmistoliitto epäröivät, muut puolueet ja Niinistö runnoivat läpi
Hallitus päätyi valmiuslakiin kovan väännön jälkeen. Pääministeri Marin ja vasemmistoliitto epäröivät THL:n ohjeistamina pitkään kovia toimia, kirjoittavat Lauri Nurmi ja Juha Ristamäki.
https://www.iltalehti.fi/koronavirus/a/9932d022-e52f-4984-879b-bb231ad9c24d
Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri Eksote ei tarkastakaan Italian koronavirusalueelta saapuvia matkustajia.
Eksote on yhdessä sosiaali- ja terveysministeriön kanssa arvioinut tänään keskiviikkona uudelleen koronavirusriskiä Lappeenrannan lentoasemalla.
Eksoten tiedotteen mukaan terveydenhuollonhenkilökuntaa ei lentoasemalle tarvita.
https://yle.fi/uutiset/3-11228985
----------
27.2.2020 17:29 ・ PÄIVITETTY: 27.2.2020 17:29
Koronaviruskeskustelu ei politisoitunut – Pääministeri Marin pyrki vähentämään kansalaisten huolia kuvaamallaan rautalankamallilla
Marin pyrki vielä hälventämään huolia eräänlaisella rautalankamallilla: Pääministeri totesi, että 1/1000 on sairastunut Kiinan keskeisellä epidemia-alueella. Heistä noin 80 prosentilla tauti on hyvin lievä. Mikäli tilanne Suomessa olisi samankaltainen, puhuttaisiin joistakin tuhansista sairaustapauksista eli ei mittavasta määrästä tapauksia, kun esimerkiksi kausi-influeluenssaan sairastuu satojatuhansia Suomessa normaalisti. Näin ollen Suomessa todennäköisyys vakaviin koronavirusitapauksiin on vähäinen.
https://demokraatti.fi/koronavirusk...isten-huolia-kuvaamallaan-rautalankamallilla/
-------------
– Lentokentillä tehtävät kuumemittaukset ovat tehottomia. -- Jätetään spektaakkelit muille. Suomen viranomaiset toimivat järkevästi, Marin sanoi.
https://www.satakunnankansa.fi/a/c92dbdec-8b73-4259-bf69-aea64db6d472
-------
Julkaistu: 27.2. 9:29,
AIKAISEMMIN torstaina hallitus piti tiedotustilaisuuden koronavirustilanteesta. Siinä ministeri Pekonen sanoi, että tartuntariski koronavirukseen Suomessa on pieni.
”Meillä ei ole mitään epidemiaa”, hän sanoi hallituksen koronavirustilannetta käsittelevässä tiedotustilaisuudessa. Hänen mukaansa Suomi on kuitenkin varautunut mahdollisen epidemian varalta.
Ministeriöissä on varauduttu erilaisiin vaihtoehtoisiin tapahtumakulkuihin eli skenaarioihin.
”Niistä todennäköisin on se, että koronatartuntoja tulee Suomessa vielä muutama lisää. Sitten on tietysti mahdollista, että virusta voi esiintyä jollakin alueella muita alueita enemmän”, kertoi sosiaali-ja terveysministeriön osastopäällikkö Päivi Sillanaukee.
Julkaistu: 19.3.
KAIKKIA näitä ongelmia ratkotaan nyt vauhdilla. Mutta kun kapasiteettiongelmat vihdoin helpottavat, pääsevätkö nuoret ja lieväoireisetkin testeihin?
Eivät pääse, Salminen vastaa ykskantaan.
Suomi ei aio siirtyä laajamittaiseen testaukseen. Vaikka testejä jäisi yli, kriteerien ulkopuolisia henkilöitä ei testata. Testikapasiteetin lisäämisellä vain varmistetaan, että sairaalahoitoa tarvitsevat ja terveydenhuollon henkilökunta voidaan aina tarvittaessa testata.
LAAJAA testausta on käytetty erityisesti Etelä-Koreassa, ja maa on saanut kansainvälisesti paljon kiitosta toimistaan epidemian pysäyttämiseksi. Miksi sama strategia ei toimisi Suomessa?
”Sanon ihan suoraan, että tällainen malli ei ole sovellettavissa Pohjoismaissa”, Salminen sanoo.
Muissa Pohjoismaissa linja on Salmisen mukaan sama kuin Suomessa.
”Emme totta puhuen ymmärrä WHO:n linjausta testaamisessa. Emme saa sitä tautia enää kokonaan maailmasta pois. Jos joku näin väittää, ei ymmärrä pandemioita.”
https://www.hs.fi/kotimaa/art-2000006446009.html
-----------
27.2.2020
Hallituksen mukaan koronaviruksen tartuntariski Suomessa edelleen pieni – Suojavarusteet riittävät 400 000 terveydenhuollon ammattilaisen suojaamiseen
Budjetissa on hallituksen mukaan varauduttu koronaviruksen kaltaisten tautien aiheuttamiin tilanteisiin noin yhdeksällä miljoonalla eurolla.
https://yle.fi/uutiset/3-11229831
--------------
Julkaistu: 22.3.
Perussuomalaiset ovat tekemässä välikysymystä aiheesta ja sisäministeri Ohisalon lausunnot ovat herättäneet kysymyksiä Suomen linjasta.
Rajakriisi haukkaa yhdessä Italiassa kuolovalkean tavoin leviävän koronaviruksen kanssa leijonanosan Ylen Pääministerin haastattelutunnista.
Sen aikana pääministeri Marin katsoo vahvasti, että THL:n arvio tilanteesta on oikea, eikä Suomella ole tarvetta muiden maiden tapaan ”näyttäviin spektaakkeleihin” kuten kuumeen mittaamiseen rajoilla.
https://www.is.fi/politiikka/art-2000006448657.html
----------------
12.3. 12:34
Pääministeri Marinin ydinviesti illan A-studiossa oli, että hänen hallituksensa selvittää kokonaistilannetta ja nojaa kaikessa Terveyden- ja hyvinvointilaitoksen suosituksiin. Se tekee päätöksensä pääministerin esiintymisen valossa vain ja ainoastaan THL:n ja muiden asiantuntijoiden suosituksesta.
Esiintymisen jälkeen voikin hyvin kysyä, johtaako Suomea koronakysymyksessä hallitus vai THL. Vaikka Marin esiintyi selkeästi ja rauhallisesti, näytti Suomen hallitus täysin ponnettomalta toimijalta koronakysymyksessä pandemiailmoituspäivänä.
Marin on toistuvasti alleviivannut, ettei hänellä ole halua ryhtyä ”näyttäviin spektaakkeleihin” koronaviruksen rajoitustoimissa. Voi kysyä, miten pääministeri voi nähdä muiden maiden tekevän näyttäviä spektaakkeleja, kun WHO:kin eilen kritisoi sitä, että kaikki maat eivät ole lähteneet riittäviin rajaustoimenpiteisiin.
-----------
18.03.2020 klo 16:33
IL selvitti: Näin Suomi päätti valmiuslaista: Marin ja vasemmistoliitto epäröivät, muut puolueet ja Niinistö runnoivat läpi
Hallitus päätyi valmiuslakiin kovan väännön jälkeen. Pääministeri Marin ja vasemmistoliitto epäröivät THL:n ohjeistamina pitkään kovia toimia, kirjoittavat Lauri Nurmi ja Juha Ristamäki.
https://www.iltalehti.fi/koronavirus/a/9932d022-e52f-4984-879b-bb231ad9c24d
Aiheeseen liittyen Saska Saarikosken ivallinen twiitti tammikuulta, jossa hän kysyy että "Pelkääkö joku OIKEASTI koronavirusta?" Valitettavasti en sitä tähän hätään löydä mutta vähän aikaa sitten sen jossain näin.. Tähän olisi kiva kuulla päivitystä että pelkääkö joku nykyisin?
Näistä itämaista tulevista uutisista kaduilla kuolevista ihmisistä ei kannata kyllä välittää tuon taivaallista. Siellä on vähän eri kulttuuri ihmisarvon ja heikkouden näyttämisen kanssa kuin meillä.
Haluaisin esimerkiksi kovasti unohtaa videon jonka näin kiinalaisesta naisesta joka synnytti lapsen seisaaltaan keskellä katua.
Saska Saarikoski
@SaskaSaarikoski
Pelkääkö joku koronaa? #oikeesti
6.58 ip. · 24. tammik. 2020·Twitter for iPhone
En minäkään pysty todistamaan mitään. Mutta minusta Suomen toimintaa on verrattava omassa viitekehyksessään. Poikkeaako Suomi oman viitekehyksensä toimista merkittävästi...mielestäni ei.
Jos haluamme valmistaa aasialaismallin epidemiantorjuntavoitto-ohjelmiston, se ottaa aikaa, rahaa ja halua. Siihen malliin ei hypätä kylmiltään ilman emmeitä, voitte sen uskoa.
Eilen kertoi eräs tuttavani, jolla on siteet Sri Lankaan sikäläisistä metodeista torjuntavoittaa epidemia. Hänen tietojensa mukaan kieltojen rikkojia oli otettu vankilaan yli 3 tuhatta ja melkein sama määrä autoja valtiolle....sakkojen määrä tulee olemaan myös sellainen, että jos omistaa talon, ei omista sitä enää, kun joutui karanteenirikkomuksesta valtion kurssikeskukseen.
Ja Singapore on ihan oma lukunsa. Sanktiot rikkomuksista eivät naurata ketään. Ja jos ketä kiinnostaa, niin kahtokkeehan millä tavoin siellä valtio -huolehtii koululaisten motivaatiosta-.....siellä ei lotvehdita koulupäivien aikaan ostareiden kulmilla tai juoksennella pitkin pitäjiä.
Pitkä on vielä matka siihen, että eurooppalaiset liberaalit valtiot ovat valmiita vastaaviin temppuihin.