Aikamoisia väitteitä. Suomessa on nyt ilmoitettu hilkun alle 1000 kuolemaa, ja kuolemien hidas kasvaminen viime talvesta lähtien johtuu rokotuksista sekä myös siitä, että tartunnat ovat kevään 2020 jälkeen levinneet eniten nuorten aikuisten ja vähiten vanhusten joukossa - mikä vähensi kuolemia jo viime syksynä.
Aikanaan on voitu tehdä vaikka mitä tutkimuksia, joiden päätelmät on jo havaittu virheellisiksi, mutta linkkaatko tutkimukseen, jossa väitetään Suomessa olleen 5-20 -kertaisesti tartuntoja havaittuihin nähden? THL:n varhaisissa lausunnoissa viime vuonna esitettiin, että tartunnan saaneita voi olla jopa 20-kertaisesti havaittuihin nähden, mutta joutuivat sittemmin syömään sanansa, ja THL:n nettisivustolla olikin myöhemmin arvio, että tartuntoja oli Suomessa 2020 arviolta 2-5 -kertainen määrä havaittuihin nähden, mistä voisi päätellä heidän pitäneen n. 3-kertaista määrää todennäköisimpänä.
Tehdäänpä tuolle 5-20 -kertaisuudelle nopea sanity check - olisiko se mitenkään mahdollinen, ainakaan alinta esittämääsi lukua 5 korkeammalla suhteella:
Belgiassa oli ilmoitettuja SARS-CoV-2 -infektioon kuolleita 2020 loppuun mennessä 16,7-kertaisesti Suomen senhetkiseen lukuun nähden. Kun Belgiassakin kevään 2020 jälkeen tartunnat levisivät varsinkin nuorissa ja vähiten vanhuksissa, mediaani-iän ollessa Belgiassa lähes sama kuin Suomessa, oletettavasti siellä on tartuntojakin ollut 2020 suunnilleen 16,7-kertaisesti Suomeen nähden. Tuon jälkeen Belgiassa tartunnat ovat lisääntyneet 2021 aikana vielä n. 76.5%, ja kun juhannuksen jälkeen ovat tartuntaluvut jälleen nousseet, niin rokotuksista huolimatta ilmeisesti ainakin kohtalainen osa väestöstä ei ole sielläkään saanut vielä tartuntaa.
Jos Suomessa olisi ollut 2020 lopussa 2,5% tartunnan saaneita ja Belgiassa vastaavasti - ilmoitettujen kuolinlukujen suhdetta käyttämällä - 16,7*2.5% = 41.7% niin kun tuon jälkeen on Belgiassa tullut löydettyjä tartuntoja 76.5% lisää, niin reinfektioiden osuus pois jättämällä nyt siellä olisi tartunnan saaneita 1,765*41.7% = 73.7% osuus väestöstä. Ja mitä ilmeisemmin tuokaan ei tämänhetkiselle variantille riitä siitä huolimatta, että rokotukset ovat edistyneet. Näin saadut Belgian prosentit kuulostavat mahdollisilta, mutta todennäköisesti ovat jopa yläkanttiin koska tartuntoja tulee vielä kohtalaisia määriä rokotuksista huolimatta.
Mutta kun Suomessa oli 2020 lopussa vain 36107 tunnistettua tartuntaa väestöstä, jonka koko n. 5.550.000, eli vain reilut 0,6% tunnistettuja tartuntoja. Jos todellisia tartunnan saaneita oli tuolloin 2.5%, se olisi yli 3,8-kertaisesti tunnistettuihin nähden, eli vähän yläkanttiin tuossa THL:n myöhemmässä haitarissa (joka siis 2-5x). Jos kerroin olisi esim. 10, niin vastaavalla suhteella Belgiassa pitäisi pitäisi siis olla yli 2,5-kertaa enemmän tartuntoja kuin ym. prosentit, eli jo 2020 lopussa yli 100% ja nyt 180% väestöstä. Ei käy järkeen, ja siis todennäköisemmin Suomessa oli korkeintaan 3,8-kertaisesti tartuntoja tunnistettuihin nähden, mutta luultavasti vähemmän. Ehkä n. 2% ja kerroin kolmen hujakoilla.
Vertailu Belgiaan ei tietenkään ole täysin tarkka, koska esim. tartunnan saaneiden vanhusten osuus voi olla siellä erilainen, mutta lienee tarpeeksi suuntaa antava tarkistamaan, onko esim. 10-kertaisessa suhteessa mitään järkeä. Ei siis ole.
Tämän vuoden aikana Suomessa ovat tunnistetut tartunnat n. 3,1-kertaistuneet vuoden vaihteesta, eli luultavasti tartunnan on saanut meillä n. 6% väestöstä. Pitkä on rokottamattomilla matka jonkin näköiseenkään laumasuojaefektiin. Eihän se ole täysin estänyt tartuntoja vielä Britanniassa, USA:ssa, Israelissa jne. vaikka rokotukset ovat meitä selvästi pidemmällä.
Pitkittyneistä oireista tiedetään jotain, ja ne ovat lapsilla vähäisempiä kuin aikuisilla - ja tosiaan osa ilmoitetuista pitkittyneistä oireista johtuu aina jostain muusta syystä ja jokin osa on luonnollisesti psykosomaattisia. Toisaalta osa ei ilmoita pitkittyneistä oireista kellekään, ja näitä tapauksia ei välttämättä näy ikinä terveydenhoidon piirissä.
Mutta on myös vaurioita, jotka eivät näy kliinisissä tutkimuksissa ainakaan nykyisillä menetelmillä, ja näiden laajuudesta ei ole vielä tietoa. Haiman tuhoutuneet betasolut, aivovauriot, telomeerien lyhentyminen jne. Mikä on yleisyys lapsilla ja aikuisilla - koko laajuus ei selviä vielä vuosiin ja osin luultavasti vuosikymmeniinkään. Osa näistä on sidoksissa oireiden vakavuuteen, mutta kaikki eivät. Tässä ei myöskään ole kaikki:
COVID-19 Associated With Long-Term Cognitive Dysfunction, Acceleration of Alzheimer’s Symptoms
Can COVID-19 cause diabetes?
Brain imaging before and after COVID-19 in UK Biobank
Evidence for Biological Age Acceleration and Telomere Shortening in COVID-19 Survivors
Brain Inflammation From COVID-19 Looks Eerily Similar to That From Alzheimer's
Totta kai on ikäluokalle jolle ne ovat hyväksytty, ja pian on nuoremmillekin (muistetaan, että 95% mRNA-rokotteiden aiheuttamista sydänlihastulehduksista on lieviä, ja valtaosa lopuistakin saadaan parannettua):
https://sciencebasedmedicine.org/we...-by-april-reflections-on-a-failed-prediction/
Use of mRNA COVID-19 Vaccine After Reports of Myocarditis Among Vaccine Recipients: Update from the Advisory Committee on Immunization Practices — United States, June 2021
Lähde väitteellesi? Ylikuolleisuudesta nähdään suuntaa antavasti korkean levinneisyyden maiden kuolleisuus, mutta yleensä tämäkin tulos on alakanttiin, koska pelkkää ylikuolleisuutta katsomalla jää huomiotta mm. puuttuvien influenssaan kuolleiden osuus - eli todellisuudessa SARS-CoV-2:een on kuollut 2020 ja 2021 enemmän kuin viime vuosien keskimääräiseen ylikuolleisuuteen vertaamalla. Yksikään vakavasti otettava taho ei väitä, että esim. USA:ssa tai vaikkapa Britanniassa olisi ollut SARS-CoV-2-infektion seurauksena kuolleita vähemmän kuin sen viralliset kuolinluvut - vaan näitä on ollut korkean levinneisyyden maissa käytännössä kaikissa enemmän. Yksittäisiä tapauksia on varmasti laskettu virheellisesti covidin aiheuttamaksi, mutta toiseen suuntaan eli laskematta jätettyjä on korkean levinneisyyden maissa käytännössä aina selvästi enemmän.
Väitteessäsi tuon tutkimuksen keskimääräisesti menetetyistä ikävuosissasi ei ole järkeä, mutta linkannet perään mielestäsi uskottavamman tutkimuksen. Toistaiseksi argumenttisi on vain, ettei mitenkään voi pitää paikkaansa, ja että muita kuolemia olisi laskettu covid-kuolemiksi - ja siis todellinen covid-kuolleisuus olisi ollut peräti vähemmän!
Jos tuo luku siis olisi keskimäärin 16 menetettyä elinvuotta 81 maassa, se ei tarkoita sitä, että näin olisi jokaisessa maassa, kuten Suomessa.
Laskelmasi menevät myös pieleen samaan tapaan kuin edelläkin. Vaikkapa 80-vuotiaalla on odotettavissa olea elinikä korkeampi kuin mediaani-ikä. Menetettyjä elinvuosia tulee myös sitä enemmän, mitä nuorempi on covidiin kuollut, ja vaikka nuorempien osuus onkin pienempi, he nostavat keskimäärin menettettyjen elinvuosien määrää vanhoja ihmisiä enemmän.
Nyt pelkkien omien väitteiden sijaan voisit siis linkata tutkimuksen, joka mielestäsi antaa oikeampaa tietoa.
: Tuon referoinnissasi viitatun, aiemmin meneillään olevan meta-analyysin ja nyt julkaisuun hyväksytyn version abstraktissa (Hill, A. et. al, 2021;