Koronavirus Suomessa

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja AKE-ukki
  • Aloitus PVM Aloitus PVM
Kun lukee tekstin ja katsoo tuon keskeisen graafin niin vähän vaikea on muuhun tulokseen tulla. Mitä sinun mielestäsi tarkoittaa tuon graafin negatiivinen teho rokotteelle? Ote abstraktista:

"Interpretation: Vaccine effectiveness against symptomatic Covid-19 infection wanes progressively over time across all subgroups, but at different rate according to type of vaccine, and faster for men and older frail individuals. The effectiveness against severe illness seems to remain high through 9 months, although not for men, older frail individuals, and individuals with comorbidities. This strengthens the evidence-based rationale for administration of a third booster dose."

Miten luulet vaikuttavan artikkelin läpimenomahdollisuuksiin, jos tutkijat olisivat laittaneet tuon analyysissa paljastuneen rokotteen negatiiviseksi kääntyneen tehon koko homman pihviksi, vaikkapa otsikkoon? Vaikka arvioitavanahan se vieläkin on.
No voi jumalauta ei niitä tuloksia voi tulkita sen pelkän graaffin perusteella. Varsinkaan kun alkuperäisessä tutkimuksessa ei sanota mitään rokotteiden antaman suojan tehosta 211 päivää pidemmälle.

Tuo postaamasi graaffi on hevonpaskaa jonka alkuperäksi paljastuu joku D vitamiinia tyrkyttävä foliohattusivu. Sen on piirtänyt joku puoskari joka ei ole ollut osana alkuperäisen artikkelin kirjoittamista (josta data on siis revitty), ja hän on ekstrapoloinut sen käyrän menemään negatiiviseksi muokkaamalla kuvaa ja lisäämällä aikaväliä pidemmäksi kuin mitä alkuperäisessä tutkimuksessa mainitaan.

Lisäksi se harmaa alue ei tarkoita sitä, että osassa tapauksista rokotteella olisi ollut negatiivinen vaikutus, vaan se harmaa alue on tilastollisesti laskettu vaihteluväli tulosten keskihajonnan mukaan.

Vittu kun välillä tekisi mieli kamppanjoida sen puolesta että amatöörit eivät saisi pääsyä tieteellisiin artikkeleihin ilman alan koulutusta. :mad:

Edit: löysin graaffin alkuperäisen PDFän lopusta nyt kun älysin sitä sieltä etsiä. Siitä osin olin väärässä että se olisi jonkun muun muokkaama. Ei muuta silti sitä että artikkelin tekstissä ei missään välissä puhuta siitä että rokotusten teho muuttuisi negatiiviseksi tietyn ajan jälkeen.
 
Viimeksi muokattu:
No voi jumalauta ei niitä tuloksia voi tulkita sen pelkän graaffin perusteella. Varsinkaan kun alkuperäisessä tutkimuksessa ei sanota mitään rokotteiden antaman suojan tehosta 211 päivää pidemmälle.

Tuo postaamasi graaffi on hevonpaskaa jonka alkuperäksi paljastuu joku D vitamiinia tyrkyttävä foliohattusivu. Sen on piirtänyt joku puoskari joka ei ole ollut osana alkuperäisen artikkelin kirjoittamista (josta data on siis revitty), ja hän on ekstrapoloinut sen käyrän menemään negatiiviseksi muokkaamalla kuvaa ja lisäämällä aikaväliä pidemmäksi kuin mitä alkuperäisessä tutkimuksessa mainitaan.

Lisäksi se harmaa alue ei tarkoita sitä, että osassa tapauksista rokotteella olisi ollut negatiivinen vaikutus, vaan se harmaa alue on tilastollisesti laskettu vaihteluväli tulosten keskihajonnan mukaan.

Vittu kun välillä tekisi mieli kamppanjoida sen puolesta että amatöörit eivät saisi pääsyä tieteellisiin artikkeleihin ilman alan koulutusta. :mad:

Postaamani graafit ovat kaikki mukana alkuperäisessä artikkelissa (sen lopussa) jos vaivaudut sen lataamaan pdf:nä itsellesi.

Tuollaisella vastauksella viet täysin uskottavuutesi silmissäni.

Oletko mennyt taas uskomaan jotain vatkantarkastajaa sen sijaan että olisit vaivautunut lukemaan tuo artikkeliin loppuun liitteineen?

Vai että ihan koulutuksen olet saanut... :)

No hellan lettas.

Ja ettei tilastollisella vaihteluvälillä voi olla tapauksia. Kukahan sinut on kouluttanut? Kerropa niin lähetän hänelle palautetta.

Koetappa rauhoittua ja muistella koulutuksesi perusteita.
 
Postaamani graafit ovat kaikki mukana alkuperäisessä artikkelissa (sen lopussa) jos vaivaudut sen lataamaan pdf:nä itsellesi.

Tuollaisella vastauksella viet täysin uskottavuutesi silmissäni.

Oletko mennyt taas uskomaan jotain vatkantarkastajaa sen sijaan että olisit vaivautunut lukemaan tuo artikkeliin loppuun liitteineen?

Vai että ihan koulutuksen olet saanut... :)

No hellan lettas.

Ja ettei tilastollisella vaihteluvälillä voi olla tapauksia. Kukahan sinut on kouluttanut? Kerropa niin lähetän hänelle palautetta.

Koetappa rauhoittua ja muistella koulutuksesi perusteita.
Nyt lainaat siitä tutkimuksesta sen rivin sitä tekstiä joka sanoo että rokotusten teho muuttuu negatiiviseksi. Ole hyvä.
 
Nyt lainaat siitä tutkimuksesta sen rivin sitä tekstiä joka sanoo että rokotusten teho muuttuu negatiiviseksi. Ole hyvä.

Höpö höpö. Nyt pyydät anteeksi että väitit jotta laittamani graafit on jostain perseestä revitty.

Siiten pyydät anteeksi ettet ole sisäistänyt tilastomenetelmien perusteita. Voit pyytää sitä anteeksi entiseltä opettajaltasi tai minulta, joka olen yliopistossa useamman vuoden pidemmälle meneviä monimuuttujamenetelmiä kouluttanut. Toki perusteista lähtien myös.

Sitten voit ottaa uusintakurssit kuvailevasta tilastotieteestä.
 
Höpö höpö. Nyt pyydät anteeksi että väitit jotta laittamani graafit on jostain perseestä revitty.

Siiten pyydät anteeksi ettet ole sisäistänyt tilastomenetelmien perusteita. Voit pyytää sitä anteeksi entiseltä opettajaltasi tai minulta, joka olen yliopistossa useamman vuoden pidemmälle meneviä monimuuttujamenetelmiä kouluttanut. Toki perusteista lähtien myös.

Sitten voit ottaa uusintakurssit kuvailevasta tilastotieteestä.
Voi kuinka sopivaa että tulin möhlänneeksi tuon graafin kanssa niin nyt sait sopivan tekosyyn olla todistamatta väitteitäsi. :)

5/5 internet argumentointia.
 
Kolmas otettu, jonottamatta 👍
Kuulin manselaiselta ratikkakuskilta että Varusmies lehden toimittaja Rahikainen otti kolmannen, ennen suuria ryntäyksiä, tokenee ehkä jouluksi.
 
Tämä on sitten niin nopeasti kun sitä neljättä annosta vain saadaan. Siis sitä joka on omikronia vasten suunniteltu.
Siinäkin taitaa mennä vähintään 3-4 kuukautta. Voi olla että heille jopa annetaan ei-omikron ja sitten nopeasti omikron-rokote?


Pfizer ja Moderna lupaavat Maaliskuussa ensimmäisiä omikron-tehosteannoksia.
Ne ovat suunniteltu 3. annoksen päälle Mika Rämetin mukaan.


Tämä ei rokotusmassasta ole vielä kovinkaan suuri ryhmä.
THL:n sivuilta:
………………………………………………………………………………………………………………………….

Mitä tarkoittaa voimakkaasti heikentynyt immuunipuolustus?

Voimakkaasti immuunipuutteisiksi katsotaan henkilöt, joilla on jokin seuraavista sairauksista tai tiloista:

  • Elinsiirto
  • Kantasolusiirto
  • Vaikea tai keskivaikea synnynnäinen immuunipuutos
  • Immunosuppressiivinen syöpähoito
  • Autoimmuunisairauksien hoito immunosuppressiivisilla biologisilla lääkkeillä tai JAK-estäjillä
  • Dialyysi ja vaikea krooninen munuaisten vajaatoiminta
  • Pitkälle edennyt tai hoitamaton HIV
  • Lääkärin arvioima muu vaikea-asteinen immunosuppressiivinen tila
…………………………………………………………………………………………………..
 
Kun lukee tekstin ja katsoo tuon keskeisen graafin niin vähän vaikea on muuhun tulokseen tulla. Mitä sinun mielestäsi tarkoittaa tuon graafin negatiivinen teho rokotteelle? Ote abstraktista:

"Interpretation: Vaccine effectiveness against symptomatic Covid-19 infection wanes progressively over time across all subgroups, but at different rate according to type of vaccine, and faster for men and older frail individuals. The effectiveness against severe illness seems to remain high through 9 months, although not for men, older frail individuals, and individuals with comorbidities. This strengthens the evidence-based rationale for administration of a third booster dose."

Miten luulet vaikuttavan artikkelin läpimenomahdollisuuksiin, jos tutkijat olisivat laittaneet tuon analyysissa paljastuneen rokotteen negatiiviseksi kääntyneen tehon koko homman pihviksi, vaikkapa otsikkoon? Vaikka arvioitavanahan se vieläkin on.

P.S. selitäppä miten päivästä 240 (2.piikin jälkeen) eteenpäin negatiiviseksi myös keskiarvoltaan kääntyvä "effectiveness against symptomatic infection" (Figure 2) ei tee rokotteesta keskimääräisesti arvioiden 2.piikitetyille yleensä käyttötarkoitukseltaan päinvastaista. Jos siis oletetaan että sillä 2.piikillä hyötyä saatiin, niin siitä saadaan nyt epähyötyä ilman uutta boosteripiikkiä.

Jos 2.piikistä saatu hyöty on jotain turvallisuutta, niin siitä saatu epähyöty on vaarallisuutta.

Menikö perille?

P.S. tuo keskustelu artikkelin keskusteluosiossa on mielenkiintoinen, kun siellä juurikin toistuvasti tartutaan tähän negatiiviseksi kääntyvään 2.piikin vaikutukseen...
Alkutilanteessa kun ei ole saatu ensimmäistäkään rokotetta ollaan keskimäärin tasolla nolla. Mutta hajonta on erittäin suurta , on esim immunipuutteisia ja vanhuksia. Siis osa on negatiivisella puolella ja paljon.

Rokotusten jälkeen vaihtelu on pientä , kaikilla suoja 60-90%.

Kun rokotussuoja hiipuu ollaan keskimäärin 20% tasossa.

Lopputilanteessa on henkilöitä joilla suoja on huonompi kuin kaikilla oli keskimäärin alkutilanteessa.
MUTTA heilläkin tilanne on parempi kuin ennen rokotuksia.
=> Näilläkin henkilöillä rokote antaa edelleen suojaa vaikkakin sen taso on heikko. Ei olla edes rokottamattoman tasolla mutta kuitenkin paremmalla tasolla kuin aiemmin.
 

täysin uusi koronarokote – houkutteleva erityisesti niille, jotka pelkäävät aiempia rokotteita​

Novavaxin koronarokote on proteiinipohjainen. Se sai tällä viikolla ehdollisen myyntiluvan EU:ssa.
Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen ylilääkäri Hanna Nohynek kertoo saaneensa kansalaisilta kysymyksiä siitä, milloin Novavaxin rokote tulee. Arkistokuva.
Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen ylilääkäri Hanna Nohynek kertoo saaneensa kansalaisilta kysymyksiä siitä, milloin Novavaxin rokote tulee. Arkistokuva.

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen ylilääkäri Hanna Nohynek kertoo saaneensa kansalaisilta kysymyksiä siitä, milloin Novavaxin rokote tulee. Arkistokuva. PETE ANIKARI
Tekijän kuva
Linda Laine
[email protected]
Tänään klo 19:36
  • Nuvaxovid-nimistä rokotetta on tulossa Suomeen todennäköisesti ensi vuoden alussa.
  • Sitä voidaan käyttää myös kolmansiin rokoteannoksiin.
  • Rokotteen toivotaan houkuttelevan heitä, jotka pelkäävät mRNA-rokotteita. Esimerkiksi Suomessa eniten käytetty Pfizerin ja Biontechin koronavirusrokote on mRNA-rokote.
Euroopan unionin markkinoille on hyväksytty tällä viikolla uusi koronavirusrokote. Kyseessä on yhdysvaltalaisen Novavax-yhtiön rokote nimeltä Nuvaxovid.
Euroopan lääkevirasto (Ema) suositteli rokotteelle ehdollista myyntilupaa maanantaina. Euroopan komissio myönsi luvan samana päivänä.
Rokote on tarkoitettu 18 vuotta täyttäneille. Kyseessä on viides EU:ssa hyväksytty koronavirusrokote. Muita ovat Modernan, Astra Zenecan, Pfizerin ja Biontechin sekä Johnson & Johnsonin rokotteet.

Proteiinipohjainen rokote​

Novavaxin rokote on proteiinipohjainen. Se sisältää laboratoriossa tuotetun version koronaviruksen piikkiproteiinista. Rokote sisältää myös tehosteaineen, jonka tarkoitus on auttaa vahvistamaan immuunivastetta rokotteelle.
Verrattuna Suomessa jo käytössä oleviin koronavirusrokotteisiin on Novavaxin rokote toimintatavaltaan jonkin verran erilainen.
– Tässä elimistöön viedään piikkiproteiini, joka on tärkein vaikuttava aine. Proteiinin vaikutusta lisää tehosteaine. Tekniseltä rakenteeltaan tämä on samanlainen, mitä käytetään esimerkiksi uusissa influenssarokotteissa, sanoo THL:n ylilääkäri Hanna Nonynek.
Novavaxin rokote toimii yksinkertaistettuna siten, että rokotuksen saaneen ihmisen immuunijärjestelmä tunnistaa proteiinin vieraaksi ja käy toimiin sitä vastaan. Jos rokotettu myöhemmin joutuu kontaktiin koronaviruksen kanssa, immuunijärjestelmä tunnistaa piikkiproteiinin ja on valmis hyökkäämään sitä vastaan.
Novavaxin rokotteeseen kuulu kaksi annosta, jotka pistetään lihakseen. Ensimmäisen ja toisen annoksen välinen aika on kolme viikkoa.

EU:ssa hyväksytyt koronarokotteet​

Pfizerin ja Biontechin koronavirusrokote on nimeltään Comirnaty. Kyseessä on mRNA-rokote. Rokote on tarkoitettu yli 12-vuotiaille. Rokotteella on ehdollinen myyntilupa myös 5–11-vuotiaiden lasten rokottamiseen, mutta tämän ikäisten annos on pienempi kuin yli 12-vuotiaiden.
Modernan koronavirusrokote on nimeltään Spikevax. Kyseessä on mRNA-rokote. Spikevax on tarkoitettu 12 vuotta täyttäneille ja sitä vanhemmille ihmisille. Spikevax-rokotetta ei toistaiseksi Suomessa suositella alle 30-vuotiaille miehille ja pojille varovaisuusperiaatteen vuoksi, harvinaisen sydänlihaksen ja sydänpussin tulehduksen riskin välttämiseksi.
Johnsson & Johnssonin koronavirusrokote on adenovirusvektorirokote. Se tunnetaan myös Janssen-koronavirusrokotteena. Suomen kansallisen ohjeistuksen mukaisesti tätä rokotetta annetaan 65 vuotta täyttäneille ja sitä vanhemmille ihmisille. Rokotteen voi antaa myös 18–64-vuotiaalle ihmiselle, jolle ei voi antaa mRNA-rokotetta.
Astra Zenecan koronavirusrokote Vaxzevria on adenovirusvektorirokote. Kyseinen rokote ei ole enää käytössä Suomessa.
Novavaxin koronavirusrokote on nimeltään Nuvaxovid. Kyseessä on proteiinipohjainen rokote, joka on tarkoitettu 18 vuotta täyttäneille.
Lähde: THL ja EMA

Kiinnostusta mRNA-rokotteita pelkäävien joukossa​

Novavaxin proteiinipohjaisen rokotteen toivotaan houkuttelevan rokotuksiin ihmisiä, jotka suhtautuvat epäilevästi muihin koronavirusrokotteisiin. Nohynekin mukaan Novavaxin rokote kiinnostaa heitä, jotka pelkäävät mRNA-rokotteita, jollainen on esimerkiksi Suomessa eniten annettu Pfizerin ja Biontechin rokote.
– Olen saanut kansalaisilta paljon yhteydenottoja siitä, milloin tämä Novavaxin rokote tulee. Ihmiset, jotka pelkäävät mRNA-rokotetta ovat sanoneet, että mielellään ottaisivat tämän Novavaxin, Nohynek kertoo.
Hänen mukaansa ihmisiä pelottaa mRNA-rokotteissa niiden geeniteknologia.
– Disinformaation kautta mRNA-rokote on saanut kokeellisen rokotteen leiman. Kaikki koronarokotteet ovat kuitenkin kokeellisia, kunnes ne saavat myyntiluvan. Minusta nämä kaikki siinä mielessä ovat samalla viivalla, Nohynek sanoo.

Voivatko kaikki kolme rokoteannosta olla eri rokotetta?​

Rokotteen turvallisuutta ja tehoa tarkkaillaan EU:ssa myös ehdollisen myyntiluvan myöntämisen jälkeen. EU on sopinut jopa 200 miljoonan Novavaxin rokoteannoksen ostamisesta.
Novavax-rokotteita on tulossa myös Suomeen. Nohynekin mukaan niitä pitäisi saapua alkuvuoden aikana. Hän pitää Novavaxin rokotetta hyvänä lisänä jo olemassa olevien joukkoon, koska se säilyy tavallisessa jääkaappilämpötilassa.
– Tämä on erityisen tervetullut lisä, kun mietitään maailman rokotustarvetta ja logistiikkaketjuja, Nohynek sanoo.
Suomessa Novavaxin rokotetta voitaisiin antaa myös kolmantena rokoteannoksena.
– Tätä erilaisten koronarokotteiden ristiinkäyttöä on tutkittu hyvin tuloksin Oxfordin yliopistossa. Rokotetta voi hyvin käyttää kolmantena rokoteannoksena.
Nohynekin mukaan siinä ei ole ongelmaa, vaikka ihminen saisi kaikki kolme annosta eri rokotteita. Tällöin puhutaan heterologisesta ohjelmasta. Nohynek kertoo, että on esitetty, että tällainen heterologinen ohjelma saattaisi olla jopa tehokkaampi kuin se, että ihminen saa kaikki annoksensa samaa koronarokotetta.
– Tehon paremmuudesta tarvitaan vielä näyttöä tosielämästä, Nohynek sanoo.
Suomessa Novavaxin rokotetta annettaisiin täysi-ikäisille. Nohynekin mukaan valmistajalla on käynnissä teini-ikäisten rokotetutkimukset, mutta niiden valmistumisaikataulusta ei ole vielä tietoa.

Tällaisia ovat yleiset sivuvaikutukset​

Ema kertoo, että Novavaxin rokotteella on katsottu olevan noin 90 prosentin teho oireista koronavirustautia vastaan. Tämä perustuu kahteen tutkimukseen, joihin osallistui yhteensä kymmeniä tuhansia ihmisiä Yhdysvalloissa, Meksikossa ja Iso-Britanniassa. Tutkimusten tekemisen aikaan vallalla olivat koronan alfa- ja beetamuunnokset.
Ema muistuttaa, että tällä hetkellä on rajallisesti tietoa siitä, mikä rokotteen teho on esimerkiksi omikronmuunnosta vastaan.
Ema kertoo, että Novavaxin rokotteesta saadut oireet ovat tutkimusten mukaan olleet yleensä vähäisiä tai maltillisia. Oireet ovat olleet usein selkeimpiä muutama päivä rokotteen saamisen jälkeen. Yleisimpiä sivuvaikutuksia ovat olleet arkuus tai kipu pistoskohdassa, väsymys, lihaskipu, päänsärky, yleinen huono olo, nivelkipu sekä pahoinvointi tai oksentaminen.
 
Lääketehtaat taputtaa käsiään, kohta ollaan tilantessa, rokote nr.10 ottakaa tai.....
Niin ne tienaakin! Yleensäkin onnistuneet lääkkeet ovat kuin rahanpainokoneita kunnes patentti menee umpeen 20 vuoden jälkeen.

Voitaisiin tehdä niin ”jalosti” että aletaankin tilamaan oikein vimmalla ECMO-koneita ja kouluttaa urakalla sairaanhoitajia käyttämään niitä.
Siispä luovutaan kokonaan rokotteista etteivät ”pahat” lääkefirmat pysty rahastamaan meitä.

Sitten joku viisaas huomaa taas että ECMO-firmat ja erikoissairaanhoitajat tienaa aivan sairaasti ja silti keuhkot eivät palaudu entiselleen.
Siiirrytään taas rokotteisiin etteivät kierot ECMO-firmat rahastaisi meitä.

Elämä on valintoja täynnä sanoisi Kummeli!

Taisi juuri tänään olla uutinen kuinka Walter Reedin sotilassairaala olisi lupaavassa vaiheessa kaikkiin koronavariantteihin tehoavan rokotteeen kehittämisessä.

Henkilökohtaisesti valitsisin ennemmin rokotteen kuin ECMO-hoidon!

P:S
Jos nyt sitten Walter Reedin sotilassairaala onnistuu koronaroketehankkeessan, niin luonnollisestikin Moderna, Pfizer jää nuolemaan näppejään.
Kuitenkin mRNA teknologiaa voidaan varmasti soveltaa muihinkin virustauteihin kuin koronaan.
 
Viimeksi muokattu:
Alkutilanteessa kun ei ole saatu ensimmäistäkään rokotetta ollaan keskimäärin tasolla nolla. Mutta hajonta on erittäin suurta , on esim immunipuutteisia ja vanhuksia. Siis osa on negatiivisella puolella ja paljon.

Rokotusten jälkeen vaihtelu on pientä , kaikilla suoja 60-90%.

Kun rokotussuoja hiipuu ollaan keskimäärin 20% tasossa.

Lopputilanteessa on henkilöitä joilla suoja on huonompi kuin kaikilla oli keskimäärin alkutilanteessa.
MUTTA heilläkin tilanne on parempi kuin ennen rokotuksia.
=> Näilläkin henkilöillä rokote antaa edelleen suojaa vaikkakin sen taso on heikko. Ei olla edes rokottamattoman tasolla mutta kuitenkin paremmalla tasolla kuin aiemmin.

Eli oletatko että rokotetuissa olisi lähtökohtaisesti enemmän vanhuksia ja riskiryhmiin kuuluvia ja sen vuoksi tehon hiipuessa menevät alle keskiverto rokottamattomien, jotka siis oletettavasti keskimäärin nuorempia ja terveempiä / vastustuskykyisempiä? Kuin rokotetut.

Huonompiakin ajatuspäätelmiä on kuultu. Eli tuota olisi syytä eritellä vakioiden ikäryhmiä, terveystilanteita ym.

Juuri tuollaisia ajatuksia ja tuon problematiikan avaamista taisi olla tuolla artikkelin keskusteluosiossakin.

EDIT: Rokotetut vs. rokottamattomat on pariutettu iän, sukupuolen ja asuinkunnan mukaan eli erot näissä muuttujissa eivät selitä tuloksia. Sen sijaan terveydentilaa ei mainita.

"The individuals considered for inclusion were all individuals (N=3,640,421) vaccinated with
at least one dose of any Covid-19 vaccine (ChAdOx1 nCoV-19, BNT162b2, or mRNA-1273)
in Sweden until 26 May 2021, and all individuals with a confirmed infection until 24 May
2021 (N=1,331,989). To these individuals, Statistics Sweden (the national agency for
statistics, www.scb.se) randomly sampled one individual from the total population of Sweden,
matched on birth year, sex and municipality."

EDIT 2: No metodiosastoa kahlatessa käy ilmi, että ovat käyttäneet Cox:in regressioanalyysiä (ja luonnollisesti itse olen tutkijan / opettajaurani aikana käyttänyt regressioanalyysiä vain kerran, lääketieteellisessä yhteydessä, koska meidän gurut yhteiskuntatieteen puolella hyljeksivät sitä ankarasti, enkä siitä paljoakaan muista) käyttäessään ovat tutkijat tässä ottaneet mukaan muuttujiksi, joiden vaikutusta analyysin tuottamiin riskikertoimiin selvitetään, myös diagnoosiluokituksia sekä sen, saako henkilö kotipalvelua/-hoitoa.
 
Viimeksi muokattu:
Voi kuinka sopivaa että tulin möhlänneeksi tuon graafin kanssa niin nyt sait sopivan tekosyyn olla todistamatta väitteitäsi. :)

5/5 internet argumentointia.

Äh, rauhoitutaan.

Todellakaan tuossa tekstissä ei minunkaan silmään missään satu, että tutkijat aukikirjoittaisivat rokotteiden voivan mennä vaikutukseltaan negatiivisen puolelle eli aiheuttaa tilannetta, jossa ollaan lähtötason alapuolella. Olet ihan oikeassa siinä.

Sen sijaan myrsky kilpistyy noihin liitteissä oleviin graafeihin, jotka ilmiselvästi viittaavat sellaiseen mahdollisuuteen. Pitäisi alkaa kahlaamaan liitetaulukkojakin läpi, mutta virta ei ole siihen vielä riittänyt.

Loyd esitti yhden kelpo selitysmahdollisuuden ja käsittääkseni juuri tuota keskustelua käydään tuolla artikkelin keskusteluosiossakin.

Sorry että hermostuin, mutta olit väärässä tuossa graafin harmaan alueen tulkinnassa.
 
Eli oletatko että rokotetuissa olisi lähtökohtaisesti enemmän vanhuksia ja riskiryhmiin kuuluvia ja sen vuoksi tehon hiipuessa menevät alle keskiverto rokottamattomien, jotka siis oletettavasti keskimäärin nuorempia ja terveempiä / vastustuskykyisempiä? Kuin rokotetut.

Huonompiakin ajatuspäätelmiä on kuultu. Eli tuota olisi syytä eritellä vakioiden ikäryhmiä, terveystilanteita ym.

Juuri tuollaisia ajatuksia ja tuon problematiikan avaamista taisi olla tuolla artikkelin keskusteluosiossakin.
Tuollaista ajattelin. Eli on henkilöitä joilla vastustuskyky on vajaa ja kuvassa he näkyvät vaihteluvälissä joka voi mennä negatiivisen puolelle. Ja jo alkutilanteessa ennen rokotuksia hän olisi negatiivisella puolella jos sellaisen voisi järkevästi piirtää kuvaan. Ja tällaisen henkilön tilanne parani plussan puolelle väliaikaisesti rokotteilla.
Heidän tilanne ei heikentynyt rokotteiden takia vaan on vain ehkä vähän parempi (tai samalla tasolla) kuin ennen rokotuksia. Näitä henkilöitä tietysti on enemmän rokotetuissa.

Rokottamattomista ei voi piirtää samanlaista käyrää koska koko idea on siinä kuinka paljon saadaan suojaa rokottamattomaan verrattuna. Mutta jos kuitenkin piirrettäisiin heidät samaan kuvaan (vaikka se onkin älytöntä) niin tulisi vaakasuora viiva nollatasolla +- x prosenttia. Eli negatiivinen osuus olisi heilläkin koska on vaihtelua yksilöiden välillä.

Rokotetuilla siis lopputilanteessa keskimäärin 20 plus miinus vaihteluvälii.
Rokottamattomilla keskimäärin 0 plus miinus vaihteluväli.
 
Tuollaista ajattelin. Eli on henkilöitä joilla vastustuskyky on vajaa ja kuvassa he näkyvät vaihteluvälissä joka voi mennä negatiivisen puolelle. Ja jo alkutilanteessa ennen rokotuksia hän olisi negatiivisella puolella jos sellaisen voisi järkevästi piirtää kuvaan. Ja tällaisen henkilön tilanne parani plussan puolelle väliaikaisesti rokotteilla.
Heidän tilanne ei heikentynyt rokotteiden takia vaan on vain ehkä vähän parempi (tai samalla tasolla) kuin ennen rokotuksia. Näitä henkilöitä tietysti on enemmän rokotetuissa.

Rokottamattomista ei voi piirtää samanlaista käyrää koska koko idea on siinä kuinka paljon saadaan suojaa rokottamattomaan verrattuna. Mutta jos kuitenkin piirrettäisiin heidät samaan kuvaan (vaikka se onkin älytöntä) niin tulisi vaakasuora viiva nollatasolla +- x prosenttia. Eli negatiivinen osuus olisi heilläkin koska on vaihtelua yksilöiden välillä.

Rokotetuilla siis lopputilanteessa keskimäärin 20 plus miinus vaihteluvälii.
Rokottamattomilla keskimäärin 0 plus miinus vaihteluväli.

Ihan hyvin ajateltu ja tuollaisiin selittäviin tekijöihinhän kaatui moni meidän rokotekriittisten osoittama alustava "tulos".

Mutta tässä tutkimuksessa tekijät on olleet paljon fiksumpia ja nyt kahlaan läpi jonkun helkutin matemaatikon vaikeaselkoista esitystä Cox:in regressiomenetelmästä, jotta tajuaisin, mitä tarkoittaa kun tutkimuksen metodiosiossa kerrotaankin, että ovat käyttäneet siinä kovariaatteina (ilmeisestikin niitä käyttämällä selvitetään, onko niillä vaikutusta vai ei lopputulemaan) mm. koehenkilöiden diagnoosikoodeja ja kotipalvelun saantia/saamattomuutta.

Tilannetta auttaa se, että tietotaitoni regressioanalyyseistä on ohut, ellei jopa olematon, kun meillä ei yhteiskuntatieteiden puolella minua dominoivien gurujen puolesta niitä suosittu.

Kuitenkin:

"To investigate whether effectiveness was influenced by the covariates
as listed in Table 1, interaction analyses were performed, using product terms created by
multiplying the variable coding for vaccination status at baseline (vaccinated/unvaccinated)
by each respective covariate, which were added to the fully adjusted Cox model. Given that
the interaction terms were highly significant (P<0·001) for age, sex, homemaker service and
all diagnoses at baseline except asthma, effectiveness was also estimated for subgroups
according to these covariates."
 
Ihan hyvin ajateltu ja tuollaisiin selittäviin tekijöihinhän kaatui moni meidän rokotekriittisten osoittama alustava "tulos".

Mutta tässä tutkimuksessa tekijät on olleet paljon fiksumpia ja nyt kahlaan läpi jonkun helkutin matemaatikon vaikeaselkoista esitystä Cox:in regressiomenetelmästä, jotta tajuaisin, mitä tarkoittaa kun tutkimuksen metodiosiossa kerrotaankin, että ovat käyttäneet siinä kovariaatteina (ilmeisestikin niitä käyttämällä selvitetään, onko niillä vaikutusta vai ei lopputulemaan) mm. koehenkilöiden diagnoosikoodeja ja kotipalvelun saantia/saamattomuutta.

Tilannetta auttaa se, että tietotaitoni regressioanalyyseistä on ohut, ellei jopa olematon, kun meillä ei yhteiskuntatieteiden puolella minua dominoivien gurujen puolesta niitä suosittu.

Kuitenkin:

"To investigate whether effectiveness was influenced by the covariates
as listed in Table 1, interaction analyses were performed, using product terms created by
multiplying the variable coding for vaccination status at baseline (vaccinated/unvaccinated)
by each respective covariate, which were added to the fully adjusted Cox model. Given that
the interaction terms were highly significant (P<0·001) for age, sex, homemaker service and
all diagnoses at baseline except asthma, effectiveness was also estimated for subgroups
according to these covariates."
Miksi ylivoimaisesti suurin osa tehohoitoon joutuvista on rokottamattomia? Vai onko se disinformaatiota ja jos on, miksi ja kuka tai mikä sellaista levittäisi?
 
Kysymys voisi kuulua pikemminkin että mikä on ulkomaalaistaustaisten rokottamattomien osuus tehohoidokeista. Kunhan kyselen.....
Ei se kovin suuri voi ainakaan maakunnissa olla. Kun ei siellä mitään isoja määriä ulkomaalaisperäisiä ihmisiäkään ole.

Hesasta ja Turusta en tiedä. Tuskin niissäkään pottunokat ovat immuuneja virukselle, vaikka väestöryhmittäin altistumisia ja sitä kautta sairaalaankin joutumisia on suhteessa enemmän ulkomaalaistaustaisissa.
 
Back
Top