Kotitalouksien varautuminen poikkeusoloihin

[Raveni]

Jos käytössä on traktori, noita saa tehokkaita kohtuulliseen hintaan. Tuolla noin 16 kw:n agrekaatilla normihuusholli pysyy pystyssä.
Tehon tarve tuolla 16 kw:n laitteella 30 hp. Vanhallakin traktorilla helposti pyörii.

Nykyisin maatilat, etenkin kotieläintilat ovat hyvin varautuneet sähkökatkoksiin. Tosin tuo 16 kw:n laite ei nykyisillä karjatiloilla riitä, hinta tällöin tietysti nousee.
Lisäksi tarvitaan vaihtokytkin pääkeskukseen, kustannus noin 500 euroa. Ja varavoiman syöttökaapelin pistoke sekä tietenkin se traktori pyörittämään sitä.
ttps://www.virtasenkauppa.fi/traktorikayttoinen-aggregaatti-16-kw-genmac-3092

Mahtaako tuollaisesta tuleva sähkö olla sellaista joka ei riko hionoelektroniikkaa? Noiden agregaattien kanssa sietää olla varovainen. Moni elektroninen vehje ei pidä epätasaisesta sähköstä vaikka laput yms. sillä toimiikin.

 

[PSB 5500]

Mahtaako tuollaisesta tuleva sähkö olla sellaista joka ei riko hionoelektroniikkaa? Noiden agregaattien kanssa sietää olla varovainen. Moni elektroninen vehje ei pidä epätasaisesta sähköstä vaikka laput yms. sillä toimiikin.

Tähän voi kommentoida että onko omalla moottorilla toimivista tuleva sähkö sitten sellaista? Molempia saa sellaisina että nykylaitteet toimii, kunhan ostat nykyaikaisen laitteen. Vanhempia laitteita en taas käyttäisi kaikkein hienoimmille sähkölaitteille. Varavoimasähkön laatuvaatimukset lisääntyvät samalla lailla kaikilla aloilla, myös maatiloilla, esim lypsyrobotit ja automaattiruokkijat yms

 

[Erkki]

Saksalaisilla oli toisen maailmansodan aikana käytössään palopuhelin järjestelmä. Eli kaupungeissa oli säännöllisin välimatkoin liityntäpisteitä palokunnan omaan puhelinverkkoon.

Vastaavia oli Suomessakin vielä ainakin 1970-luvulla. Lapsuudesta muistan nuo pylvään kylkeen kiinnitetyt punaiset peltilaatikot, joiden sisältä löytyi luuri, jota nostamalla palolaitos vastasi. Isommat pojat joskus kokeilivatkin.

 

[Raveni]

Jos takataskussa olisi ylimääräistä niin laittaisin pihalle 20-30kpl aurinko paneelia ja 2-3kpl 1kw:n vertikaalimyllyä sekä sitten generaattori 1000L säiliöllä. Sekä merikonttiin vermeet sekä akuston, sieltä sitten piuha talokeskukseen.... hintaa on vaan vähän liikaa. Toki hinnat laskevat koko ajan.

Sitten voisikin ilmoitta carunalle, että saavat hakea mittarin pois

 

[Creidiki]

Itselle sähkön siirto maksaa tätä nykyä enemmän kuin itse sähkö, siksi sähköyhtuön vaihtaminen on lähinnä turhaa lemmentouhua, vaikutus laskun loppusummaan on minimaalinen.

Siksi aurinkopaneelit katolle houkuttelevat, vaikka ne eivät kattaisi koko käyttötarvetta.

 

[Raveni]

Itselle sähkön siirto maksaa tätä nykyä enemmän kuin itse sähkö, siksi sähköyhtuön vaihtaminen on lähinnä turhaa lemmentouhua, vaikutus laskun loppusummaan on minimaalinen.

Siksi aurinkopaneelit katolle houkuttelevat, vaikka ne eivät kattaisi koko käyttötarvetta.

Itse laskeskelin, että sitä olisi energia omavarainen 30 aurinkopaneelilla ja 3:lla vertikaali myllyllä. Generaattori olisi lähinnä backup jos ei tuule eikä paista. Saisi hyvillä mielin irroittautua valtakunnan verkosta. Toki tuollainen järjestelmä vaatii akuston joka on se ongelmallisin ja kallein yksittäinen osanen.

 

[hansai]

Itse laskeskelin, että sitä olisi energia omavarainen 30 aurinkopaneelilla ja 3:lla vertikaali myllyllä. Generaattori olisi lähinnä backup jos ei tuule eikä paista. Saisi hyvillä mielin irroittautua valtakunnan verkosta. Toki tuollainen järjestelmä vaatii akuston joka on se ongelmallisin ja kallein yksittäinen osanen.

Millaiseen akustoon päädyit? hinta-arvio ja elinaikaennuste?

 

[Raveni]

Millaiseen akustoon päädyit? hinta-arvio ja elinaikaennuste?

Sitä en ole arvioinut sen enempää. normisti kappalehinta on toistasataa ja elinaika ikävän huono. 5-10vuotta mitä olen asiaa tutkinut. Siksi laitoin, että akut ovat järjestelmän kallein yksittäin osanen. Ovat vaan pakolliset jos meinaa ilman valtakunnan verkkoa olla.

 

[StmSvejk]

Sitä en ole arvioinut sen enempää. normisti kappalehinta on toistasataa ja elinaika ikävän huono. 5-10vuotta mitä olen asiaa tutkinut. Siksi laitoin, että akut ovat järjestelmän kallein yksittäin osanen. Ovat vaan pakolliset jos meinaa ilman valtakunnan verkkoa olla.

Voisiko akku olla vesiallas tai jonkinlainen vesitorni? Ihan vaan ilman minkäänlaisia laskelmia pohdin...

 

[crane]

Omavaraisuus energian suhteen houkuttelee vahvasti, varsinkin kun on talon rakennusprojekti alkamassa. Maalämpö tulee kuitenkin, mutta sähkön tuottaminen itse paneeleilla houkuttelee myös. Lähinnä kustannuskysymys että mitä moinen lysti maksais.

 

[Ikarus]

Mahtaako tuollaisesta tuleva sähkö olla sellaista joka ei riko hionoelektroniikkaa? Noiden agregaattien kanssa sietää olla varovainen. Moni elektroninen vehje ei pidä epätasaisesta sähköstä vaikka laput yms. sillä toimiikin.

Verkkojännite 230 V ja taajuus 50 Hz. Agrekaatilla toimii kyllä kaikki laitteet myös tietokone.

Tärkeää ennen varavoiman kytkemistä, että taajuus on säädetty kierrosluvulla oikeaksi. Agrekaatissa voi olla mittari tai joku ledisysteemi ilmaisemaan oikeaa taajutta. Tärkeää, ettei syötetä yli- eikä alijännitettä. Vaihtokytkin keskuksessa nolla-asennossa, passataan kierrosluku ja kytketään varavoiman syöttö vaihtokytkimestä päälle. Jos pyörittävä traktori on teholtaan pieni ja virran kulutus iso, voi joutua vähän lisäämään käsikaasua syötön kytkemisen jälkeen.
Agrekaatissa on myös ilmaisin, mikä ilmoittaa pyydetyn kw määrän suhteessa agrekaatin maksimi tuottoon. Siinä minun agrekaatissa sekin on järjestetty ledivaloilla.

Huolehdittava tietysti, että polttoainetta on tankissa riittävästi, jos sen joutuu jättämään yöksi pyörimään. Joskus mittasin polttoaineen kulutusta, muistelen että oli 4 l/h, pyörittävä traktori oli silloin noin 100 hp:n ja agrekaatista pyydettiin yöllä jotain 15 kw/h.

Jollain 200 hp:n traktorilla on aivan sama, vaikka tarvitaan 40-45 kw 50 kw:n agrekaatista, edes ääni traktorissa ei muutu.

Yhtään sähkölaitetta ei ole koskaan hajonnut agrekaatin käytön takia. Toki huolettomalla käytöllä näin on mahdollista tehdä.
Esim. säädellään isoilla kaasuvivun liikkeillä sopivaa kierroslukua varavoima jo verkkoon kytkettynä..
Myös pois kytkentä loogisessa järjestyksessä. Vaihtokytkin pääkeskuksessa nollille, agrekaatti seis ja käännetään taas linjoista tuleva verkkojännite päälle.
Ei niin, että suoraan käsikaasu tyhjäkäynnille ja agrekaatti seis, siinä on lyhytkestoinen alijännite tilanne ja huonolla tuurilla joku sähkölaite ehtii päästää savut pihalle. Kuten tiedätte, sähkölaitteet toimii savulla. Savu on sähkölaitteille elintärkeää. Jos savu karkaa, sähkölaite ei toimi enää.

 

[Lunni]

Mahtaako tuollaisesta tuleva sähkö olla sellaista joka ei riko hionoelektroniikkaa? Noiden agregaattien kanssa sietää olla varovainen. Moni elektroninen vehje ei pidä epätasaisesta sähköstä vaikka laput yms. sillä toimiikin.

Ostaa upsin siihen agregaatin ja tietokoneen väliin niin pysyy paremmin ehjänä. Muutenkin se on maaseudulla missä on ilmajohtoja ihan hyödyllinen ja halpa lisäturva ukkosella.

 

[Tex]

Sitä en ole arvioinut sen enempää. normisti kappalehinta on toistasataa ja elinaika ikävän huono. 5-10vuotta mitä olen asiaa tutkinut. Siksi laitoin, että akut ovat järjestelmän kallein yksittäin osanen. Ovat vaan pakolliset jos meinaa ilman valtakunnan verkkoa olla.

Mites tällä tekniikalla? Itse olen samoja laskeskellu ja miettiny, tässä olisi about nenä päähän sopiva ratkaisu. Jäätävä kapasiteetti, pieni koko ja edullinen. Tosin ei tee mieli kolvata vähään aikaan muutaman tuhannen piirin jälkeen.

 

[PSB 5500]

Verkkojännite 230 V ja taajuus 50 Hz. Agrekaatilla toimii kyllä kaikki laitteet myös tietokone.

Tärkeää ennen varavoiman kytkemistä, että taajuus on säädetty kierrosluvulla oikeaksi. Agrekaatissa voi olla mittari tai joku ledisysteemi ilmaisemaan oikeaa taajutta. Tärkeää, ettei syötetä yli eikä ali jännitettä. Vaihtokytkin keskuksessa nolla-asennossa, passataan kierrosluku ja kytketään varavoiman syöttö vaihtokytkimestä päälle. Jos pyörittävä traktori on teholtaan pieni ja virran kulutus iso, voi joutua vähän lisäämään käsikaasua syötön kytkemisen jälkeen.
Agrekaatissa on myös ilmaisin, mikä ilmoittaa pyydetyn kw määrän suhteessa agrekaatin maksimi tuottoon. Siinä minun agrekaatissa sekin on järjestetty ledivaloilla.

Huolehdittava tietysti, että polttoainetta on tankissa riittävästi, jos sen joutuu jättämään yöksi pyörimään. Joskus mittasin polttoaineen kulutusta, muistelen että oli 4 l/h, pyörittävä traktori oli silloin noin 100 hp:n ja agrekaatista pyydettiin yöllä jotain 15 kw/h.

Jollain 200 hp:n traktorilla on aivan sama, vaikka tarvitaan 40-45 kw 50 kw:n agrekaatista, edes ääni traktorissa ei muutu.

Yhtään sähkölaitetta ei ole koskaan hajonnut agrekaatin käytön takia. Toki huolettomalla käytöllä näin on mahdollista tehdä.
Esim. säädellään isoilla kaasuvivun liikkeillä sopivaa kierroslukua varavoima jo verkkoon kytkettynä..
Myös pois kytkentä loogisessa järjestyksessä. Vaihtokytkin pääkeskuksessa nollille, agrekaatti seis ja käännetään taas linjoista tuleva verkkojännite päälle.
Ei niin, että suoraan käsikaasu tyhjäkäynnille ja agrekaatti seis, siinä on lyhytkestoinen alijännite tilanne ja huonolla tuurilla joku sähkölaite ehtii päästää savut pihalle. Kuten tiedätte, sähkölaitteet toimii savulla. Savu on sähkölaitteille elintärkeää. Jos savu karkaa, sähkölaite ei toimi enää.

Meillä Ok-talolle syötettiin joku vuosi takaperin sähköä tr-aggregaatilla joka oli mf 135:n perässä (asiaan vihkiytyneet tietää) muille tiedoksi 47 hv voimanpesä , nykytermein ehkä mökkitraktori. Tästä huomasi hyvin että sähkön teko tuon kokoisella koneella ottaa jo voimaa, vaikka ei mitään ihmeellisiä laitteita ollut päällä, lähinnä joku kahvin/vedenkeitin valaistusta ym. Jos mitään isompaa sähkönkulutusjuhlaa suunnittelee tai aikoo isompia laitteita käyttää esim maatilalla yms niin isompi kone on saatava silloin. Tässä tietysti tulee tehohäviötkin mukaan kuvioon kun energian muotoa muutellaan, eli moottorin 47hv (joskus uutena) voimanoton kautta aggregaattiin ja sieltä sähköksi niin eihän se kaikki perille tule. Mutta meidän talouden toiminnat sillä pyörii tyydyttävällä tavalla, hauska katsella pimeää naapurustoa kun oma pihapiiri kerrankin loistaa..

 

[PekkaSavo]

Olen ollut mukana erilaisissa tilaisuuksissa jossa kansalaisia on pyritty valistamaan mitä erilaisempien uhkien varalta ja hyvin harva on ollut kiinnostunut. Jaoimme eräässä tilaisuudessa(pientalo alue) pientalo asukkaille tarkoitettua lehtistä jossa oli vinkkejä varautumiseen, ei niitä montaa mennyt tyrkyttämälläkään.
Pointtini on, tietoa on kyllä tarjolla, mutta suuri yleisö ei ole kiinnostunut aiheesta.

Osa ei ehkä ota esitteitä erinäisistä syistä riippuen muusta yleisöstä mutta käy netissä jos laittaa osoitteen näkyville jossa sitä tietoa on. Kun ne asiat saattavat tulla illalla mieleen.

 

[StmSvejk]

Osa ei ehkä ota esitteitä erinäisistä syistä riippuen muusta yleisöstä mutta käy netissä jos laittaa osoitteen näkyville jossa sitä tietoa on. Kun ne asiat saattavat tulla illalla mieleen.

Nykyaikaa voisi olla todellakin jonkinlainen sivusto jossa esiteltäisiin monipuolisesti varautumiskeinoja eri asuintyypin ja tilanteen mukaan. Lisäksi linkkejä youtube-videoihin, erilaisia laskureita ym.

 

[Nurkantakanen]

Kaupunkilaisen 12 volttinen 50 watin ja 60 Ah:n varavirtaviritys. Lataussäätimen virrankesto on 10 amp, joten kestäisi rinnalle toisenkin paneelin. Puhelimia, virtapankkeja ym. voi ladata säätimen usb-annoista, paria ledivalaisinta polttelee sähkökatkon sattuessa kohtuullisen pitkään. Lataa myös tammikuussa, vaikka aurinko on vain niukasti horisontin yläpuolella. "Systeemi" on tullut maksamaan kaapeleineen alekorista poimittuna vajaan satasen. Agm-aurinkopaneeliakku sopisi tietysti käyttötarkoitukseen vanhaa auton käynnistysakkua paremmin.

 

[JR49]

Minua jäi kiinnostamaan tämä esim. palokuntien tai VSS-muodostelmien tms. viestiyhteyksien varmentaminen tilanteessa, jossa Virvekin on uuvahtanut.
Kauan sitten ihailin kiinalaisten menetelmää Silkkitie-sarjassa. Keskellä Gobin autiomaata, aikana ennen aurinkokennoja, radio sai virtaa jonkinlaisella kammella käytettävästä generaattorista. Sellaisia luulisi olevan nykyäänkin ehkä olemassa, ja kai tuohon jonkinlaisen viestilaitteenkin löytäisi, rahalla. Insinööri osaa varmasti kehittää halutessaan tuosta kokonaisuudesta nykyaikaisen version, jos ei ole sitä jo tehnyt.
Mielenkiinnosta oikein etsin tuon kohdan. Vilahtaa 10:15.

 

[Lunni]

Keskellä Gobin autiomaata, aikana ennen aurinkokennoja, radio sai virtaa jonkinlaisella kammella käytettävästä generaattorista. Sellaisia luulisi olevan nykyäänkin ehkä olemassa, ja kai tuohon jonkinlaisen viestilaitteenkin löytäisi, rahalla. Insinööri osaa varmasti kehittää halutessaan tuosta kokonaisuudesta nykyaikaisen version, jos ei ole sitä jo tehnyt.

Tosta kotiin, mitäs sitä pimeässä muutakaan tekis kuin kampea pyörittäisi...

http://www.varmuusvarasto.fi/radio-valaisin-laturi-aurinkokenno-kampi-freeplay-companion.html

Aurinkokennolla, latauskammella, USB-johdolla tai verkkolaturilla ladattava AM/FM-radio ja LED-valaisin, jonka kampidynamoa voidaan käyttää myös matkapuhelimen lataamiseen.

Viranomaisilta yleensä löytyy se agregaatti...

 

[Raveni]

Joku vanha dieselmoottori voisi olla hyvä generaattorin voimanlähteeksi. 1800r/min pitäisi olla hyvä ja auton moottorista ei puhti lopu heti kesken.