Kotitalouksien varautuminen poikkeusoloihin

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja Fencer
  • Aloitus PVM Aloitus PVM
Jos lähtee miettimään miten saa rakennettua hyvän kotivaran, niin miltei suosittelisin esim. survivalismi.com -sivustoa. Hyvä asiaa pohtia tietysti täälläkin. Yksi hyvä tietolähde on mormonikirkon jonkin tahon julkaisema opas - heillä on tavoitteena että kaikilla kirkon jäsenillä olisi noin vuoden kotivara. Tässä linkki PDF:een

MRE:t ovat tietysti käteviä, mutta tosiaan kalliita, ja säilyvät huonosti. Viikoksi-pariksi on hyvä olla ruoka kuitenkin tällaisena helposti mukaanotettavassa ja kenttäkelpoisessa muodossa. Itsellä vastaavassa roolissa on pakastekuivattua ruokaa - Blå Bandia, Mountain Housea, Real Turmatia, jne. MH lupaa kaikkien ruokiensa säilyvän vähintään 25 vuotta, ja samaa tasoa varmasti ovat muutkin, vaikka niissä yleensä päiväykset paukkuukin parin vuoden päästä.

Joku mainitsi silikarakeet - niille on paikkansa, mutta ei ruoan varastoinnissa. Tässä kannattaa ottaa oppia tuosta LDS -manuaalista. Kuivaruoan (riisi,makaroni,kaurahiutale (?), pavut, soijarouhe, vehnänjyvät, jne) kun laittaa tuhtiin mylar-pussiin (tilattavissa Amazonista), mukaan kädenlämmitin / hapensyöjä ja sulkee silitysraudalla ja kokonaisuus tukevaan muoviastiaan, niin ruoka säilyy hyvänä kanssa tuon 25-30v.

Säilykkeet säilyvät myös tolkuttoman pitkään, pysyvät turvallisina käytännöllisesti katsoen ikuisesti. Kun varastoaan alkaa rakentaa niin kannattaa vähän maistella erilaisia - on olemassa hyviä ja huonoja. Hyviä on mielestäni ainakin Kylmäsen sikanauta, Lidlistä sekä Goulasch että Oldenhäuser-possu, Monarchin kanafileet, ja varsinainen herkkujen herkku on Confit de Canard-ankankoivet.

Tässä Kanadan setä kertoo miten ruokaa säilytään mylar-pusseihin:

 
jos mun tarttis nyt kasata sellainen näppärän kokoinen ja kohtuu budjetin kotivara (ei siis mitään kalliita avaruusherkkuja vaan ihan lidlin kamaa), sellainen mistä syö vähän säännöstellen kohtuullisen ajan ja saa tehtyä ihan aterioita (eli ei vedä henkensä pitimiksi pelkkää kylmää hernaria purkista), olisi sisältö:
puurohiutaleita (neljää viljaa ja kauraa), voi syödä puurona ja tehdä leipää ja kakka kulkee kun syö kiltisti puuroa suositusten mukaisesti.
pastaa, riisiä ja perunamuusijauheita, peruskamaa, halpaa ja säilyy ikuisesti.
tomaattimurskaa, monikäyttöistä ja säilyvää (maksaa lidlissä n. 50snt per törppö)
tonnikalaa, kilohailia ja nödeä säilykkeinä. Tietysti kuivaliha olisi kiva lisä, vähän vaan kallis, paitsi jos hakee tallinnasta.
öljyä pari pulloa, lidlin halvin oli alle euron pullo.
suolaa, sokeria ja vaikka jotain lihaliemikuutioita.
kuivattuja linssejä, kuivattuja herneitä ja soijarouhetta (tosta soijasta en ole kyllä ihan varma.. hinnasta siis, itse en käytä)
näkkäriä, hapankorppuja ja jotain rutikuivia marie-keksejä.
näistä saa jo jos jonkunsorttisia soppia ja patoja keiteltyä.
jauhoa ja kuivahiivaa. voi tehdä leipää ja vaikka mitä muuta.

sitten lisäksi niitä kuppikuuma-pusseja. blå bandin pata-aineksia, pikanuudeleita ja mitä niitä kaikkia onkaan. Ne ei ole kalliita ja ymmärtääkseni ne sisältää sellaisen määrän säilöntä-aineita etteivät ihan vähästä hätkähdä ja on käytettävissä lisäämällä veden ja lämmön.

Tietysti sitten ne vesitonkat, särkylääkkeet, paristot ja fikkarit. Muutama kynttilä ja stidit on hyvä olla jemmassa myös. Hernekeittopurkki on kanssa ihan perusteltu, siitä saa näppärästi askarreltua risukeittimen kun on ensin lapioinut sisällön kylmänä kitusiinsa.

Kyllähän jos tilat ja lompsa antaa periksi, niin voi kaivauttaa pihaansa ihan minkä tahansa varaston ja ostaa sen täyteen vaikka ja mitä, mutta jos harrastuksiin ei kuulu preppaus tai omavaraisuus, niin ne kaikkein edullisimmat perustarpeet on aivan riittävät. Itse laajensin kotivaraa ihan vaan ostamalla muutaman viikon kaikkia noita peruskamoja tuplat, ei lisää hirveenä kauppalaskua joku alle euron tomaattimurska tai öljy mutta tuleepahan hankittua.

Meillä tosin on vähän erilaista kun lihat, juurekset, maitotuotteet ja isoin osa kasviksista tulee tuotettua itse.
 
Ydinvoimalaonnettomuudet.....

Onko niin että:
- radiojodilla saastuminen on todennäköisempää kuin cesium?
- radiojodin puoliintumisaika on nopeampi kuin cesiumin?

Olisi siis selvittävä pysyttelemällä sisätiloissa ja varmistettava että ei käytetä saastunutta vettä. Kuinka nopeasti suurimpien kaupunkien vedenottopaikat saastuvat?

Maaseudun porakaivot pysynevät pisimpään turvallisina?
 
Viimeksi muokattu:
PekkaSavo kirjoitti:
Onko niin että:
- radiojodilla saastuminen on todennäköisempää kuin cesium?
- radiojodin puoliintumisaika on nopeampi kuin cesiumin?

Olisi siis selvittävä pysyttelemällä sisätiloissa ja varmistettava että ei käytetä saastunutta vettä. Kuinka nopeasti suurimpien kaupunkien vedenottopaikat saastuvat?

Maaseudun porakaivot pysynevät pisimpään turvallisina?
Klikkaa laajentaaksesi...

Jodi todennäköisesti tykkää leijailla joka paikkaan, joten apteekista täytyy noutaa ne tabletit.

Cesium raskaana alkuaineena tulee hyvin nopeasti alas, mutta jos ei omista geiger-mittaria, niin kaikki on arvailujen varassa.

Hieman valaistunut arvaus on, että infra on erittäin herkkä häiriöille, joten sen varaan en hirveästi laskisi. Joskus luin amerikkalaisesta lähteestä, että periaatteessa kaivojen vesi on hyvinkin turvallisia käyttää, koska vesi suodattuu maakerrosten läpi. Ainut ongelma niissä on se, että kaivot on alttiita saastumaan siitä ylhäältä, eli kaivo pitäisi peittää pressulla ja kevyellä maakerroksella. Näin muistelen.

-----

Tuolla aikaisemmassa viestissö oli mainittu "hapensyöjä" ruoan säilytyksessä. Itselle ei ollut tuttu menetelmä, joten kaivoin vähän lisätietoa:

https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pmc/articles/PMC4375217/

Henkilökohtaisesti en ole ihan vakuuttunut, mutta jokainen tekee niin kuin tahtoo. Jos jotain hyvää minun silikageeli tai kalsiumkloridi menetelmästä haluaa repiä, niin ainakin niitä on helppo ja nopea löytää, kun Putin on tulossa jo rajan yli. Silikageeli kissanhiekkana (täytyy kuumentaa uunissa ennen käyttöä) ja k.kloridi löytyy biltemasta.

Itse tekisin niin, että ostaisin valmiita säilykkeitä ym ruokaa ja tynnyrin. Geelit tai kloridit tynnyrin pohjalle, ritilä siihen päälle, että pieni ilmatila, ja ritilän päälle kokoaa säilykkeet ym. Näin siis, JOS aikomuksena on säilyttää useita vuosia tai jopa kymmeniä.
 
Moro. Onko jäsen @Baltriber illa hyviä vinkkejä ruuan kuivaamiseen tai antaa jotain linkkejä aiheeseen. Ei nyt välttämättä tähän kotivaraan liittyen. Kaipaan noille pitkille vaelluksille vähän vaihtelua ruokapuoleen. Jauhelihaa on kuivattu mutta jotain muutakin olis tarve. Kun nuo kuppikuumat ja blåbandit on niin hlvetin pahan makuisia eikä niissä tuo kaloriarvokaan ole hirveän suuri.
 
PekkaSavo kirjoitti:
Ydinvoimalaonnettomuudet.....

Onko niin että:
- radiojodilla saastuminen on todennäköisempää kuin cesium?
- radiojodin puoliintumisaika on nopeampi kuin cesiumin?

Olisi siis selvittävä pysyttelemällä sisätiloissa ja varmistettava että ei käytetä saastunutta vettä. Kuinka nopeasti suurimpien kaupunkien vedenottopaikat saastuvat?

Maaseudun porakaivot pysynevät pisimpään turvallisina?
Klikkaa laajentaaksesi...

Jodi-131:n puoliintumisaika tosiaan on huomattavasti lyhyempi kuin cesium-137:n, vain viikon verran. Eli eipä muuta kuin rouskuttamaan joditabletteja. Cesium kuulemma absorboituu melko hyvin maaperän pintakerroksiin, joten pohjaveden ei pitäisi kärsiä ihan hirveästi, mutta pintaveden suhteen tilanne lienee toinen. (Mielenkiintoisena nippelitietona preussinsininen saattaa toimia osittaisena vastalääkkeenä cesiumille.)

Veden saastumisen nopeudesta on mahdotonta sanoa mitään yksiselitteistä. Muun muassa etäisyys, tuuli sekä onnettomuuden vakavuusaste vaikuttavat suuresti. Tsernobylin vaikutukset havaittiin 1000 kilometrin päässä Ruotsissa vajaassa kahdessa ja puolessa vuorokaudessa, Suomessa ilmeisesti jonkin verran aikaisemmin. Mistään mitään ymmärtämättä voisi heittää, että Sosnovyi Borissa tapahtuva onnettomuus vaikuttaa sopivalla tuulella Kaakkois-Suomessa joidenkin tuntien kuluessa.

Veden saannin turvaamisessa kärkipään prioriteetteja ovat mielestäni ennakkovarastointi ja rakennuksessa olevien vesivarantojen hyödyntäminen (lämminvesivaraajat, wc-pöntöt ym.:t - ja suljetaan pääjohto, ettei saastunutta vettä pääse putkistoon!). Ämpäreitä ja kattiloita on myöhäistä täyttää siinä vaiheessa, kun puoli kaupunkia liruttaa vettä hanoista.
 
ILoveEU kirjoitti:
Tuolla aikaisemmassa viestissö oli mainittu "hapensyöjä" ruoan säilytyksessä. Itselle ei ollut tuttu menetelmä, joten kaivoin vähän lisätietoa:

https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pmc/articles/PMC4375217/

Henkilökohtaisesti en ole ihan vakuuttunut, mutta jokainen tekee niin kuin tahtoo.
Klikkaa laajentaaksesi...
Kiitos linkistä! Tuolla muuten puhutaan hapensyöjien käytöstä lähinnä tuoreruokien kanssa. Tällöin se voi parantaa niiden säilyvyyttä esim. jääkaapissa. Kuivaruoka+mylarpussimenetelmässä taas laitetaan valmiiksi kuiva ruoka pussiin, joka ei läpäise ilmaa eikä valoa, ja hapensyöjällä poistetaan sieltä ilma, jolloin bakteereilla ei teoriassa ole elinmahdollisuuksia, ja tuotteen pitäisi säilyä huoneenlämmössä todella pitkään.

In summary, the benefits of oxygen absorbers include but not limited to:
  • inhibiting the formation of aerobic pathogens, spoilage organisms and mould in dairy, breads, cakes, nuts, fish, and beef jerky products
  • significant improvement in maintaining the quality of polyunsaturated fats and oils in high fat- foods without causing rancidity (i.e. nuts and fish products)
  • retaining the fresh-roasted aroma of coffee and nuts
  • delaying non-enzymatic discolouration and darkening of fruits and some vegetables
  • extending the shelf-life of nutraceutical and pharmaceutical products
  • preventing oxidation of water and fat soluble vitamins i.e. tomatoes
  • inhibiting oxidation and condensation of berries
  • minimizing the need for some additives/preservatives (i.e. calcium propionate ‘E282’), which may be linked to changes in child behavior (Dengate and Ruben 2002).
Klikkaa laajentaaksesi...
 
Hommaa lähtee pieleen siinä vaiheessa kun ryhdytään miettimään mitä sinne kotivaraan ostettaisiin.

Vanhat ohjeet lähti siitä, että kotivarana täytyy olla sellaista elintarviketta jota muutenkin käytetään. Tietenkin sillä varauksella, että sen tulee olla säilyvää huoneenlämmössä.

Oma kotivarani on juuri niitä säilyviä elintarvikkeita joita syömme muutenkin. Kaikille kotitalouteen kuuluville riittää 14 vuorokaudeksi säilyviä elintarvikkeita (pakasteita ei ole laskettu tähän). Talvella ovat käytettävissä rajoitetusti, mutta kesällä pilaantuvat muutamassa vuorokaudessa ilman sähköä.

Jos mietitte, että mistä se vanha 14 vuorokauden kotivara suositus tulee, niin se tulee siitä, että tymäkän ydinhyökkäyksen jälkeen pitää suojautua 14 vuorokautta ennen kuin suojasta voi poistua pidemmäksi ajaksi.

Mitä taas tulee tietoihin ja taitoihin niin suosittelen Spekin nettikauppaa josta saa ostaa laadukkaita kirjoja väestönsuojelusta. Kirjastosta saa samoja kirjoja luettavaksi ilmaiseksi. Kaikkeen mitä lukee erilaisilta survivalisti sivustoilta kannattaa suhtautua erittäin skeptisesti. Niiden lukijat ja kirjoittajakunta koostuu pitkälti semisyrjäytyneistä, jotka haaveileivat siitä kuinka heitä ihaillaan apokalypsin jälkeen.
 
Viimeksi muokattu:
Kaikkein helppo tapa jatkaa ruuan säilyvyyttä on vakumoida se kuivattu tuote tuollaisella vakuumikoneella. Halvimmillaan sellaisen saa alle 30€ hintaan esim Lidlistä kun sattuu olemaan sortimentissa ja tällaisella jo poistaa hapet kummasti (löytyy itseltä, pakattu yksistään tuota käyttäenmm paloina kauris ja hirvi, tuon isompia eläimiä määrällisesti harvemmin kotimaassa tarvii yksittäisenä henkilönä pakata eli kapasiteetti piisaa vaikka homma hitaampaa toki kuin ammattimaisemmilla laitteilla).

Vakumoidun kamppeen voi vielä pastöroida (tai vaikka sous vide kypsentää vaikka tämä ei nyt mikään gourmet-keskustelu olekaan, aivan sairaan hyviä lihoja tulee noin) pitämällä vakuumipussia kuumassa vedessä, kestävät kiehuvaa vettä eli saa tapettua mahdolliset bakteerit tarkkaan. Säilöntään vielä jos käyttää nitriittisuolaa jolla saadaan ehkäistyä botulismi niin ollaan aika kovalla kestävyydellä olevassa eväässä.
 
Ingsoc kirjoitti:
Talvella ovat käytettävissä rajoitetusti, mutta kesällä pilaantuvat muutamassa vuorokaudessa ilman sähköä.

Jos mietitte, että mistä se vanha 14 vuorokauden kotivara suositus tulee, niin se tulee siitä, että tymäkän ydinhyökkäyksen jälkeen pitää suojautua 14 vuorokautta ennen kuin suojasta voi poistua pidemmäksi ajaksi.
Klikkaa laajentaaksesi...

Oma ajatukseni on ollut että mikäli käy niin että pakastin sulaa syystä tai toisesta, pakastelihat lähtee savustukseen saman tien kun ovat puoliksikaan sulat. Itsellä tuollainen Weber Smoker Mountain johon menee noin 10kg lihaa kerralla paloina eli pari kymmentä kiloa ehtii tekemään pahimmillaankin helteelläkin paremmin säilyviksi tuolla.
 
Ingsoc kirjoitti:
Hommaa lähtee pieleen siinä vaiheessa kun ryhdytään miettimään mitä sinne kotivaraan ostettaisiin.

Vanhat ohjeet lähti siitä, että kotivarana täytyy olla sellaista elintarviketta jota muutenkin käytetään.
Klikkaa laajentaaksesi...

Keskustelu lähti kieltämättä vähän laukalle, on toki hyvä muistaa että normaali kotivara, joka koostuu kaapeissa olevista ruoista, on se kaiken pohja.

Ingsoc kirjoitti:
Jos mietitte, että mistä se vanha 14 vuorokauden kotivara suositus tulee, niin se tulee siitä, että tymäkän ydinhyökkäyksen jälkeen pitää suojautua 14 vuorokautta ennen kuin suojasta voi poistua pidemmäksi ajaksi.
Klikkaa laajentaaksesi...
Eli kotivaralla pitää pärjätä ydinhyökkäyksen jälkeiset 14 päivää, tämän jälkeen lähdetään sitten notkuvien pitopöytien ääreen -- minne?

Ingsoc kirjoitti:
Kaikkeen mitä lukee erilaisilta survivalisti sivustoilta kannattaa suhtautua erittäin skeptisesti
Klikkaa laajentaaksesi...
Kaikkeen kannattaa aina suhtautua skeptisesti.
 
Huhta kirjoitti:
Jodi-131:n puoliintumisaika tosiaan on huomattavasti lyhyempi kuin cesium-137:n, vain viikon verran. Eli eipä muuta kuin rouskuttamaan joditabletteja. Cesium kuulemma absorboituu melko hyvin maaperän pintakerroksiin, joten pohjaveden ei pitäisi kärsiä ihan hirveästi, mutta pintaveden suhteen tilanne lienee toinen.
Klikkaa laajentaaksesi...

Useissa kaupungeissa taidetaan käyttää järvivettä juomavetenä. Siitä nuo omat ajatukseni lähtivät liikkeelle.

Huhta kirjoitti:
Veden saannin turvaamisessa kärkipään prioriteetteja ovat mielestäni ennakkovarastointi ja rakennuksessa olevien vesivarantojen hyödyntäminen (lämminvesivaraajat, wc-pöntöt ym.:t - ja suljetaan pääjohto, ettei saastunutta vettä pääse putkistoon!). Ämpäreitä ja kattiloita on myöhäistä täyttää siinä vaiheessa, kun puoli kaupunkia liruttaa vettä hanoista.
Klikkaa laajentaaksesi...

Matkailuautokäyttöön taitaa olla vedensäilöntäpulvereita, Katadyn 10000 tms. joita vois käyttää riippuen minkä tyyppiseen säiliöön vettä laittaa.
 
Viimeksi muokattu:
PekkaSavo kirjoitti:
Matkailuautokäyttöön taitaa olla vedensäilöntäpulvereita, Katadyn 10000 tms. joita vois käyttää riippuen minkä tyyppiseen säiliöön vettä laittaa.
Klikkaa laajentaaksesi...

"Säilöntäaineet" voivat olla tässä tapauksessa hieman epätaloudellisia, kun sitä varastoitua vettä tuskin yleensä käytetään (ainakaan juomavetenä), vaan kaadetaan viemäriin ja vaihdetaan uuteen. Voihan siinä vaihdettavassa vedessä toki kylpeä, jos on amme, tai kastella puutarhan, mutta tässäkin tapauksessa säilöntäaineet menevät vähän hukkaan.

Saattaisi olla järkevämpää panostaa vedensuodatuslaitteeseen, ellei omista sellaista jo valmiiksi. Ei tuota sivumakuja ja tullee ajan myötä halvemmaksi kuin säilöntäaineiden käyttö.
 
StmSvejk kirjoitti:
Laskeuman suurin vaikutus on kaikonnut ja logistiikka voi pyrähtää käyntiin. Säteily ei ole itse asiassa niin vaarallista kuin kylmän sodan aikana luultiin.
Klikkaa laajentaaksesi...

Sikäli kun muistan, niin suurimmalta osalta laskeuman vaaroilta välttyi jos estää sen pääsyn hengitysteihin ja muutenkin ruumiin sisään. Mutta tietenkin sadeasu ja sen pesu ennen sen riisumista on ihan hyvä tehdä, koska jos niin ei tee, niin tulee hengittäneeksi kaikkea mitä vaatteisiin on kertynyt heti kun ottaa hengityssuojaimen pois.
 
Käsitellään nyt vähän tätä vesihuoltoa, kun se tuntuu ihmisiä askarruttavan.

Mistä otat vettä sen jälkeen kun sirkulääriohjusten nostattamat sienipilvet kohoavat horisontissa ja ilmestyskirjan ennustukset käyvät toteen.

Ensinnäkin vettä on hyvä olla varastoituna. Toisaalta 1500 litran vesirakko kerrostaloasunnon saunassa ei välttämättä ole hyvä idea.

Varastoidun ja säteilypölyltä suojatun veden jälkeen paras vesilähde on porakaivo. On erittäin epätodennäköistä, että sadan metrin syvyyteen porattu porakaivon vesi saastuisi ydinlaskeumasta. Ongelmaksi saattaa muodostua se, että sähköä ei ole saatavilla veden nostamiseen.

Porakaivon jälkeen paras vesilähde on suojattu tavallinen kaivo. Kaivo on siis huputettu pressulla ja sen ympärille on kaivettu matala kaivanto ohjaamaan saastunutta sade- ja pintavettä pois kaivosta.

Huonoin vaihtoehto on sitten pintaveden käyttö. Tietysti juomatta loppu tulee parissa päivässä. Keittäminen tuhoaa kyllä bakut, mutta ei vaikuta mitenkään säteilypölyyn. Sen sijaan suodattaminen laadukkaalla suodattimella saattaa suodattaa säteileviä partikkeleita vedestä. Jos laskeumatilanteessa on pakko käyttää pintavettä niin sitä kannattaa myös seisottaa astiassa ja odottaa, että eniten säteilevä materiaali laskeutuu pohjalle.

On totta, että monet kaupungit käyttävät pintavettä. Toisaalta taas suurilla kaupungeilla on suuret resurssit ja veden laatua valvotaan jatkuvasti. Lisäksi vettä ei oteta järven pinnasta vaan syvemmeltä, jonne laskeumallakin kestää jonkin laskeutua. Lisäksi esimerkiksi päijännetunnelissa on niin paljon vettä, että vaikka veden otto lopetettaisiin, niin tunnelissa oleva vesi riittäisi joksikin aikaa.

Lisäksi esimerkiksi Helsingin väestönsuojelu on varautunut siihen, että kaupungin alueella olevilta pohjavesialueilta voidaan aloittaa veden pumppaaminen ja sitä tarvitaessa voidaan kuljettaa säiliöautoilla kaupunkilaisten juomavedeksi.
 
Baltriber kirjoitti:
Lueskelin ketjua vähän sieltä ja täältä, kokonaan en kerennyt kahlata. Mutta mutta.. kotitalouksien varautuminen poikkeusoloihin on mun kokemuksen mukaan täysin olematonta. Sukulaiset ja suurin osa kavereista asuu kaupungeissa ja ruokahuolto toimii joko tilaamalla pizzaa tai hakemalla siitä lähivaltsusta max parin päivän eväät. Kaapissa on kotivarana pussi pastaa ja muropaketti. Astioita ei ole, vettähän tulee hanasta. Näin kärjistettynä. Mutta oikeasti monet ihmiset elää hyvin vailla huolta huomisesta. Jonkun pankin kortit ei yhtenä päivänä toimi niin kriisi on valmis. Taloudellinen tilanne on varmasti monilla myös sellainen ettei kotivaraa ole mahdollista hankkia tai ylläpitää, se leipäjonoporukka taitaa olla kaikkein huonoimmassa asemassa.

Poikkeusoloihin varautuminen on omalla kohdalla päivittäistä. Ei mitään doomsdayhommaa enkä ole kaivanut bunkkeria takapihalle vaan omavaraistaloutta. On mulla kaapeissa varsin laaja kotivarakin (tomaattimurskaa, hiutaleita, pastaa, riisiä, jauhoja, säilykkeitä jne..) mutta pyrin tuottamaan niin paljon syötävää että sitä piisaa seuraavaan satokauteen (myös seuraavan kauden siemenet olisi toivottavaa saada kerättyä), eli lihaa, juureksia ja vihanneksia. Näiden lisäksi sitten metsästys ja keräily, pienriistaa ja sieniä. Meillä kasvatetaan ankkoja, fasaaneja, kalkkunoita, lihakaneja ja kanoja tietysti munien ja lihankin takia. Maitoa (eli juustoja, jugurtteja, viiliä jne varten) on vuohia ja kyyttö. En siis varaudu mihinkään maailmanloppuun vaan tämä on puhtaasti elämäntapa.

Monissa keskusteluissa, siis niillä akkainpalstoilla, monet miettii kriisitilanteessa häipyvänsä korpimökille ja alkavansa omavaraiseksi. Omasta kokemuksesta voin sanoa että nälkäkuolemaa pukkaa jos meinaa tyhjästä aloittaa ja jäädä henkiin. Suomen metsät on täynnä riistaa toki, konttoristirouva kun lähtee kylmiltään jänismettälle puudelin ja ritsan kanssa, ei lopputulos ole välttämättä toivotunlainen. Sienet ja mustikat voi olla myös hankalasti tavoitettavissa mikäli poikkeusoloja lykkää tammikuussa. Tarkoitan siis sitä että asioita täytyy opetella, usein kantapään kautta ja omavaraistalous ja metsästys ovat ehdottomasti asioita jotka vaativat harjoittelua ja aikaa. On aivan perusteltua hankkia kaappeihin muutama pussikeitto ja säilykepurkki ihan varuiksi mikäli sattuu käymään niin kurjasti ettei jänö kaadukkaan kivellä heittäen. Pottumaakin on paljon helpompi perustaa jos on sattunut varuiksi kuokan hankkimaan liiterin nurkkaan ja mielellään siemenperunaakin olisi hyvä olla olemassa.

Tästä pääsinkin suosikkiaiheeseeni, eli sukulaisiin. Niillä samoilla akkainpalstoilla vilahtelee myös (niissä mitä teet jos sota syttyy-keskusteluissa siis) korpimökin vaihtoehtona siirtyä sukulaisten riesoiksi, samaa on vihjailleet omatkin sukulaiset. Vaikka onkin se muniva kana ja perunakellari, ne on yleensä mitoitettu oman perheen tarpeisiin eikä missään nurkissa säilötä tonneittain ylimääräistä evästä odottelemassa sukulaisten invaasiota tiluksille. Etenkään kun niitä armailta sukulaisilta ei normaaliolosuhteissakaan juuri apua heru niin en koe velvollisuudekseni heitä poikkeusoloissakaan ruokkia (paitsi alaikäiset lapset). Kävi nimittäin niin että katkoin jalkani syksyllä, mäni ihan tuhannen säleiksi koko roska ja kasattiin titaanilla, edelleen kuljen kepeillä tai pyörätuolilla. On se heinien, vesien, polttopuiden ja muiden rahtaaminen lystiä kepeillä kävellen ja pulkkaa perässään kiskoen. umpihangessa. Apua ei olla saatu yhtenäkään päivänä. Kannattaa siis olla kuitenkin jonkunlainen varasuunnitelma mikäli ykköspläni sukutilalle pakenemisesta sattuu sakkamaan.

Tämä oli nyt hivenen sekavaa pohdintaa ja pikkusen aiheen vierestäkin mutta suosittelen toki varastoimaan peruselintarvikkeita kuivattuina tai säilykkeinä ja risukeitin lisäksi niin niillä pärjäilee jo paremmin kuin moni muu.

Ennen kuin mut ammutaan konttorirouvien ja akkainpalstojen takia sovinistina, olen siis nainen ja tunnen sukupuoleni rajoitukset ;)
Klikkaa laajentaaksesi...

Tervetuloa foorumille ja toivottavasti jalka tokenee kayttoon!
Mina olen ulottanut varautumiseni tilojen puolesta koskemaan lahinapureitani, kun rakensin kotiini suojan. Maaseudulla jossa asun (tosin lahella isoa kaupunkia suomenmittakaavassa) olemme naapurien kesken todella yksimielisia ja meilla varautumiseen kuuluu maakellarit seka ruoan varastointi, polttoaineiden varastoinnit, porakaivosta vedet yms asiat, mutta myos harjoittellaan yhdessa perheiden kesken, jos sattuu joku vaaratilanne vaikka silloin kun kukaan perheiden vanhemmista ei ole paikalla, niin muksut osaavat keskenaan hakeutua suojaan ja parjaavat siella pitkaankin ilman vanhempien apua.
Sukulaisten tulo (tai ulkopuolisten) on vaikea paikka, koska suojat ovat mitoitettu tietylle maaralle ihmisia ja kriisin tullessa sukulaiset eivat ymmarra naita rajoitteita tai tietamattomyydessan eivat valita rajoitteista..
Niin ja sukupuoli ei taalla ole rajoite, painvastoin hieno homma kun naisetkin ovat kiinnostuneita MP asioista.. :)
 
Varautumisasteen lisäksi nostaisin keskusteluun erilaisten kriisien todennäköisyyden. Zombiapokalypsi olisi toteutuessaan pirullinen, mutta sitä tuskin on tulossa.

Itsenäisyyden aikana on ollut yksi survivalistiskenaariot täyttävä kriisi, eli sadan vuoden takainen sisällisota. Silloinkin paikallinen punakaarti olisi käynyt tyhjentämässä prepperin bunkkerista ruokatarpeet.

Sen sijaan digitaalista rahajärjestelmää pystyy vioittamaan ilman sodanjulistusta. Myös sähkö- ja tietoliikenneverkot ovat haavoittuvia. Mikään näistä ei aiheuta järjestäytyneen yhteiskunnan tuhoa, mutta mm. päivittäistavaralogistiikka häiriintyy tai pysähtyy kokonaan. Sama vaikutus on jo rajoitetulla sotilaallisella konfliktilla.
 
Sinun täytyy kirjautua vastataksesi.
Back
Top