Koulutuksen puute alentaa puolustuskykyä

Vonka

Supreme Leader
Charly Salonius-Pasternak tarttuu härkää sarvista:

Puolustusvoimiemme suorituskyky kokonaisuudessaan ei ole yhtä hyvä kuin siitä julkisuudessa annettu kuva. Annetun kuvan ja todellisuuden välisen kasvavan eron ovat huomioineet sisäiset ja ulkoiset tarkkailijat. Pääsyy tämän railon laajenemiselle on, että Suomen puolustuskyvyn vahvistamisen kannalta keskeisintä ”hankintaa” – eli koulutusta – ei ole tehty. Ensi vuosikymmenen uusien hävittäjien ja aluksien hankinnat nauttivat syystä laajaa tukea, mutta juuri nyt puolustuskyvyn kannalta keskeisin hankinta olisi koulutus ja sen liitännäisenä valmius. Ilman merkittävästi lisättyä koulutusta ja jaksottaisia koko puolustuskyvyn kattavia valmiustarkastuksia onttoutuu uskottavan puolustuksen retoriikka jo lähivuosina.

Suomen puolustukseen liittyvissä juhlapuheissa sanotaan liturgiamaisesti, että hyvin koulutettu reservi on yksi puolustuksemme peruspilareista. Tosiasia on kuitenkin, että Suomella ei ole hyvin koulutettuja sodan ajan joukkoja. Toki puolustusvoimat kykenee merivoimien, ilmavoimien, maavoimien ja rajavartiolaitoksen kantahenkilökuntaa käyttäen aloittamaan puolustustaistelun, mutta kestävyyttä, volyymiä ja kaikkea osaamista sillä ei ole.

Suomella on uniikki ja meille täydellisesti sopiva puolustusjärjestelmä

Liian suurella osalla reservistä ja kantahenkilökunnasta ei ole harjoituksissa testattua kykyä toimia kriisitilanteessa tai johtaa suurempia joukkoja. Monet poliitikot ja jopa puolustusvoimat on todistellut, että puolustusvoimauudistuksen jälkeen ollaan esimerkiksi kertausharjoitusten kohdalla palaamassa puolustuskyvyn ylläpidon kannalta hyvälle tasolle. Tämä ei pidä paikkaansa, etenkään huomioiden ympäröivän turvallisuuspoliittisen tilanteen ja Venäjän asevoimien merkittävästi kasvaneen suorituskyvyn.

http://blogit.image.fi/somesotilas/kouluta-ja-tarkasta-suomen-puolustuskyky-osa-6/
 
Jotenkin tässä asiassa tuntuu siltä, että:

"Much good work is lost due to lack of a little more"

tai oikeammin:

"Much good money and work is lost due to lack of a little more money"

PV kyllä kouluttaa, kun saa siihen rahaa. Mutta tuntuu että näyttäviin kärkihankkeisiin esim. kalustopuolella kyllä irtoaa pätäkkää poliitikoilta, mutta kun kyse on "tylsästä" kertauttamisesta ym...menee nihkeämmäksi.
 
Kyllä teräs aina läskin repii, joten kalustoa pitää olla. Mutta laaja-alainen puolustuskyky vaatii koulutusta, koulutusta ja vielä kerran koulutusta.
 
Kyllä teräs aina läskin repii, joten kalustoa pitää olla. Mutta laaja-alainen puolustuskyky vaatii koulutusta, koulutusta ja vielä kerran koulutusta.

Jep, meinasin että jos vertaa kalustohankintojen kustannuksiin niin ei se harjoittelun lisääminen edes niin kohtuuttomia maksaisi. Tositilanteessa on tyhmää jos on hienoa aseistusta mutta ei osaamista käyttää kaikkea sitä optimaalisesti.
 
Eipä se Hornetti ja taitava lentäjä enää paljoa paina jos sen ympärillä ei ole osaavaa porukkaa, niin lekoteko puolella, kuin ihan osaava kohdetta suojaava porukka.
 
Yllättävän vähän kirvoitti Salonius-Pasternakin kirjoitus mielipiteitä saitilla. Miksi? Tästä aiheesta on nimittäin väännetty täälläkin. Mielenkiintoista on, että kommentoija huomauttaa kuinka valmiuden kannalta olisi ensisijaista kouluttaa reserviä ja kantaväkeä.....toissijaisesti huolehtia aseostoista, siis tässä mielessä. Mitä kommentoija jättää siis kirjoittamatta? Hän toteaa, että kantaväen voimin voidaan suorittaa tulenavaus, mutta sen jälkeen tulee, hmmmm, hmmm ja hmmm. Ja huomauttaa, että tälläkään komponentilla ei ole "kaikkea osaamista".

Erittäin mielenkiintoista on sekin, että kommentoija peräänkuuluttaa siis rautaa lahkeisiin, niihin ihan omiin. Tähän saakka olemme tottuneet hänen kommentoivan lähinnä Natoon liittymisen tarvetta ja - pakkoa.
 
Erittäin mielenkiintoista on sekin, että kommentoija peräänkuuluttaa siis rautaa lahkeisiin, niihin ihan omiin. Tähän saakka olemme tottuneet hänen kommentoivan lähinnä Natoon liittymisen tarvetta ja - pakkoa.

Kyllä, juuri tämä pisti silmään. Tämä EI ole perinteinen "Olemme paskoja, pakko mennä NATOon tai tuhoudumme" -Iltalehtipläjäys "nimettömien asiantuntijoiden" avustamana. Nyt sanotaan, että puolustuksemme uskottavuus on koetuksella, jos harjoitusta ei lisätä. Tämä itsessään sisältää Charlyltä 2 pointtia:

1) Puolustuksemme on nyt (ainakin jotenkin) uskottava
2) Se voisi olla sitä myös tulevaisuudessa, jos koulutukseen panostetaan.

Onko Charlyllä jotain tietoa siitä, että NATO-ovi olisi kiinni, vai onko mahdollisesti tätä (muissakin kuin tässä kirjoituksessa esilletullutta) Puolustusvoimien arvostuksen lisääntymistä edesauttaneet ulkomaiset kommentit, jotka ovat Suomen omiin rautahousuihin liittyen olleet pääosin positiiviset? Vaikuttaako asiaan se, että NATO-auringon loisteessa paistattelevat Viro, Puola ovat lisänneet kahdenvälisten USA-suhteiden painoarvoa NATOn ohessa ja panostavat RAJUSTI oman puolustuksen ylösajoon? Liettuan asevelvollisuuden palautuksen muuttaminen pysyväksi? Mielestäni uutisvirta kertoo, ettei Suomen puolustusvoimat ole millään tavalla "maanpuolustuksen ulkomuseo", kuten eräs ajoittain hyvinkin terävä-älyinen Vihreiden vanhempi valtiomies kerran tokaisi. Korjausliike viekin nyt Venäjän naapureita yllättäen sen ulkomuseon suuntaan.

Oli miten oli, NATO tai ei NATO, tätä asiaa on erittäin hyvä tuoda esille. Eivät ne hienot ja kalliit asejärjestelmät itse itseään käytä. Eivätkä etenkään ne vähemmän huipputekniset, joista valtaosa meidänkin puolustuksestamme koostuu, ja tulee koostumaan. Erittäin hyvä, että tätä positiivisesti omaan maanpuolustukseen suhtautuvaa viestiä tulee nyt yhä useammin myös positiivisesti NATOon suhtautuvalta suunnalta. Herra Honcho on oikein tyytyväinen asiaan ja kokee tämän takia myös NATO-vaihtoehdon entistä paremmaksi suunnaksi.

Asiassa kyllä olen myös samoilla linjoilla kuin @Rauhantekijä , järkiratkaisuja varmasti löytyisi viemään vapaaehtoista puolta laajoille sijoittamattomille reserviläismassoille tavoitteellisempaan suuntaan, PVn asiantuntemuksen ja toivomusten osalta. Ja rahoitusta tähän ei paljon tarvittaisi, paitsi panostusta tiedottamiseen että saataisiin volyymit sellaisiksi millä on kokonaiskuvaan merkitystä. Vaikka pääpaino on ehdottomasti suunnattava ykkösnyrkkiin, SA-vahvuuden varustamiseen ja kouluttamiseen, on pidettävä mielessä että mikään ei ole mahdotonta, eivät edes laajamittaiset ja miehitykseen tähtäävät sotatoimet meitä vastaan. Ja on aika naiivia ajatella, että tällöin jättäisimme osan käytettävissä olevista resursseista käyttämättä, koska onhan se epäihimillistä lähettää heikommalla/vanhentuneella koulutuksella ja huonommalla aseistuksella vainolaista vastaan (vaikka tässä skenaariossa myös se vainolainen joutuisi käyttämään myös laajasti hyvin vaatimattoman tasoisia joukkoja etenkin motivaation ja koulutuksen suhteen). Kuinka inhimillistä on antaa miehittää maa tai suuria osia siitä? Seurauksia voi haarukoida Krimiltä ja Itä-Ukrainasta, meille ei olisi tiedossa ainakaan parempaa kohtelua, todennäköisesti huonompaa koska ei ole edes yhteistä kieltä ym. yhdistäviä tekijöitä. Faktaa on, että JOS vihollinen olisi valmis mobilisoimaan sellaiset voimat joilla voisi meidän puolustuskapasiteetin SA-vahvuudessalaittaa todelliselle koetukselle, olisi se takuuvarmasti valmis myös käyttämään erittäin likaisia ja raakoja keinoja nappaamiensa alueiden alistamiseksi.

Vaikka Talvisota-vertaukset ovat ajalta kauan sitten, on niissä silti jotain relevanssia sen osalta mihin ollaan valmiita menemään miehityksen välttämiseksi. Talvisodan historiaan ansiokkaan hyvin perehtynyt @Vonka tiesi sanoa, että joku kenu (Öhqvist?) ajatteli aluksi että sotaa käydään pelkillä suojajoukoilla. Todellisuudessa kuitenkin kenttäarmeijan palvelukseen ennätti nostoväen 1-luokka (ikähaarukka hieman yli 40v saakka?) ja myös nostoväen 2-luokkaa, jopa siihen kuuluvia B-kelpoisuusluokan miehiä oli jo ehtinyt erilaisiin tehtäviin. Noista ajoista lukumäärän merkitys on vähentynyt, muttei poistunut.
 
Yllättävän vähän kirvoitti Salonius-Pasternakin kirjoitus mielipiteitä saitilla. Miksi?

<sarkasmi>
Vau, S-P huomaa kertausharjoituksien, tai pikemminkin niiden puutteen vaikutukset reserviin perustuvan armeijan suorituskykyyn vain viisi vuotta tapahtuneen jälkeen.
Olen shokissa, SHOKISSA!!!

Toivottavasti joku kertoo hänelle todella varovasti kalustohankintarahojen tasaisen kuppaamisen ettei kuohari mene väärään kurkkuun.
</sarkasmi>

TURPO analyysissä MP.net on yleensä minimissään 6kk valtamediaa edellä.
 
Vaikuttaako asiaan se, että NATO-auringon loisteessa paistattelevat Viro, Puola ovat lisänneet kahdenvälisten USA-suhteiden painoarvoa NATOn ohessa ja panostavat RAJUSTI oman puolustuksen ylösajoon? Liettuan asevelvollisuuden palautuksen muuttaminen pysyväksi? Mielestäni uutisvirta kertoo, ettei Suomen puolustusvoimat ole millään tavalla "maanpuolustuksen ulkomuseo", kuten eräs ajoittain hyvinkin terävä-älyinen Vihreiden vanhempi valtiomies kerran tokaisi. Korjausliike viekin nyt Venäjän naapureita yllättäen sen ulkomuseon suuntaan.

Neljä kirjainta suojaavat yhtä vähän kuin maantiehen maalatut valkoiset raidat, jos rekka oikeasti ajaa päälle.

Pidän tekstin silti yksinkertaisena. Ei siinä ole totuutta, joka on piilotettu johonkin kaivoon. Meillä on älyttömän hyvä malli juuri tähän päivään, mutta suorituskyky ja osaaminen taas kulkevat käsi kädessä = koulutus, koulutus ja koulutus.

Miekkamestari Yamaoka Tesshu vastasi aikanaan oppilaidensa kysymyksiin: "Harjoitelkaa." Kun oppilaat kysyivät, miksi hän ei koskaan suostu selittämään eri kombinaatioiden etuja ja haittoja, Tesshu murahti: "Puheopetus maksetaan kuolemalla."
 
Viimeksi muokattu:
Ainoa keino nykyisessä asenneilmapiirissä jossa halutaan ylläpitää yleisen asevelvollisuuden fiktiota (33% ikäluokasta) yhdistettynä raskaaseen henkilöstörakenteeseen (liian paljon vanhoja upseereja, liian vähän nuoria upseereja) ja alati riittämättömiin hankintamäärärahoihin on uusia asevelvollisuuden rakennetta. Lyhyesti: ison osan asevelvollisuutta lyhennetään, osan pidennetään. Tähän olisi monia eri mahdollisuuksia, vaikkapa 3-9-18 -rakenne (täydennysmiehet 3kk, miehistö 9kk, au ja ups 18kk), tai vaikkapa 2-6-12 -järjestelmä lisätyillä kh-vuorokausilla. Mahdollisuuksia on useita, jos niitä vaan haluttaisiin käyttää. Kuitenkin muiden palasten, eli upseeriston ikärakenteen ja riittämättömiin hankintamäärärahoihin puuttuminen on hankalampaa.
 
Vaikka Talvisota-vertaukset ovat ajalta kauan sitten, on niissä silti jotain relevanssia sen osalta mihin ollaan valmiita menemään miehityksen välttämiseksi. Talvisodan historiaan ansiokkaan hyvin perehtynyt @Vonka tiesi sanoa, että joku kenu (Öhqvist?) ajatteli aluksi että sotaa käydään pelkillä suojajoukoilla. Todellisuudessa kuitenkin kenttäarmeijan palvelukseen ennätti nostoväen 1-luokka (ikähaarukka hieman yli 40v saakka?) ja myös nostoväen 2-luokkaa, jopa siihen kuuluvia B-kelpoisuusluokan miehiä oli jo ehtinyt erilaisiin tehtäviin. Noista ajoista lukumäärän merkitys on vähentynyt, muttei poistunut.
Hieman on ollut mielenkiintoista tajuta, että jos noina aikoina olisi meikäläinen elänyt, niin olisin kuulunut noin 1800-luvun puolella syntyneisiin LKP:ssä...:rolleyes:.
 
Mihin perustat väitteesi siitä, että meillä on liian paljon vanhoja ja liian vähän nuoria upseereita?

Meillä on 230 000 sotilaan SA-vahvuus ja rivissä rauhan aikana jo 29 kenraalia, jos aloitetaan siitä. Mikä on esim. järkevä pataljoonankomentajan maksimi-ikä? Olisiko 40:n tienoilla? Paljonko meillä on pataljoonan / pston komentajan paikkoja? Max. 460? Paljonko meillä on tuota korkeampia komentajanposteja?

Ratkaisuna ongelmaan voisi olla upseerien radikaalisti korkeampi palkkaus johon liittyisi sitten raju karsimisprosessi joskus 40:n ikävuoden kieppeillä. Tätä ei ole realistista kuitenkaan odottaa vaikka järjestely tulisi varmasti taloudellisesti halvemmaksi kuin roikottaa vanhempia upseereja rivissä,
 
Ratkaisuna ongelmaan voisi olla upseerien radikaalisti korkeampi palkkaus johon liittyisi sitten raju karsimisprosessi joskus 40:n ikävuoden kieppeillä. Tätä ei ole realistista kuitenkaan odottaa vaikka järjestely tulisi varmasti taloudellisesti halvemmaksi kuin roikottaa vanhempia upseereja rivissä,

Up-or-out käyttöön myös puolustusvoimiin, jos ylennystä ja uusia tehtäviä ei löydy 5 vuoden kuluessa niin henkilön kyvyt ja kokemus siirtyvät yksityisen sektorin käyttöön.
 
Up-or-out käyttöön myös puolustusvoimiin, jos ylennystä ja uusia tehtäviä ei löydy 5 vuoden kuluessa niin henkilön kyvyt ja kokemus siirtyvät yksityisen sektorin käyttöön.

Jep, mun nähdäkseni tuohon malliin kannattaisi liittää myös palkkauksen nostaminen ammatin houkuttelevuuden lisäämiseksi. Rahat palkkauksen nostamiseksi saataisiin vähentämällä esikuntamajurien posteja eli uran loppupäätä. Määräaikainenkin homma, sanotaanko viideksi vuodeksi kerrallaan, voisi näkyä houkuttelevana kunhan palkkaus olisi tarpeeksi kova. Ei puhuta kuitenkaan isoista summista, ehkäpä kaksinkertaistaminen riittäisi aivan hyvin. Tällä hetkellä upseerin ammatti ei ole kovin houkutteleva mikä näkyy sangen alhaisena hakijamäärinä.

Mutta, vaikka mallissa säästettäisiin palkkauksen kokonaismenoissa kun työnantajamaksujakin poistuisi reilusti kuluerinä, ei näin voitaisi koskaan tehdä sillä VM vaatii korkeaa eläkeikää ja kaikki poliitikot protestoisivat yhdelle ammattiryhmälle annettuja korkeita palkkoja.
 
Hieman on ollut mielenkiintoista tajuta, että jos noina aikoina olisi meikäläinen elänyt, niin olisin kuulunut noin 1800-luvun puolella syntyneisiin LKP:ssä...:rolleyes:.

Jep...ja Kekkonen syntyi v. 1900 eli olisit Kekkosta vanhempi :D
 
Up-or-out käyttöön myös puolustusvoimiin, jos ylennystä ja uusia tehtäviä ei löydy 5 vuoden kuluessa niin henkilön kyvyt ja kokemus siirtyvät yksityisen sektorin käyttöön.

Tämähän on ollut jo koko tämän vuosituhannen käytössä. Everstin virat ovat määräaikaisia. Sinulle ehdotetaan ylennystä, jolloin joko jäät elinikäiseen evl-virkasuhteeseen ja lähdet eläkkeelle viimeistään 55-v.
Tai otat vastaan ylennyksen ja sen mukana 5 v määräaikaisen everstin viran. Jos ei kentsuylennystä tule tänä aikana kutsuu siviili, kun määräaika täyttyy.
 
Kun aloitetaan harjoittelusta ja koulutuksesta, päästään tietenkin jo muutamalla viestillä everstien edunvalvontaan. Että jospa se korjaisi kokonaisen kenttäarmeijan koulutustason. Ei siinä mitään, tärkeitä pointteja varmasti.

Sopisimme hyvin kansanedustajiksi. Olisi siinä lehtereillä ihmettelemistä, kun kävisimme jotain lähetekeskustelua.
 
Charly Salonius-Pasternak tarttuu härkää sarvista:

Puolustusvoimiemme suorituskyky kokonaisuudessaan ei ole yhtä hyvä kuin siitä julkisuudessa annettu kuva. Annetun kuvan ja todellisuuden välisen kasvavan eron ovat huomioineet sisäiset ja ulkoiset tarkkailijat. Pääsyy tämän railon laajenemiselle on, että Suomen puolustuskyvyn vahvistamisen kannalta keskeisintä ”hankintaa” – eli koulutusta – ei ole tehty. Ensi vuosikymmenen uusien hävittäjien ja aluksien hankinnat nauttivat syystä laajaa tukea, mutta juuri nyt puolustuskyvyn kannalta keskeisin hankinta olisi koulutus ja sen liitännäisenä valmius. Ilman merkittävästi lisättyä koulutusta ja jaksottaisia koko puolustuskyvyn kattavia valmiustarkastuksia onttoutuu uskottavan puolustuksen retoriikka jo lähivuosina.

Suomen puolustukseen liittyvissä juhlapuheissa sanotaan liturgiamaisesti, että hyvin koulutettu reservi on yksi puolustuksemme peruspilareista. Tosiasia on kuitenkin, että Suomella ei ole hyvin koulutettuja sodan ajan joukkoja. Toki puolustusvoimat kykenee merivoimien, ilmavoimien, maavoimien ja rajavartiolaitoksen kantahenkilökuntaa käyttäen aloittamaan puolustustaistelun, mutta kestävyyttä, volyymiä ja kaikkea osaamista sillä ei ole.

Suomella on uniikki ja meille täydellisesti sopiva puolustusjärjestelmä

Liian suurella osalla reservistä ja kantahenkilökunnasta ei ole harjoituksissa testattua kykyä toimia kriisitilanteessa tai johtaa suurempia joukkoja. Monet poliitikot ja jopa puolustusvoimat on todistellut, että puolustusvoimauudistuksen jälkeen ollaan esimerkiksi kertausharjoitusten kohdalla palaamassa puolustuskyvyn ylläpidon kannalta hyvälle tasolle. Tämä ei pidä paikkaansa, etenkään huomioiden ympäröivän turvallisuuspoliittisen tilanteen ja Venäjän asevoimien merkittävästi kasvaneen suorituskyvyn.

http://blogit.image.fi/somesotilas/kouluta-ja-tarkasta-suomen-puolustuskyky-osa-6/

Charly sanoi vain ääneen sen itsestäänselvän tosiasian, mikä on ollut julkinen vaiettu totuus jo vuosikymmenten ajan. Suomella on loistava ja tehokas puolustusjärjestelmä, mutta se on olemassa vain paperilla ja jättää turhan paljon asioita uskomusten tai toivontäyteisten olettamusten varaan. Järjestelmän tosiasiallista toimivuutta ei edes varmaksi tiedetä, koska sitä ei ole koskaan kokeiltu. Huonossa tapauksessa sen toimimattomuus ja piilevät heikkoudet paljastuvat vasta tositarpeen koittaessa.

Sen sijaan olen kiinnostunut enemmän siitä, mitä Charly tällä julkituodulla kannanotollaan tavoittelee, vai onko se vain ääneen ajateltu toteamus.
 
Back
Top