Koulutus 100+

Professori Brunila totesi eräässä haastattelussa, että kolutus on alistettu vaihtuvien poliittisten ideologioiden ja valtakamppailujen kohteeksi.
Globalisoituva koulutuspolitiikka säätelee kansallista koulutusta. Säätelyn taustalla on kaiken alistuminen taloudelle. Koulutuksen on oikeutettava olemassaolonsa osallistumalla taloudellisen hyödyn tuottamiseen.

Mutta miksi annamme koulutuksen markkinoille ja vaihtuville agendoille kysymättä, millaiselle tietokäsitykselle toiminta nojaa?

Professori Antti Saaren mukaan sivistystä pyrkivät määrittelemään tahot, jotka näkevät koulutuksen välineenä yritysten ja kansakuntien kilpailukyvyn edistämiseen. Jos koulutuksen pitää tuottaa mahdollisimman tehokkaasti tutkintoja ja osaamista, koulujen arjesta tulee entistä kiireisempää.

Tietenkin se on uhka jaksamiselle ja myös sivistykselle.

Jonkun pitäisi vielä kertoa mitä se sivistys on.

Aika pitkälti sivistys, hyvän elämän eväät ja kansainvälisen suur-mammonan vaatimuksen ajavat samaan suuntaan. Hyvä lukutaito ja hyvä laskutaito. Päälle sen verran elämänhallintaa, että osaa laittaa pipon päähän pakkasella ja tulee ajoissa kouluun läksyt tehtyinä. Siinä olisi jo aika kova paketti perus sivistystä. Ilman noita kaikki kihinä sivistyksestä sun muusta on aika turhaa parran pärinää.
 
Jonkun pitäisi vielä kertoa mitä se sivistys on.

Aika pitkälti sivistys, hyvän elämän eväät ja kansainvälisen suur-mammonan vaatimuksen ajavat samaan suuntaan. Hyvä lukutaito ja hyvä laskutaito. Päälle sen verran elämänhallintaa, että osaa laittaa pipon päähän pakkasella ja tulee ajoissa kouluun läksyt tehtyinä. Siinä olisi jo aika kova paketti perus sivistystä. Ilman noita kaikki kihinä sivistyksestä sun muusta on aika turhaa parran pärinää.
Tuossahan sitä on jo tavoitetta.

On näitä sivistysteoreetikkoja ollut. Sivistys merkitsee yleisellä tasolla arvostelukykyä ja empatiakykyä, tietoa ja toimintaa. Sivistynyt ihminen on itsenäinen, kriittinen ja vastuullinen kansalainen, joka on kehittänyt osaamistaan tasapainoisesti eri inhimillisen kulttuurin alueilla. Niihin kuuluvat ruumiillisuus, käsityö ja tekniikka, yhteiskunta, estetiikan eri muodot, kielet, kirjallisuus ja kulttuuri, historia ja politiikka, talous, matematiikka ja luonnontieteet, filosofia sekä etiikka.

Kyllä nykyajan kuva on ponnistaa jostain aivan muusta kuin moraalisista ja eettisistä ihanteista.
 
Vesterbackan yritys saa tuloja kielikursseista. Lisäksi yritys perii lukioilta 2 500 euron suuruista markkinointirahaa. Sekin tulee siis veromarkoista. Tuhat on jo 2 500 000 + kielikurssit.

Vesterbacka selittää, että "takana on huoli siitä, että Suomesta loppuvat koulutetut osaajat".

Pienten kuntien lukiot saavat omansa valtionosuuksina. Kuntaliiton mukaan keskimääräinen yksikköhinta vuonna 2023 oli 7630 euroa per opiskelija. He ovat maksaneet siis 7 630 000 + 2 500 000 + kai asumistuet ja muut. Kukaan ei tiedä, miten jäävät tänne ja miten jatkavat ja missä. Kyse on vain ylioppilastutkinnosta.

Opiskelijoita on tullut Suomeen Aasiasta, Afrikasta ja Etelä-Amerikasta...
 
Kiinan kaveri Westerbacka haalii ulkkiksia koulutettavaksi veronmaksajien rahoilla. Ministeriö on eri mieltä.

Westerbacka kerää välityspalkkion ja Suomi kouluttaa verovaroilla ja lopuksi koulutettu lähtee minne lähtee. Ihme homma, että "Ministeriö vihaa yrittäjyyttä"! Seuraavaksi voisi perustaa firman, joka tuo muista maista vanhuksia suomalaisiin vanhainkoteihin. Vetää rahat välistä ja jättää mummot ja papat Suomen valtion niskoille. Toivottavasti tuo ministeriö ei vihaa yrittäjyyttä...
 

Opetustoimen ylitarkastajan emeritus kirjoitus koululaitoksen nykytilasta.
 

Opetustoimen ylitarkastajan emeritus kirjoitus koululaitoksen nykytilasta.
"Samaan aikaan, kun peruskoulujen määrä on vähentynyt 59 prosenttia, on oppilaiden määrä vähentynyt 4 prosenttia."

Säästöjä ei kuitenkaan syntynyt.
 
Sivusta seurattuna myös lastentarhat alkavat "pilaantumaan" nuoret vastavalmistuneet ja vieläpä lapsettomat hoitajat viisastelevat itseään vanhemmille lapsen vanhemmille lastenhoidosta 🤫
 
"Samaan aikaan, kun peruskoulujen määrä on vähentynyt 59 prosenttia, on oppilaiden määrä vähentynyt 4 prosenttia."

Säästöjä ei kuitenkaan syntynyt.

Kuinkahan paljon tästä selittyy ihan vain seiniin laitetuilla rahalla.

Esimerkiksi omaa 80-luvulla rakennettua ylä-astetta laajennettiin 90-luvulla. Sitten tehtiin saneeraus/laajennus 2000-luvun alussa. Nyt siellä taas on konttikoulu pihalla ja "vanhaa" osaa puretaan, samalla laajennetaan. Ilmeisesti se ei ollut vielä riittävä, kun osa oppilaista tuli yli 100km päästä. Vähän epäilyttää, onko ne oikeasti niin huonokuntoisia, tuntuu olevan suomalainen erikoisuus.

Viereinen ala-astekin on rempattu jo pari kertaa, se rakennettiin 90-luvulla.

Varmaan useassa paikassa on saatu vielä huonommat tilat tilalle (avoin luokkatila tms.)
 
Sivusta seurattuna myös lastentarhat alkavat "pilaantumaan" nuoret vastavalmistuneet ja vieläpä lapsettomat hoitajat viisastelevat itseään vanhemmille lapsen vanhemmille lastenhoidosta 🤫

Niille on koulutuksessa kerrottu, että päiväkodin toiminnan tarkoitus on "varhaiskasvattaa" lapset virallisten suositusten mukaisella tavalla. Päiväkotihan ei muodollisesti ole hoitopaikka ensinkään vaan paikka mihin lapset viedään kasvatettaviksi.

Siinä voi hoitajalla herkästi tulla mieleen, että myös lapsen kotikasvatuksen pitäisi vastata virallista kasvatuslinjaa, ja jos ei vastaa niin se on ongelma johon pitää puuttua.
 
Kuinkahan paljon tästä selittyy ihan vain seiniin laitetuilla rahalla.

Esimerkiksi omaa 80-luvulla rakennettua ylä-astetta laajennettiin 90-luvulla. Sitten tehtiin saneeraus/laajennus 2000-luvun alussa. Nyt siellä taas on konttikoulu pihalla ja "vanhaa" osaa puretaan, samalla laajennetaan. Ilmeisesti se ei ollut vielä riittävä, kun osa oppilaista tuli yli 100km päästä. Vähän epäilyttää, onko ne oikeasti niin huonokuntoisia, tuntuu olevan suomalainen erikoisuus.

Viereinen ala-astekin on rempattu jo pari kertaa, se rakennettiin 90-luvulla.

Varmaan useassa paikassa on saatu vielä huonommat tilat tilalle (avoin luokkatila tms.)

Tuo koulujen ja muiden julkisten rakennusten purkaminen ja uudisrakentaminen vähän väliä on mielenkiintoa herättävä ilmiö. Yksityisten omistamissa kiinteistöissä vastaavia tarpeita kun ilmenee vain harvoin, esimerkiksi pienteollisuus- ja kauppakiinteistöt säilyvät yleensä aivan käyttökuntoisina vuosikymmenestä toiseen.

Korruptio tuntuisi todennäköisimmältä selitykseltä sille miksi esimerkiksi "homekouluja" on niin paljon.
 
Löysin somesta opettajan, joka kohta kohdalta kumoaa alla olevassa jutussa olevat Adlercreutzin argumentit ja näyttää, miten ns. koulujen työrauhalaki oikeasti vesitetään.

En kyllä usko, että Adlercreutz itse ymmärtää asian kunnolla, vaan hänen esikuntansa ministeriössä on syöttänyt skeidaa.

Ministeri kuitenkin Hesarissa uskoo, että OAJ:n näkemys voi perustua väärinymmärrykseen.

OPETTAJA: Ei perustu, vaan hallituksen esityksen kirjaukseen, jonka kuka tahansa voi lukea HE 114/2024 netistä. Siellä lukee: "Opetusryhmät muodostetaan siten, että yhden opettajan opettamassa perusopetuksen ryhmässä on enintään viisi oppilasta, jotka saavat erityisopettajan tai erityisluokanopettajan opetusta oppilaskohtaisena tukitoimena. Viiden oppilaan enimmäismäärä voidaan ylittää tilapäisesti.”

ADLERCREUTZ: Myös kaikki laissa olevat laskelmat perustuvat tähän tulkintatapaan, hän sanoo.

O: Eivät perustu. Myös kustannuslaskelmat voi kukin lukea HE114/2024. Siellä todetaan, että ”Esityksessä on arvioitu, että näihin kuuluisivat nykyiset erityistä tukea saavat oppilaat, pois lukien ne oppilaat, jotka opiskelevat kokonaan pienryhmissä, sekä osa-aikaista erityisopetusta saavat tehostetun tuen oppilaat, eli noin 76 % prosenttia tehostettua tukea saavista oppilaista.

A. Lakia ei edes olla varsinaisesti muuttamassa.

O: Ollaan muuttamassa, esityksestä ollaan poistamassa useita kohtia, kuten kustannuslaskelmat sekä perustelut, keitä oppilaita piti viiden oppilaan joukkoon laskea mukaan.

A: Sisältö on sama kuin alusta asti on ollut tarkoitus. Sen sijaan käsittelyn aikana on täsmennetty lain kohtaa, jonka merkityksestä on ollut epäselvyyttä.

O: Tietenkin kaikki ovat ymmärtäneet väärin tämän pykälän, koska esityksessä on lukenut ihan muuta, kuin mitä sinne nyt kirjoitetaan.

A: Sisällöltään se on aivan sama.

O: Ei tietenkään ole, vaan oppilasjoukko, joka kuuluu viiteen oppilaaseen on supistettu olemattomiin.

A: Viittaan ministeriön lakiesityksestä syyskuussa lähettämään tiedotteeseen, jossa lain asiasisältö jo kerrottiin sillä tavoin kuin lakiin nyt täsmennetään.

O: Mistä pitäisi tietää, onko tiedotteessa yhden sanan virhe vai lakiesityksessä olevat kustannuslaskemissa kerrotut asiat, pykälän sanamuoto sekä perustelut väärin?

A: Kyse on siitä, keitä oppilaita pidetään niin järeän tuen tarpeessa olevina, että heidät on pakko laskea mukaan viiden oppilaan mitoitukseen.

O: Ei pidä paikkaansa. Kaikista järeintä tukea saavia saa jatkossa ryhmään integroida kuinka paljon vain. Eli erityisluokalta oppilaita heidän osallistuessa tavallisen luokan tunnille ei lasketa viiteen oppilaaseen. Heitä saa olla tavallisen oppilasryhmän tunnilla kuinka paljon vain.

A: Muistutan, että lakiuudistuksen ”suuri pihvi” on ryhmässä tapahtuva tuki. Nyt käytävä keskustelu koskee lain verraten pientä osuutta, eli ryhmäsääntelyä. Koko lain vesittämisestä ei tässäkään mielessä voi puhua, hän antaa ymmärtää.

O: Todellakin vesittää, Ryhmä, jossa tuki tapahtuu vaikuttaa juuri siihen, voiko tukea antaa! Kun yhden tavallisen opettajan opettaman ryhmän koko saa olla miten suuri vain ja siellä saa olla kuinka paljon tahansa tukea tarvitsevia oppilaita, ei homma toimi. Siellä saa olla kuinka paljon vain ryhmäkohtaista tukea saavia sekä erityisluokilta sijoitettuja oppilaita ja osa-aikaista erityisopetusta säännöllisesti ja pitkäaikaisesti saavia. Lisäksi siellä saa olla vielä viisi sellaista, jotka saavat tukea pienryhmässä oppilaskohtaisena tukitoimena eli oppilaita, joilla on oppilaskohtaisesta tukimuodosta päätös, että :
- yksi oppiaine tai useampi oppiaine opetetaan kokonaan erityisopettajan/erityisluokan opettajan toimesta pienryhmässä
- oppimäärä on rajattu ja oppilas saa siksi oppilaskohtaisena tukitoimena erityisopettajan/erityisluokanopettajan antamaa opetusta pienryhmässä
JA HUOM: mitään merkitystä ei ole sillä onko näiden oppilaiden tuen tarpeen perusteena lukivaikeus, aistiyliherkkyys, käytöshäiriöt jne. Kaikki voivat olla samassa ryhmässä yhden opettajan vastuulla kuten tähänkin asti.

A: Huomautan, että OAJ:n esille nostamat huolet toteutuisivat pikemminkin OAJ:n omassa ehdotuksessa. ”Silloin nimenomaan tuodaan negatiivinen kannustin kunnille olla tekemättä näitä tukipäätöksiä.”

O: Kunnan on noudatettava lakia. Oppilaskohtaiset tukitoimet vaativat päätöksen, josta voi hakea muutosta. Kun kaikki nämä oppilaskohtaiset tukitoimet vaikuttavat viiden oppilaan enimmäismäärää, saa oppilas niistä sen tuen, jota tarvitsee. Nyt vaarana on se, että oppilas ei saa sitä, mikä vaikuttaa viiden oppilaan enimmäismäärään, jos ministerin väite siitä, että silloin ei päätöksiä tehdä, pitää paikkansa.

A: Käytännössä OAJ:n esittämän tulkinnan myötä voi syntyä tilanteita, joissa päätös oppilaskohtaisista tukitoimista jätetään tekemättä opetusryhmien uudelleen järjestämisen vuoksi tai oppilaiden sosiaalisten suhteiden säilyttämiseksi.

O: Viiden oppilaan raja tarkoittaa vain sitä, että YKSI opettaja ei voi vastata tällaisesta ryhmästä, vaan sinne tarvitaan toinen opettaja. Tämä on kaikkien oppilaiden etu. Ei ole siis kyse siitä, että ei voida sijoittaa ryhmään useampaa kuin viisi tukea tarvitsevaa, vaan kyse on siitä, että YHDEN opettajan yksin opettamaan ryhmään ei voida laittaa viittä enempää ja jos niin tehdään, silloin on lisättävä myös opettajien määrää. Yhden opettajan vastuulle yli viittä säännöllistä pitkäaikaista tukea tarvitsevia oppilaita ei ole järkevää sijoittaa varsinkaan, kun ryhmässä on jo kaikki ne oppilaat, jotka tarvitsevat ryhmäkohtaisia tukitoimia. Ja varsinkaan, kun ei ole mitenkään kiinnitetty huomiota siihen, mistä tuen tarve johtuu.

 
Löysin somesta opettajan, joka kohta kohdalta kumoaa alla olevassa jutussa olevat Adlercreutzin argumentit ja näyttää, miten ns. koulujen työrauhalaki oikeasti vesitetään.

En kyllä usko, että Adlercreutz itse ymmärtää asian kunnolla, vaan hänen esikuntansa ministeriössä on syöttänyt skeidaa.

Ministeri kuitenkin Hesarissa uskoo, että OAJ:n näkemys voi perustua väärinymmärrykseen.

OPETTAJA: Ei perustu, vaan hallituksen esityksen kirjaukseen, jonka kuka tahansa voi lukea HE 114/2024 netistä. Siellä lukee: "Opetusryhmät muodostetaan siten, että yhden opettajan opettamassa perusopetuksen ryhmässä on enintään viisi oppilasta, jotka saavat erityisopettajan tai erityisluokanopettajan opetusta oppilaskohtaisena tukitoimena. Viiden oppilaan enimmäismäärä voidaan ylittää tilapäisesti.”

ADLERCREUTZ: Myös kaikki laissa olevat laskelmat perustuvat tähän tulkintatapaan, hän sanoo.

O: Eivät perustu. Myös kustannuslaskelmat voi kukin lukea HE114/2024. Siellä todetaan, että ”Esityksessä on arvioitu, että näihin kuuluisivat nykyiset erityistä tukea saavat oppilaat, pois lukien ne oppilaat, jotka opiskelevat kokonaan pienryhmissä, sekä osa-aikaista erityisopetusta saavat tehostetun tuen oppilaat, eli noin 76 % prosenttia tehostettua tukea saavista oppilaista.

A. Lakia ei edes olla varsinaisesti muuttamassa.

O: Ollaan muuttamassa, esityksestä ollaan poistamassa useita kohtia, kuten kustannuslaskelmat sekä perustelut, keitä oppilaita piti viiden oppilaan joukkoon laskea mukaan.

A: Sisältö on sama kuin alusta asti on ollut tarkoitus. Sen sijaan käsittelyn aikana on täsmennetty lain kohtaa, jonka merkityksestä on ollut epäselvyyttä.

O: Tietenkin kaikki ovat ymmärtäneet väärin tämän pykälän, koska esityksessä on lukenut ihan muuta, kuin mitä sinne nyt kirjoitetaan.

A: Sisällöltään se on aivan sama.

O: Ei tietenkään ole, vaan oppilasjoukko, joka kuuluu viiteen oppilaaseen on supistettu olemattomiin.

A: Viittaan ministeriön lakiesityksestä syyskuussa lähettämään tiedotteeseen, jossa lain asiasisältö jo kerrottiin sillä tavoin kuin lakiin nyt täsmennetään.

O: Mistä pitäisi tietää, onko tiedotteessa yhden sanan virhe vai lakiesityksessä olevat kustannuslaskemissa kerrotut asiat, pykälän sanamuoto sekä perustelut väärin?

A: Kyse on siitä, keitä oppilaita pidetään niin järeän tuen tarpeessa olevina, että heidät on pakko laskea mukaan viiden oppilaan mitoitukseen.

O: Ei pidä paikkaansa. Kaikista järeintä tukea saavia saa jatkossa ryhmään integroida kuinka paljon vain. Eli erityisluokalta oppilaita heidän osallistuessa tavallisen luokan tunnille ei lasketa viiteen oppilaaseen. Heitä saa olla tavallisen oppilasryhmän tunnilla kuinka paljon vain.

A: Muistutan, että lakiuudistuksen ”suuri pihvi” on ryhmässä tapahtuva tuki. Nyt käytävä keskustelu koskee lain verraten pientä osuutta, eli ryhmäsääntelyä. Koko lain vesittämisestä ei tässäkään mielessä voi puhua, hän antaa ymmärtää.

O: Todellakin vesittää, Ryhmä, jossa tuki tapahtuu vaikuttaa juuri siihen, voiko tukea antaa! Kun yhden tavallisen opettajan opettaman ryhmän koko saa olla miten suuri vain ja siellä saa olla kuinka paljon tahansa tukea tarvitsevia oppilaita, ei homma toimi. Siellä saa olla kuinka paljon vain ryhmäkohtaista tukea saavia sekä erityisluokilta sijoitettuja oppilaita ja osa-aikaista erityisopetusta säännöllisesti ja pitkäaikaisesti saavia. Lisäksi siellä saa olla vielä viisi sellaista, jotka saavat tukea pienryhmässä oppilaskohtaisena tukitoimena eli oppilaita, joilla on oppilaskohtaisesta tukimuodosta päätös, että :
- yksi oppiaine tai useampi oppiaine opetetaan kokonaan erityisopettajan/erityisluokan opettajan toimesta pienryhmässä
- oppimäärä on rajattu ja oppilas saa siksi oppilaskohtaisena tukitoimena erityisopettajan/erityisluokanopettajan antamaa opetusta pienryhmässä
JA HUOM: mitään merkitystä ei ole sillä onko näiden oppilaiden tuen tarpeen perusteena lukivaikeus, aistiyliherkkyys, käytöshäiriöt jne. Kaikki voivat olla samassa ryhmässä yhden opettajan vastuulla kuten tähänkin asti.

A: Huomautan, että OAJ:n esille nostamat huolet toteutuisivat pikemminkin OAJ:n omassa ehdotuksessa. ”Silloin nimenomaan tuodaan negatiivinen kannustin kunnille olla tekemättä näitä tukipäätöksiä.”

O: Kunnan on noudatettava lakia. Oppilaskohtaiset tukitoimet vaativat päätöksen, josta voi hakea muutosta. Kun kaikki nämä oppilaskohtaiset tukitoimet vaikuttavat viiden oppilaan enimmäismäärää, saa oppilas niistä sen tuen, jota tarvitsee. Nyt vaarana on se, että oppilas ei saa sitä, mikä vaikuttaa viiden oppilaan enimmäismäärään, jos ministerin väite siitä, että silloin ei päätöksiä tehdä, pitää paikkansa.

A: Käytännössä OAJ:n esittämän tulkinnan myötä voi syntyä tilanteita, joissa päätös oppilaskohtaisista tukitoimista jätetään tekemättä opetusryhmien uudelleen järjestämisen vuoksi tai oppilaiden sosiaalisten suhteiden säilyttämiseksi.

O: Viiden oppilaan raja tarkoittaa vain sitä, että YKSI opettaja ei voi vastata tällaisesta ryhmästä, vaan sinne tarvitaan toinen opettaja. Tämä on kaikkien oppilaiden etu. Ei ole siis kyse siitä, että ei voida sijoittaa ryhmään useampaa kuin viisi tukea tarvitsevaa, vaan kyse on siitä, että YHDEN opettajan yksin opettamaan ryhmään ei voida laittaa viittä enempää ja jos niin tehdään, silloin on lisättävä myös opettajien määrää. Yhden opettajan vastuulle yli viittä säännöllistä pitkäaikaista tukea tarvitsevia oppilaita ei ole järkevää sijoittaa varsinkaan, kun ryhmässä on jo kaikki ne oppilaat, jotka tarvitsevat ryhmäkohtaisia tukitoimia. Ja varsinkaan, kun ei ole mitenkään kiinnitetty huomiota siihen, mistä tuen tarve johtuu.

Noille laskelmille ei voi kuin nauraa.

Aikoinaan minunkin valvontaluokalla oli kaksi oppilasta, joiden tuen taso oli sellainen, että rajasi opetusryhmän kokoa. Siitä huolimatta ryhmäkoko nykäistiin reilusti suuremmaksi.

Nykyään joissakin opetusryhmissä vähän vajaa kolmannes saa tehostettua/erityistä tukea. Siihen vielä yleisen tuen oppilaat kaupan päälle.

Ja tuossa ovat vasta "kantasuomalaiset" oppilaat. Siihen (meillä vähälukuinen) vieraskielisten joukko kaupanpäälle.
 
Nykynuorisoa tykätään aina mollata, mutta ei se läpimätä ole. Valvon meidän koulun ruokailut ja tärkeimpiä tehtäviä on porrastaa oppilaat vuosiluokittain, että keittiö ehtii täyttää linjaston, tiski vetää ja ruokalan istumapaikat riittävät. Sattui sitten vähän ennen lomaa palaveri, joka venähti valvontavuorolle. Sattui olemaan vielä herkkuruokaa tarjolla, joten olin aivan varma, että ruokalassa vallitsee kaaos.

Paskanliekki!

Toisessa vuorossa ruokailevat 9.-luokkalaiset seisoivat nätissä jonossa käytävällä kolme minuuttia ennen oman vuoronsa alkamista. Ihmettelin, että miksi ne eivät menneet syömään, jolloin ne vastasivat hämmästyneinä "No sinä et ollut antamassa lupaa. Kyllä me sitten omalla ajalla oltaisiin menty syömään, mutta nyt piti odottaa."

Varmaan tekivät vittuillessaan...
 
Kannustakaa kaikin keinoin jälkikasvuanne, koulutus tuo parempaa tulevaisuutta 👍
Parasta kannustusta on pistää oma älypuhelin taskuun ja kysyä lapselta, miten meni koulussa, onko läksyt tehty ja mitä se haluaisi tehdä yhdessä sinun kanssasi. Meille tulee nyt jo ekaluokkalaisia, jotka ei osaa kunnolla puhua, kun vanhemmat ei ole koskaan olleet niiden kanssa, vaan sekä huoltajalla että lapsella on ollut puhelin kädessä 24/7.

Ja voin kertoa, että sosiaaliset taidotkin tämmöisellä pohjalla ovat sangen heikot, eli vieraan aikuisen tullessa luokkaan, oppilas hyppää seisomaan pulpetille ja huutaa keuhkojensa pohjasta "MIKÄ VITUN HOMO SINÄ OLET? MITÄ VITTUA SINÄ TÄÄLLÄ TEET? PAINU HELVETTIIN!" ja sen jälkeen kyseinen yksilö ja puolenkymmentä muuta juoksee rallia ympäri luokkaa.

Ja ei. Kyse ei ole maahanmuuttajista eikä kehityshäiriöistä. Ne ovat asioita ihan erikseen.
 
Kiinan kaveri Westerbacka haalii ulkkiksia koulutettavaksi veronmaksajien rahoilla. Ministeriö on eri mieltä.

Mikähän vitun nyrjähdys ajattelussa on käynyt että suomalaisten pitää toimi koko mailman sosiaalitoimistona. nuokin kunhan paperinsa saavat eivät taatusti jää suomeen pienienpalkkojen ja kovan verotuksen takia.
 
Mikähän vitun nyrjähdys ajattelussa on käynyt että suomalaisten pitää toimi koko mailman sosiaalitoimistona. nuokin kunhan paperinsa saavat eivät taatusti jää suomeen pienienpalkkojen ja kovan verotuksen takia.
Voihan niistä se 1% jäädä, on ainakin joku joskus jäänyt, Youtuben mukaan :sneaky: :p
 
Mikähän vitun nyrjähdys ajattelussa on käynyt että suomalaisten pitää toimi koko mailman sosiaalitoimistona. nuokin kunhan paperinsa saavat eivät taatusti jää suomeen pienienpalkkojen ja kovan verotuksen takia.
Heitä on kehotettu haastatteluissa sanomaan, että "harkitsevat jäävänsä Suomeen".
 
Back
Top