Koulutus 100+

Professori Brunila totesi eräässä haastattelussa, että kolutus on alistettu vaihtuvien poliittisten ideologioiden ja valtakamppailujen kohteeksi.
Globalisoituva koulutuspolitiikka säätelee kansallista koulutusta. Säätelyn taustalla on kaiken alistuminen taloudelle. Koulutuksen on oikeutettava olemassaolonsa osallistumalla taloudellisen hyödyn tuottamiseen.

Mutta miksi annamme koulutuksen markkinoille ja vaihtuville agendoille kysymättä, millaiselle tietokäsitykselle toiminta nojaa?

Professori Antti Saaren mukaan sivistystä pyrkivät määrittelemään tahot, jotka näkevät koulutuksen välineenä yritysten ja kansakuntien kilpailukyvyn edistämiseen. Jos koulutuksen pitää tuottaa mahdollisimman tehokkaasti tutkintoja ja osaamista, koulujen arjesta tulee entistä kiireisempää.

Tietenkin se on uhka jaksamiselle ja myös sivistykselle.

Jonkun pitäisi vielä kertoa mitä se sivistys on.

Aika pitkälti sivistys, hyvän elämän eväät ja kansainvälisen suur-mammonan vaatimuksen ajavat samaan suuntaan. Hyvä lukutaito ja hyvä laskutaito. Päälle sen verran elämänhallintaa, että osaa laittaa pipon päähän pakkasella ja tulee ajoissa kouluun läksyt tehtyinä. Siinä olisi jo aika kova paketti perus sivistystä. Ilman noita kaikki kihinä sivistyksestä sun muusta on aika turhaa parran pärinää.
 
Jonkun pitäisi vielä kertoa mitä se sivistys on.

Aika pitkälti sivistys, hyvän elämän eväät ja kansainvälisen suur-mammonan vaatimuksen ajavat samaan suuntaan. Hyvä lukutaito ja hyvä laskutaito. Päälle sen verran elämänhallintaa, että osaa laittaa pipon päähän pakkasella ja tulee ajoissa kouluun läksyt tehtyinä. Siinä olisi jo aika kova paketti perus sivistystä. Ilman noita kaikki kihinä sivistyksestä sun muusta on aika turhaa parran pärinää.
Tuossahan sitä on jo tavoitetta.

On näitä sivistysteoreetikkoja ollut. Sivistys merkitsee yleisellä tasolla arvostelukykyä ja empatiakykyä, tietoa ja toimintaa. Sivistynyt ihminen on itsenäinen, kriittinen ja vastuullinen kansalainen, joka on kehittänyt osaamistaan tasapainoisesti eri inhimillisen kulttuurin alueilla. Niihin kuuluvat ruumiillisuus, käsityö ja tekniikka, yhteiskunta, estetiikan eri muodot, kielet, kirjallisuus ja kulttuuri, historia ja politiikka, talous, matematiikka ja luonnontieteet, filosofia sekä etiikka.

Kyllä nykyajan kuva on ponnistaa jostain aivan muusta kuin moraalisista ja eettisistä ihanteista.
 
Vesterbackan yritys saa tuloja kielikursseista. Lisäksi yritys perii lukioilta 2 500 euron suuruista markkinointirahaa. Sekin tulee siis veromarkoista. Tuhat on jo 2 500 000 + kielikurssit.

Vesterbacka selittää, että "takana on huoli siitä, että Suomesta loppuvat koulutetut osaajat".

Pienten kuntien lukiot saavat omansa valtionosuuksina. Kuntaliiton mukaan keskimääräinen yksikköhinta vuonna 2023 oli 7630 euroa per opiskelija. He ovat maksaneet siis 7 630 000 + 2 500 000 + kai asumistuet ja muut. Kukaan ei tiedä, miten jäävät tänne ja miten jatkavat ja missä. Kyse on vain ylioppilastutkinnosta.

Opiskelijoita on tullut Suomeen Aasiasta, Afrikasta ja Etelä-Amerikasta...
 
Kiinan kaveri Westerbacka haalii ulkkiksia koulutettavaksi veronmaksajien rahoilla. Ministeriö on eri mieltä.

Westerbacka kerää välityspalkkion ja Suomi kouluttaa verovaroilla ja lopuksi koulutettu lähtee minne lähtee. Ihme homma, että "Ministeriö vihaa yrittäjyyttä"! Seuraavaksi voisi perustaa firman, joka tuo muista maista vanhuksia suomalaisiin vanhainkoteihin. Vetää rahat välistä ja jättää mummot ja papat Suomen valtion niskoille. Toivottavasti tuo ministeriö ei vihaa yrittäjyyttä...
 

Opetustoimen ylitarkastajan emeritus kirjoitus koululaitoksen nykytilasta.
 

Opetustoimen ylitarkastajan emeritus kirjoitus koululaitoksen nykytilasta.
"Samaan aikaan, kun peruskoulujen määrä on vähentynyt 59 prosenttia, on oppilaiden määrä vähentynyt 4 prosenttia."

Säästöjä ei kuitenkaan syntynyt.
 
Sivusta seurattuna myös lastentarhat alkavat "pilaantumaan" nuoret vastavalmistuneet ja vieläpä lapsettomat hoitajat viisastelevat itseään vanhemmille lapsen vanhemmille lastenhoidosta 🤫
 
"Samaan aikaan, kun peruskoulujen määrä on vähentynyt 59 prosenttia, on oppilaiden määrä vähentynyt 4 prosenttia."

Säästöjä ei kuitenkaan syntynyt.

Kuinkahan paljon tästä selittyy ihan vain seiniin laitetuilla rahalla.

Esimerkiksi omaa 80-luvulla rakennettua ylä-astetta laajennettiin 90-luvulla. Sitten tehtiin saneeraus/laajennus 2000-luvun alussa. Nyt siellä taas on konttikoulu pihalla ja "vanhaa" osaa puretaan, samalla laajennetaan. Ilmeisesti se ei ollut vielä riittävä, kun osa oppilaista tuli yli 100km päästä. Vähän epäilyttää, onko ne oikeasti niin huonokuntoisia, tuntuu olevan suomalainen erikoisuus.

Viereinen ala-astekin on rempattu jo pari kertaa, se rakennettiin 90-luvulla.

Varmaan useassa paikassa on saatu vielä huonommat tilat tilalle (avoin luokkatila tms.)
 
Sivusta seurattuna myös lastentarhat alkavat "pilaantumaan" nuoret vastavalmistuneet ja vieläpä lapsettomat hoitajat viisastelevat itseään vanhemmille lapsen vanhemmille lastenhoidosta 🤫

Niille on koulutuksessa kerrottu, että päiväkodin toiminnan tarkoitus on "varhaiskasvattaa" lapset virallisten suositusten mukaisella tavalla. Päiväkotihan ei muodollisesti ole hoitopaikka ensinkään vaan paikka mihin lapset viedään kasvatettaviksi.

Siinä voi hoitajalla herkästi tulla mieleen, että myös lapsen kotikasvatuksen pitäisi vastata virallista kasvatuslinjaa, ja jos ei vastaa niin se on ongelma johon pitää puuttua.
 
Kuinkahan paljon tästä selittyy ihan vain seiniin laitetuilla rahalla.

Esimerkiksi omaa 80-luvulla rakennettua ylä-astetta laajennettiin 90-luvulla. Sitten tehtiin saneeraus/laajennus 2000-luvun alussa. Nyt siellä taas on konttikoulu pihalla ja "vanhaa" osaa puretaan, samalla laajennetaan. Ilmeisesti se ei ollut vielä riittävä, kun osa oppilaista tuli yli 100km päästä. Vähän epäilyttää, onko ne oikeasti niin huonokuntoisia, tuntuu olevan suomalainen erikoisuus.

Viereinen ala-astekin on rempattu jo pari kertaa, se rakennettiin 90-luvulla.

Varmaan useassa paikassa on saatu vielä huonommat tilat tilalle (avoin luokkatila tms.)

Tuo koulujen ja muiden julkisten rakennusten purkaminen ja uudisrakentaminen vähän väliä on mielenkiintoa herättävä ilmiö. Yksityisten omistamissa kiinteistöissä vastaavia tarpeita kun ilmenee vain harvoin, esimerkiksi pienteollisuus- ja kauppakiinteistöt säilyvät yleensä aivan käyttökuntoisina vuosikymmenestä toiseen.

Korruptio tuntuisi todennäköisimmältä selitykseltä sille miksi esimerkiksi "homekouluja" on niin paljon.
 
Back
Top