Tulevien opettajien päämäärät työlleen ovat itsekeskeisiä – tästä syystä siitä voi olla huolissaan
Suurin osa opettajiksi opiskelevista haluaa toteuttaa itseään ja elää mukavaa elämää. Vain kolmasosa tulevista opettajista haluaa edistää yhteiskunnallisia asioita, kertoo tutkimus.
Tutkimuksessa selvisi, että suurin osa meidänopettajaksi opiskelevista haluaa olla onnellisia.
0:04
-0:47
Tutkija Elina Kuusisto Tampereen yliopiston kasvatustieteiden ja kulttuurin tiedekunnasta kertoo videolla, millaisia elämänpäämääriä opettajaksi opiskelevilla on. Video: Petra Ketonen / Yle, Marjut Suomi / Yle.
Petra Ketonen
8:27
Jos joku on kuvitellut opettajaopiskelijat jonkinlaisiksi maailmanparantajiksi, tämä käsitys ei tuoreen tutkimustiedon mukaan pidä paikkaansa.
Tutkija
Elina Kuusisto on tutkinut kollegansa
Inkeri Rissasen kanssa Tampereen yliopiston opettajaopiskelijoiden elämänpäämääriä. Elämänpäämäärä tarkoittaa pitkäaikaista ja ihmiselle merkityksellistä tavoitetta, toimintaa tavoitteen saavuttamiseksi ja muiden hyväksi toimimista.
Suurin osa opettajaksi opiskelevista osoittautui elämänpäämääriltään itsekeskeisiksi.
– He haluavat elämässä olla onnellisia, toteuttaa itseään, saada kodin ja perheen ja elää mukavaa elämää, tutkija Elina Kuusisto kuvailee.
Tuleva työ on ennen kaikkea väline, jonka avulla opettajaopiskelijat saavat mielekkyyttä ja merkityksellisyyttä elämään. Työ tuo taloudellista turvaa ja toimeentuloa. Myös opettajien työ- ja loma-aikoja pidettiin tärkeinä.
– Vaikka opiskelijoilla oli toki myös pedagogisia päämääriä, meitä hämmensi se, että vain kolmasosalla oli yhteiskunnallisia tavoitteita tai päämääriä, Kuusisto kuvailee.
Näitä asioita opettajaopiskelijat listasivat päämääriksi työlleen
- 62 % työn tuoma mielekkyys, oppiminen, työstä nauttiminen
- 40 % hoiva ja hyvinvointi
- 32 % yhteiskunnalliset päämäärät, kuten tasa-arvon ja vihreiden päämäärien edistäminen
- 29 % kasvun ja oppimisen tukeminen
- 19 % toimeentulo, työaika, lomat
Lähde: Kohti päämäärätietoista yhteiskunnallista opettajuutta? Elina Kuusisto ja Inkeri Rissanen, Tampereen yliopisto, 2023
Millainen opettajasukupolvi on tulossa?
Tutkija Elina Kuusisto pitää tutkimustulosta huolestuttavana. Itsekeskeiset päämäärät ovat Kuusiston mielestä ristiriidassa opettajan ammatin ydintehtävän ja luonteen kanssa.
– Opettajan työn luonne on vahvasti eettinen ja yhteiskunnallinen. Opettajuuden ytimessä on oppilaan oppimisen, kasvun ja kehittymisen tukeminen ja tämän kautta yhteiskuntaan vaikuttaminen. Jos opettajan intressien ytimessä on itsekeskeisyys, opettajan ammatin tavoitteet eivät välttämättä toteudu, hän sanoo.
Elina Kuusisto yllättyi siitä, kuinka pienellä osalla opettajista oli yhteiskunnallisia päämääriä: ”Ainoastaan noin 30 prosentilla oli edes jonkinlainen ajatus siitä, että he haluaisivat edistää yhteiskunnallisia asioita kuten tasa-arvoa, vihreitä arvoja tai parantaa maailmaa yleisellä tasolla.” Kuva: Petra Ketonen / Yle
Tutkimuksen pohjana on
William Damonin kehittämä elämänpäämääräteoria, joka taas on saanut innoituksen natsien keskitysleireiltä selvinneeltä
Viktor Franklilta. Logoterapian kehittäjänä tunnettu Frankl tuli siihen tulokseen, että ihminen kestää mitä vain, jos hänen elämällään on tarkoitus.
Elina Kuusisto on huolissaan siitä, kuinka uusi opettajasukupolvi jaksaa työssään. Jos opettajan työhön lähdetään pääasiassa ajatuksella, mitä työ antaa itselle, myös työssä jaksaminen voi tulla haastavaksi.
– Aiemmat tutkimukset ovat osoittaneet, että itsen ulkopuolelle suuntaavat päämäärät tuovat mielekkyyttä ja sinnikkyyttä myös haastaviin tilanteisiin, joita opettajan työssä myös väistämättä kohdataan.
Kuusiston mielestä tutkimustulos kertoo, että opettajakoulutuksessa pitää painottaa työn yhteiskunnallista merkitystä.
– Toivon, että meillä on tulevaisuudessa opettajia, joilla on motivaatiota ja voimavaroja lähteä vaikuttamaan rakenteisiin ja puuttumaan hankaliin työolosuhteisiin.
Ihmisen päämäärät muuttuvat elämän aikana, ja niin voi käydä myös tutkimuksen kohteille. Tampereen yliopistossa tehtyyn tutkimukseen osallistui noin 500 opintojen alkuvaiheen opettajaopiskelijaa.
Suomalaisopiskelijoiden elämänpäämäärät ovat useimmiten itsekeskeisiä
Opettajaopiskelijoita koskeva tutkimus on jatkoa toiselle alkuvuodesta julkaistulle
tutkimukselle (siirryt toiseen palveluun), jossa selvitettiin suomalaisten ja hollantilaisten korkeakouluopiskelijoiden elämänpäämääriä.
Suomesta tutkimukseen osallistui eri alojen opiskelijoita Tampereen yliopistosta ja Tampereen ammattikorkeakoulusta. Myös siinä selvisi, että suomalaisopiskelijoiden elämänpäämäärät ovat useimmiten itsekeskeisiä.
Itsekeskeiset päämäärät olivat yleisiä etenkin tekniikan ja talouden opiskelijoilla. Sitoutumattomia oli varsinkin tekniikan ja talouden opiskelijoissa.
Hollantilaisista opiskelijoista taas suurin osa kuului päämäärätietoisiin, joilla on pyrkimys auttaa muita.
Näin suomalaisten opiskelijoiden päämäärät jakautuvat
36 % itsekeskeisiä – tavoitteena oman onnellisuuden lisääminen
29 % päämäärätietoisia – pyrkimyksenä auttaa myös muita kuin itseä
22 % haaveilijoita – halu tehdä maailmasta parempi, mutta ei vielä keinoja siihen
13 % sitoutumattomia – ei elämänpäämäärää
Lähde: Life purposes: Comparing higher education students in four institutions in the Netherlands and Finland, 2023
Tutkija Elina Kuusisto sanoo, että päämääräteorian näkökulmasta itsekeskeisyys ei ole hyväksi millään alalla.
– Samaan tapaan kuin opettajat myös sairaanhoitajat, insinöörit, ekonomit ja tradenomit tekevät vastuullista työtä, jossa tulisi toimia potilaan tai asiakkaan parhaaksi eettisesti ja yhteiskunnallisesti kestävällä tavalla, hän sanoo.
Itsekeskeisyyden korostuminen voi olla laajempi ilmiö. Tutkimusten mukaan ihmisten päämäärät ovat muuttuneet entistä itsekeskeisemmiksi myös esimerkiksi Kiinassa ja Iranissa, jotka ovat perinteisesti kollektiivisia kulttuureita.
Mitä ajatuksia juttu herättää? Voit kommentoida lauantaihin 5. toukokuuta kello 23:een saakka.
)
