Kranaatinheittimistö

[Commander]

Ihmettelen edelleen sitä että 120mm heitin on meillä ympätty jo aikapäiviä sitten Nasun takavaunuun jonka kantavuus/rakenne on hyvinkin vaatimaton (koko Nasun (kahden vaunun) kantavuudeksi ilmoitetaan 2t). Onko täällä tietoa/kokemusta miten Nasut on kestäneet tuota ratkaisua? Ei varmaan ihan fiasko ole voinut olla jos pohjoisen heittimet on edelleen sijoitettuna niihin Ja Norjastahan tuli niitä käytettyjä Bankkuja joihin oli ympätty kevyt heitin takavaunuun ns. kiinteästi (erityisesti kevyen heittimet ymppääminen 2,8t pakettiin nyt on vihonviimeinen idea, ihme että edes kehtaavat mainostaa moista).

Herää nyt siis vaan kysymys että mitä lisäarvoa tuo 2,8t paketti nyt lopulta tuo? Pelkään pahoin että hintakin kivunnee suhteessa yksinkertaiseen alustaan ja aseeseen nähden "järjettömäksi". Siis poistaahan se ilmiselvästi rekyyliä todella nätisti, mutta mitä muuta vanhoihin ajoneuvo asennuksiin nähden? En keksi ihan äkkiä mitää muuta Paikannuslaitteet, laskimet, asepäätteet yms. on ihan peruskauraan ja saadaan minkä tahansa alustan kyytiin ilman +2t painon lisäystäkin!

Tremos on raskas 120mm heitinjärjestelmä! Se voi käyttää kevyttä 81mm heittimen putkea ns sisäputkena, jolloin harjoittelu on huomattavasti halvempaa, ja vaatimukset ampuma-alueiden koosta vähenevät.

 

[Kippari]

On se kyllä jännä juttu.

Kaksi viikkoa kukaan ei tiennyt Tremosista/M3:sta yhtään mitään ja nyt kaikki tehty ja julki tuotu työ on jo suunniteltu päin vattua.
Kannattaa kiinnittää huomio 29.10. julkistetuissa uutisissa kerrottuihin kohtiin "esisarja" ja "Nyt hankittavista esisarjan järjestelmistä kerätään käyttökokemuksia ja mahdollisista lisähankinnoista päätetään myöhemmin, kertoo jalkaväen tarkastaja eversti Ari Lehmuslehti Maavoimien esikunnasta tiedotteessa.".

Kaikki tähän mennessä nähty on jo kaukana poispäin siitä tilanteesta, jossa tutkitaan jäisestä maasta kerran jo hukatulla rautakangella että onko vastimen alla kiviä, jossa aikuiset miehet hyppii samaan tahtiin keikkuvan vastimen päällä ja jossa valaistaan trikolorilampulla räntäsateessa suuntakehän asteikkoja.

Hyvä esimerkki siitä miten lasi voi olla puolityhjä, tai puolitäysi. Eihän juuri mikään laite ole toista parempi joka suhteessa. Silti se voi olla reipas askel, ellei suorastaan loikka parempaan suuntaan.

 

[J0h1F]

Ihmettelen edelleen sitä että 120mm heitin on meillä ympätty jo aikapäiviä sitten Nasun takavaunuun jonka kantavuus/rakenne on hyvinkin vaatimaton (koko Nasun (kahden vaunun) kantavuudeksi ilmoitetaan 2t). Onko täällä tietoa/kokemusta miten Nasut on kestäneet tuota ratkaisua? Ei varmaan ihan fiasko ole voinut olla jos pohjoisen heittimet on edelleen sijoitettuna niihin Ja Norjastahan tuli niitä käytettyjä Bankkuja joihin oli ympätty kevyt heitin takavaunuun ns. kiinteästi (erityisesti kevyen heittimet ymppääminen 2,8t pakettiin nyt on vihonviimeinen idea, ihme että edes kehtaavat mainostaa moista).

Herää nyt siis vaan kysymys että mitä lisäarvoa tuo 2,8t paketti nyt lopulta tuo? Pelkään pahoin että hintakin kivunnee suhteessa yksinkertaiseen alustaan ja aseeseen nähden "järjettömäksi". Siis poistaahan se ilmiselvästi rekyyliä todella nätisti, mutta mitä muuta vanhoihin ajoneuvo asennuksiin nähden? En keksi ihan äkkiä mitää muuta Paikannuslaitteet, laskimet, asepäätteet yms. on ihan peruskauraan ja saadaan minkä tahansa alustan kyytiin ilman +2t painon lisäystäkin!

Se NA-122 on takavaunun alustaltaan täysin uusiksi suunniteltu, eli aivan eri laite kuin tavallisen 120-sarjalaisen Nasun takavaunu.

Ollut? Eikö ne muka ole enää käytössä?
Varmasti sitä on jouduttu jotenkin vahvistamaan tms. Mutta ei sitä kokonaan alusta asti ole tarvinut tehdä.



Traktorin kärri alkaisi kuulostaa jo huomattavasti järkevämmältä maastoliikkuvuuden&vaadittavien määrien suhteen, enää tarvitaan yksikkö hinta tuollaiselle Tremos koukkulavalle asekehtoineen että voidaan arvioida konseptin järkevyyttä.

Vaihtolava kärrien valmistajia+siviilimarkkinoita (+ siviilissä olemassa oleva kärristö + noita valmistaa tarvittaessa lisääkin yksinkertaisuudensa ansiosta kohtuullisessa ajassa)löytyy kotimaastakin useita, joten sen hinta tuskin muodostuu ongelmaksi.
PV:n hovihankkijasta sitten voidaankin olla montaa mieltä...

Näissä 2000-luvun asevalmistajan kehitelmissä jollain ihmeen ilveellä hintalappu saadaan aina käännettyä tähtitieteen puolelle, mitäpä jos kerrankin unohdettaisiin "modulaariset ammustelineet" ja keskityttäisiin painamaan kappalehinta massahankinnat mahdollistavalle tasolle, koukkulava itsessään on yksinkertaisinta patarauta konepaja valmistusta mitä maa päällään kantaa (sen valistaminen voidaan ulkoistaa lähes mille pajalle tahansa), siihen kiinni tämä uusi asekehto ja piste. Pv osannee itsekkin varustella sinne tarvittavan paikannus/viestivarustuksen (tai olla varustelematta jos budjetti ei riitä, aseella voi ampua lavalta (vanhemmillakin paikannus/viestivälineillä ns. pakon edessä) joka olisi hyvä olla erikseen kyytiin nostettava paketti jotta patarauta ja elektroniikka kyetään mahdollisemman helposti säilyttämään/varastoimaan erikseen niiden täysin erilaisten vaatimusten mukaisesti. Ja ne murkulat löytää kyllä tiensä putkeen valmistelujen jälkeenkin vaikka niistä varastolta tulevista puulaatikoistaankin

Vaihtolavaperävaunu - FMG vaihtolavavaunulla korvaat muut traktorin perävaunut

FMG ST-vaihtolavaperävaunu on suunniteltu monikäyttöiseksi alustaksi, jolla voidaan korvata useita tilan tai yrityksen perävaunuja.

fmg.fi

Katso liite: 108394
Katso liite: 108396

Koukkulavalla lasketun TREMOS:n naamiointi tai linnoitteisiin asentaminen on kuitenkin paljon vaikeampaa kuin tavallisen vedettävän heittimen (jonka asemiin voidaan tehdä tykistötultakin kestävä korsu ja ammussuoja sekä ampumasyvennys sille pidettävän linjan heitinkomppanialle), mutta myös liikkeellelähtö on melko hidasta. Kyllä TREMOS:n suurin etu tulee kuitenkin siitä, että se voi avata tulen nopeasti ja lähteä irti asemasta nopeasti.

 

[Saunajääkäri]

monesti olen sanonut ja sanon vieläkin. Tuon järjestelmän suurin hyöty on kyky avata tuli kun renkaat pysähtyy, ilman monttushowta. Ja kun putki, a-tarvike ja ottoajoneuvot on jo olemassa, en usko että tuon hinta karkaa liiaksi. Amosta ja Nemoa me ei saada tarpeeksi mutta näitä vois saadakin. Kaiteet ja muu turha pois niin eiköhän se painokin jää reiluun tonniin.

Ja voihan ne raskaan heittimen ”ylimääräiset” osat antaa joukolle sitä linnakeasennusta tai Hilux-siirtymää varten

 

[Jopuni]

monesti olen sanonut ja sanon vieläkin. Tuon järjestelmän suurin hyöty on kyky avata tuli kun renkaat pysähtyy, ilman monttushowta. Ja kun putki, a-tarvike ja ottoajoneuvot on jo olemassa, en usko että tuon hinta karkaa liiaksi. Amosta ja Nemoa me ei saada tarpeeksi mutta näitä vois saadakin. Kaiteet ja muu turha pois niin eiköhän se painokin jää reiluun tonniin.

Ja voihan ne raskaan heittimen ”ylimääräiset” osat antaa joukolle sitä linnakeasennusta tai Hilux-siirtymää varten

Kuinkahan kiinteästi se vanhan heittimen putki on kiinni TREMOS rungossa?
Jos voi helposti/nopeasti irrotta ja ne ylimääräiset osat on tallessa, käyttää niitä vanhaan vedettänään malliin linnoitetuissa asemissa.

 

[hillhead]

Tämä uusi konsepti kuulostaa muuten ihan mielenkiintoiselta, mutta Ukrainan sodan perusteella vastatykistö ei ole ollut likimainkaan se pääuhka vaan ajoneuvokokoluokalle jatkuvasti ylivoimaisesti eniten tuhoa kylvävät FPV itsemurha dronet, erityisesti jos menään siviilistä otettavaan KA-kalustoon, niin sen kanssa ollaan vieläkin pahemmin tieverkossa kiinni ja täysin tyypillisesti mm. tiestöä seurailevien itsemurha droonien armoilla.

Kysymys siis kuuluu, onko jatkuva liikkeessä oleminen ja nopeasti tuliasemista poistuminen (minne? tien päälle?) erityisesti heitin kaluston lyhyemmän kantaman (juurikin droonien kantamalla) kohdalla ollenkaan enää SE juttu?

Vielä enemmän tullaan kyseenalaiseen valoon jos tarkoitus on kehittää entisten ns. staattisten alueellistenjoukkojen heittimien liikkuvuutta isossa mittakaavassa, kun rintamat eivät Ukrainan sodan perusteella (siinä vaiheessa kun aluejoukot on täydellä massalla saatu mukaan) todellakaan liiku mitään salamasodan vauhtia, vaan päinvastoin liike on niin hidasta ettei heittimien asemia ole periaatteessa tarve siirtää edes päivittäin/viikottain koska etulinja pysyy kantaman sisällä tyypillisesti vähintään vko/kk kaupalla.

Eihän siitä nyt mihinkään päästä että isoin osa joukoista Ukrainassa on enemmän tai vähemmän jämähtänyt etulinjaa mukaillen paikoilleen jopa vuosikausiksi ja suurin ongelma tuntuu olevan niiden huoltaminen droneuhan alla, ei siis päälle kaatuva epäsuora joka toki tuottaa tappioita, mutta linjojen pysyessä paikoillaan ei siihen auta kuin kaivautuminen ja linnoittaminen. Jos uhka maavoimien (sodan vähääkään pitkittyessä) selkärangalle, eli ns. alueellisille (uusille paikallisille) joukoille on todennäköisesti (Ukrainan oppien mukaan) tämä, niin ihmettelen kyllä nykytiedon valossa kiimaa saada perinteiset vedettävät mahdollisemman ison (siviili)ajoneuvoalustan päälle jota on vaikeaa/liki mahdotonta saada piiloon metsään/maan alle, ollaan liikkeessä tai ei

Ymmärrän konseptia jonkin verran jos se katsotaan ainoaksi kustannustehokkaaksi vaihtoehdoksi saada hyökkäävien joukkojen heittimet ns. ajoneuvoalustalle, mutta puolustavien joukkojen tapauksessa en ymmärrä sitä Ukrainan sodan valossa, en sitten yhtään!

Kysymys kuuluu Ukrainan sodan valossa että mihin se kuski kaasuttaa, tienpäälle droonien ruuaksi vai suoja-asemaan? Mitä isompi möhkäle alustana toimii, sen hankalampi se on saada suojaan KRH A-etäisyyksillä, erityisesti jos alusta tulee siviilistä. Puolustukseen suunnitelluille joukoille täysin turha kuluerä (todennäköisesti vaan laskisi edelleen kokoonpanojen/joukkojen määriä), käytännössä selviytymiskyvyn laskija. Hyökkäykseen suunnitelluille joukoille ok jos saadaan mil alustalle ja mahdollisemman sirolle sellaiselle jonka suojaan saamiselle metsän sisään on edes jonkunlaiset mahdollisuudet. Max. 2-akselinen maastokuorma-auto tai Sisu GTP tyyppinen maasturi.

Edelleen vähän ihmettelen tuota häkkyrän kokoa(tai sitten tuo mainosmateriaalin täysin ylijäreä alusta hämää liikaa), 120mm heitin on saatu Nasun takavaunuun (joka ei rakenteeltaan/kantavuudeltaan päätä huimaa) jo aikaa sitten hyvinkin kompaktiin pakettiin

edit: eli valmistajan esimerkki häkkyrän paino aseen kanssa sen 2800kg, Sisun GTP:hen pitäisi ilmeisesti pystyä kasaamaan päälle kantavuutta 5000kg asti, eli menisi tuohon painon puolesta kyllä. Single cab ohjaamolla ja aseen miehitys/tuliannos sääsuojaan aseen kanssa lavalle + jonkunlainen kevyt panssarointi ajoneuvolle + aselavallekkin vielä voisi onnistua.
-ns. hyökkääville jääkäriprikaati tyyppisille joukoille -> jatkoon (jos hinta pysyy järkevänä)
-ns. puolustaville JvPr tyyppisille joukoille -> ei jatkoon (koska rahat ei kuitenkaan riitä suuren massan varustamiseen ja staattisessa toiminnassa kyvyt menee hukkaan / voivat kääntyä jopa itseään vastaan alustan koon takia)

ps. vierastan aina ratkaisuja joissa siroa ja vuosikymmenien saatossa pelkistetyn toimivaksi muovautunutta järjestelmään aletaan paisuttamaan niin koon/painon, kuin kustannustenkin puolesta moninkertaiseksi. Tämä kun johtaa poikkeuksetta lukumäärien radikaaliin laskuun.

Jos Ukrainasta jotain kannattaa oppia, niin erilaisia alustoilla olevia asejärjestelmiä kuluu fiksummallikin puolella droonien takia sellaista tahtia että vähääkään hienommat järjestelmät on syöty luotteloista romuksi/korjaamoille pahimmillaan 1-2kk sisällä tai sitten niitä ei enää uskalleta tuoda rintamalle. Kulutus on sitä kestämättömämpää mitä lähempänä ko. järjestelmällä rintamaa joudutaan toimimaan. Ja muistutuksena KRH ei ole mikään HIMARS

Ottoajoneuvoista raskaalle heittimille on kyllä epäkäytännöllisiä lähes epärealistisia näkemyksiä ketjussa.
Raskasta heitintä ammuksineen ja tykötarpeineen ei pitkälle kanneta metsässä vaan tarvitaan kuljetuskalustoa jolla päästään ns perille asti. Ammuksien tarvitsemalle tilalle ajoneuvossa pitää myös varata tilaa. Pelkästään ojan ylitys voi olla kohtalokas hiluxille ja pehmeä pelto kuorma-autoille. Ja kuten sanottua siviili käyttöön tarkoittu rauhanajan tiestö on varmasti operaatio suunnalla niin paljon miinaa ja esteitä täynnä että siitä ei heti ajeta.
Tiestön rakenne ei myöskään ole ihan optimi sodankäynnin kannalta vaan uutta uraa tullaan tekemään joka ei myöskään ole suoraan kartasta luettavissa. Tämä tarve on siis ollut jo ennen drooneja.

Vedettävä heittimistö luottaa myös tiestöön ja asemien vaihtumiseen. Eli alueellisten joukkojen tekat, traktorit ja maastokuorma-autot käyttävät yhtäläisti tiestöä ja heitin väki kulkee edes takaisin suoja-asemien ja tuliasemien väliä.
Ukrainan sodan tilanne ja toisinaan paikallaan olevat rintama-linjat ja asemat johtuvat useammasta seikasta joita ei voi suoraan verrata suomeen. Pinta-ala, vahvuudet , maasto, käytettävä kalusto ja jne.
Asemien vaihto kuuluu toimintaan joka tapauksessa. Tremoksen kaltainen nopeuttaa toimintaa ja mahdollistaa suoja aseman pidemmällä.
Ukrainassa telatykitkin on maan alla suojaasemissa.

Edit. Jäi lause kesken.

Kuinkahan kiinteästi se vanhan heittimen putki on kiinni TREMOS rungossa?
Jos voi helposti/nopeasti irrotta ja ne ylimääräiset osat on tallessa, käyttää niitä vanhaan vedettänään malliin linnoitetuissa asemissa.

Vahva epäilys että Tremos ostoksien jälkeen vedettävää kalustoa jää sen verran paljon jäljelle että ei tarvitse irroitella...

 

[Ohjus-tiedustelija]

monesti olen sanonut ja sanon vieläkin. Tuon järjestelmän suurin hyöty on kyky avata tuli kun renkaat pysähtyy, ilman monttushowta. Ja kun putki, a-tarvike ja ottoajoneuvot on jo olemassa, en usko että tuon hinta karkaa liiaksi. Amosta ja Nemoa me ei saada tarpeeksi mutta näitä vois saadakin. Kaiteet ja muu turha pois niin eiköhän se painokin jää reiluun tonniin.

Ja voihan ne raskaan heittimen ”ylimääräiset” osat antaa joukolle sitä linnakeasennusta tai Hilux-siirtymää varten

Kyllä vain ja veikkaankin että tällä projektilla ei haeta juuri muuta kuin operatiivisten (oikeasti liikkuvien) joukkojen vielä vedettävän heitin kaluston saamista ns. lavalle ampumavalmiina kyytiin. Hankintailmoituksessa on ihan suoraan sanottu että asennetaan maastokuorma-auton alustalle ja se takaa jo melkein yksistään sen että puhutaan vain operatiivisista joukoista.

Löysin tuossa aika hyvää materiaali 120mm KRH TEKAsta ja niillä varustetun KRH-komp. käytöstä, ne on suunniteltu JP2005 hyökkäämisen ja jossain tapauksissa puolustamisen tukemiseen. Puolustamisen tapauksessakin puhutaan lähinnä jonkun tärkeän alueen nopeasta puolustustarpeesta, eli maahanlaskun, maihinnousun tai muun stategisen iskun torjunnasta kun muita joukkoja ei ole vielä rivissä. Tai esim. hyökkäyksessä saavutetun tasan väliaikaisesta puolustustarpeesta. Joka tapauksessa alustan tarve on tullut siitä että tuettavan joukon liike on jatkuvaa, tuettavat suunnat vaihtuvat nopeasti jne.

Jäykkään torjuntaan ja jämähtäneisiin/hitaasti liikkuviin rintamalinjoihin soveltuu ihan muun tyyppiset joukot syvästä reservistä. Kommentoin tätä koko Tremos kapistusta juuri siitä näkökulmasta että siitä ei ole vastaavaa hyötyä lähinnä puolustamiseen erikoistuneissa joukoissa ja Ukrainan sodan perusteella ajoneuvoalusta voi osoittautua jopa heikennykseksi jos fpv-droneja ei saada jatkossakaan kuriin

ps. haluan nähdä kaiteet ym. turha joista saadaan riisuttua +1000kg painosta pois

Laitan tänne myöhemmin kuvia KRH-tekan heitin asennuksesta, siinä ei ole mitään turhaa -> eiköhän se paino nyt vaan muodostu Tremokseen väkisin tuosta itse vaimennuskehdosta + koukkulavasta. Jos nuo molemmat jätetään pois, niin kyseisen konseptin voi kopioida suoraan KRH-tekasta eikä pyörää tarvi keksiä uudestaan.

 

[Ohjus-tiedustelija]

Ottoajoneuvoista raskaalle heittimille on kyllä epäkäytännöllisiä lähes epärealistisia näkemyksiä ketjussa.
Raskasta heitintä ammuksineen ja tykötarpeineen ei pitkälle kanneta metsässä vaan tarvitaan kuljetuskalustoa jolla päästään ns perille asti. Ammuksien tarvitsemalle tilalle ajoneuvossa pitää myös varata tilaa. Pelkästään ojan ylitys voi olla kohtalokas hiluxille ja pehmeä pelto kuorma-autoille.

Silti niihin on nojautunut suurin osa SA-kenttäarmeijasta näihin päiviin asti, eli myös PV:llä on ollut täysin epärealistiset käsitykset ottoajoneuvojen kyvyistä? Tiedän että hiluxit vilahtelevat keskutelussa taajaan, pääsääntöisesti traktoreista erilaiset siviilistä otettavat aseveturit koostuisivat. Itse nojautuisin Hilux tyyppisiin ratkaisuihin (jos muuta ei enää riitä) esim. Pks torjuntapataljoonissa ym. kaupunki ympäristöön aika vahvasti sidotuissa paikallisjoukoissa.

Ja kuten sanottua siviili käyttöön tarkoittu rauhanajan tiestö on varmasti operaatio suunnalla niin paljon miinaa ja esteitä täynnä että siitä ei heti ajeta.
Tiestön rakenne ei myöskään ole ihan optimi sodankäynnin kannalta vaan uutta uraa tullaan tekemään joka ei myöskään ole suoraan kartasta luettavissa. Tämä tarve on siis ollut jo ennen drooneja.

Vedettävä heittimistö luottaa myös tiestöön ja asemien vaihtumiseen. Eli alueellisten joukkojen tekat, traktorit ja maastokuorma-autot käyttävät yhtäläisti tiestöä ja heitin väki kulkee edes takaisin suoja-asemien ja tuliasemien väliä.
Ukrainan sodan tilanne ja toisinaan paikallaan olevat rintama-linjat ja asemat johtuvat useammasta seikasta joita ei voi suoraan verrata suomeen. Pinta-ala, vahvuudet , maasto, käytettävä kalusto ja jne.
Asemien vaihto kuuluu toimintaan joka tapauksessa. Tremoksen kaltainen nopeuttaa toimintaa ja mahdollistaa suoja aseman pidemmällä.
Ukrainassa telatykitkin on maan alla suojaasemissa.

Suomella ei ole varaa liikkuvaan sodankäyntiin sitäkään vertaa mitä Ukrainassa, koska täällä ne etäisyydet nimenomaan loppuvat hyvin nopeasti kesken.
Ja ne telatykit on siellä maan alla ihan syystä... Kuten moneen kertaan jo todettua, dronet on mullistaneet sodankäyntiä isoiten sitten -91 Gulf War. Jos niille ei keksitä tehokasta vastakeinoa niin jatkuva ralli tiestöllä täytyy painaa väkisin minimiin (erityisesti mitä lähempänä etulinjaa toimitaan ja mitä pysähtyneempi = valmistellumpi tilanne on vastustajan kantilta).

Luin tuossa noihin KRH-tekoihin liittyvää mpk gradua jossa siinäkin todetaan että asemien vaihtoon liittyy aika epärealistisia olettamuksia, erityisesti vedettävällä kalustolla tai sitten epäsuoran tuen tarpeen täytyy olla todella hetkellistä ilman kunnon vaikuttamista.

 

[Ohjus-tiedustelija]

Se NA-122 on takavaunun alustaltaan täysin uusiksi suunniteltu, eli aivan eri laite kuin tavallisen 120-sarjalaisen Nasun takavaunu.

Käytännössä tarvittaisiin projektin hinta jotta olisi mielekästä arvioida sitä suhteessa Tremokseen (ja Tremoksen kpl hinta toki myös).
Noita on ymmärtääkseni kuitenkin muutettu useampi komppanja pohjoisen yhtymiin
120KRH-teka komp. sisältää 9kpl 120mm heitinvaunuja, 4kpl ammusvaunua ja muita tekoja 8kpl.

Koukkulavalla lasketun TREMOS:n naamiointi tai linnoitteisiin asentaminen on kuitenkin paljon vaikeampaa kuin tavallisen vedettävän heittimen (jonka asemiin voidaan tehdä tykistötultakin kestävä korsu ja ammussuoja sekä ampumasyvennys sille pidettävän linjan heitinkomppanialle), mutta myös liikkeellelähtö on melko hidasta. Kyllä TREMOS:n suurin etu tulee kuitenkin siitä, että se voi avata tulen nopeasti ja lähteä irti asemasta nopeasti.

Kyllä vain sen takia en missään nimessä uskokkaan että tässä puhuttaisiin muusta kuin operatiivisten joukkojen vielä vedettävän heitinkaluston siirrosta pyörien päälle.

 

[hillhead]

Silti niihin on nojautunut suurin osa SA-kenttäarmeijasta näihin päiviin asti, eli myös PV:llä on ollut täysin epärealistiset käsitykset ottoajoneuvojen kyvyistä? Tiedän että hiluxit vilahtelevat keskutelussa taajaan, pääsääntöisesti traktoreista erilaiset siviilistä otettavat aseveturit koostuisivat. Itse nojautuisin Hilux tyyppisiin ratkaisuihin (jos muuta ei enää riitä) esim. Pks torjuntapataljoonissa ym. kaupunki ympäristöön aika vahvasti sidotuissa paikallisjoukoissa.



Suomella ei ole varaa liikkuvaan sodankäyntiin sitäkään vertaa mitä Ukrainassa, koska täällä ne etäisyydet nimenomaan loppuvat hyvin nopeasti kesken.
Ja ne telatykit on siellä maan alla ihan syystä... Kuten moneen kertaan jo todettua, dronet on mullistaneet sodankäyntiä isoiten sitten -91 Gulf War. Jos niille ei keksitä tehokasta vastakeinoa niin jatkuva ralli tiestöllä täytyy painaa väkisin minimiin (erityisesti mitä lähempänä etulinjaa toimitaan ja mitä pysähtyneempi = valmistellumpi tilanne on vastustajan kantilta).

Luin tuossa noihin KRH-tekoihin liittyvää mpk gradua jossa siinäkin todetaan että asemien vaihtoon liittyy aika epärealistisia olettamuksia, erityisesti vedettävällä kalustolla tai sitten epäsuoran tuen tarpeen täytyy olla todella hetkellistä ilman kunnon vaikuttamista.

En ole ikinä lukenut PV ltä että hiluxilla tai vastaavalla koitettas pyörittää raskasta krhta. Vaan juuri traktorit.
Hämärä muistikuva että kuorma autot on mainittu mutta myös tällöin tiestön haasteet. Eli käytännössä jotain selustan maahanlasku toimintaa vastaan.

No tämän vetävien hitauden takia pitäisi olla sitä nopeampaa kalustoa.
Totta kai ennemmin vedettävä heitin kun heitintä ei ollenkaan.
Asemasota on kuolemaksi. Tästä Ukrainan tappiotkin tulevat. Venäjä ei pysy liikkeessä perässä mutta kuluttavaan asemasotaan se kykenee ja sillä on kulutuksen kestoa.

Droonit.
PV ennusti droonien massamaisen käytön seuraten drooni sotaa jo Krimin valtauksesta 2014 alkaen.
Onhan PV llä myös omaa uav taikka drooni kokemusta 2000-luvun alusta asti.
Oletettavaa oli että jos suurhyökkäys alkaa niin drone toiminta muuttuu massamaiseksi. Drooni kehitys ja vasta toimet kehittyvät välillä jopa viikko tasolla.
Suurin haaste tulee olemaan botti ja ai drone kehityksessä. Jotka sietävät elsoa.
Toisin kuten ihmisen ohjattavat.
Vielä maalinhaku ei ole parasta mutta lämpökamera löytää kyllä hehkuvan heittimen putken helposti jahka tykistö tutka on antanut sijainti tiedon.

 

[hillhead]

"Rannikko jääkärit harjoittelivat hyökkäämistä komppaniakoossa Hangon Syndalenissa."

"Drooni ilmaan" – Lennokki on erottamaton osa modernia jalkaväen taistelua - Ruotuväki

ruotuvaki.fi

 

[Ohjus-tiedustelija]

No tämän vetävien hitauden takia pitäisi olla sitä nopeampaa kalustoa.
Totta kai ennemmin vedettävä heitin kun heitintä ei ollenkaan.
Asemasota on kuolemaksi. Tästä Ukrainan tappiotkin tulevat. Venäjä ei pysy liikkeessä perässä mutta kuluttavaan asemasotaan se kykenee ja sillä on kulutuksen kestoa.

Ukrainan parhaat ammattimaiset ps-joukot kuluivat sodan alussa käytännössä loppuun kovissa kohtaamistaisteluissa ryssän vapaasti maahan päässeiden kärkien kanssa. Sen sijaan jo 2014 alkaneen konfliktin läpeensä miinoitetut ja linnoitetut linjat pitivät pintansa jopa vuosia.

On täyttä utopiaa että kykenisimme kasvattamaan mekanisoitujen joukkojen määriä juurikaan nykyisestä, joten sen kortin voi unohtaa.

Satojen km etäisyydelle suoraan Kiovaan kurkottanut possujuna on omalukunsa, se oli ihan ryssän omaa hölmöilyä/riskillä yrittämistä johon ns. liikkuva sodankäynti ilman puolustajan mekanisoituja joukkojakin kyllä puree/puri. En vaan paljon laskisi sen varaan että ryssä hölmöilee vastaavalla tavalla joka kerta + tuo oli vain Kiovaa lähimpänä olevan rintamalinjan yritys nopeaan ratkaisuun. Kaikkialla muualla menetettiin omaa aluetta eikä sitä ole vieläkään saatu takaisin (täällä linjat menisi etelä-ukrainan menetyksiin suhteutettuna jo uudellamaalla), uhkaavassa pakkorauhassa ne menetetään lopullisesti.

Käsi ylös kuka haluaa siis laskea suomen puolustus strategian uudellemaalle asti yltävän possujunan pilkkomisen varaan? Meinaatko että tällaisia possujunia lähetettäisiin matkaan yhä uudelleen ja uudelleen vain 6- ja 7-teille maaliksi seisomaan... Ei lähetetty Ukrainassakaan vaan alettiin vyöryttämään hitaasti massalla kaikilla suunnilla, siihen ei vaan pure liikkuva sodankäynti, erityisesti kun ei ole syvyyttä johon antaa myöden. Siihen tarvitaan sitä kulutusta kestävää massaa, eli tämän topicin aiheessa pysyäksemme niitä lukumääräisesti suuria vedettäviä 120mm KRH-putkia. Jos ko. putket halutaan siirtää Tremos kehtoon ja maastokuorkin alustalle niin putkien lukumäärästä voidaan varmaan karkeasti puolet laittaa luiskaan koska rahat ei tule riittämään ja alueellisista (tulevista paikallis)joukousta saman kaavan mukaan joukkoja poistoon koska niiltä puuttuu sen jälkeen KRH-tason epäsuora.

Tottakai niitä tappiota kertyy kun sota jatkuu vuosikausia, fakta nyt on vaan se että liikkuvassa sodankäynnissä niitä tulee vielä enemmän koska silloin kyseessä on yleensä jonkunsortin ratkaisutaistelut koska rintamat ovat lähteneet liikkeelle. Mitä paremmin puolustus on valmisteltu ja linnoitettu, sitä pienemmillä tappiolla selvitään.
Voit tutustua vaikka jatkosodan tappiotilastoihin, tuskin kenelläkkään tulee yllätyksenä että tappiot moninkertaistuivat rintamalinjojen lähtiessä liikkeelle.

Droonit.
PV ennusti droonien massamaisen käytön seuraten drooni sotaa jo Krimin valtauksesta 2014 alkaen.
Onhan PV llä myös omaa uav taikka drooni kokemusta 2000-luvun alusta asti.
Oletettavaa oli että jos suurhyökkäys alkaa niin drone toiminta muuttuu massamaiseksi. Drooni kehitys ja vasta toimet kehittyvät välillä jopa viikko tasolla.
Suurin haaste tulee olemaan botti ja ai drone kehityksessä. Jotka sietävät elsoa.
Toisin kuten ihmisen ohjattavat.
Vielä maalinhaku ei ole parasta mutta lämpökamera löytää kyllä hehkuvan heittimen putken helposti jahka tykistö tutka on antanut sijainti tiedon.

Niin? Suurin haaste drooneista on aina tienpäällä ja ajoneuvo alustoilla koska maali on suuri ja helposti tunnistettavissa. Yksittäinen krh-putki on naurettavan helppo peittää ilmaraollisella pressulla jonka läpi lämpökamera ei näe, Ukrainastahan tämä on jo ihan tuttua kauraa, niin henkilö kuin esim. juurikin krh-asema tasolla.

 

[Hanski]

Ukrainan parhaat ammattimaiset ps-joukot kuluivat sodan alussa käytännössä loppuun kovissa kohtaamistaisteluissa ryssän vapaasti maahan päässeiden kärkien kanssa. Sen sijaan jo 2014 alkaneen konfliktin läpeensä miinoitetut ja linnoitetut linjat pitivät pintansa jopa vuosia.

On täyttä utopiaa että kykenisimme kasvattamaan mekanisoitujen joukkojen määriä juurikaan nykyisestä, joten sen kortin voi unohtaa.

Satojen km etäisyydelle suoraan Kiovaan kurkottanut possujuna on omalukunsa, se oli ihan ryssän omaa hölmöilyä/riskillä yrittämistä johon ns. liikkuva sodankäynti ilman puolustajan mekanisoituja joukkojakin kyllä puree/puri. En vaan paljon laskisi sen varaan että ryssä hölmöilee vastaavalla tavalla joka kerta + tuo oli vain Kiovaa lähimpänä olevan rintamalinjan yritys nopeaan ratkaisuun. Kaikkialla muualla menetettiin omaa aluetta eikä sitä ole vieläkään saatu takaisin (täällä linjat menisi etelä-ukrainan menetyksiin suhteutettuna jo uudellamaalla), uhkaavassa pakkorauhassa ne menetetään lopullisesti.

Käsi ylös kuka haluaa siis laskea suomen puolustus strategian uudellemaalle asti yltävän possujunan pilkkomisen varaan? Meinaatko että tällaisia possujunia lähetettäisiin matkaan yhä uudelleen ja uudelleen vain 6- ja 7-teille maaliksi seisomaan... Ei lähetetty Ukrainassakaan vaan alettiin vyöryttämään hitaasti massalla kaikilla suunnilla, siihen ei vaan pure liikkuva sodankäynti, erityisesti kun ei ole syvyyttä johon antaa myöden. Siihen tarvitaan sitä kulutusta kestävää massaa, eli tämän topicin aiheessa pysyäksemme niitä lukumääräisesti suuria vedettäviä 120mm KRH-putkia. Jos ko. putket halutaan siirtää Tremos kehtoon ja maastokuorkin alustalle niin putkien lukumäärästä voidaan varmaan karkeasti puolet laittaa luiskaan koska rahat ei tule riittämään ja alueellisista (tulevista paikallis)joukousta saman kaavan mukaan joukkoja poistoon koska niiltä puuttuu sen jälkeen KRH-tason epäsuora.

Tottakai niitä tappiota kertyy kun sota jatkuu vuosikausia, fakta nyt on vaan se että liikkuvassa sodankäynnissä niitä tulee vielä enemmän koska silloin kyseessä on yleensä jonkunsortin ratkaisutaistelut koska rintamat ovat lähteneet liikkeelle. Mitä paremmin puolustus on valmisteltu ja linnoitettu, sitä pienemmillä tappiolla selvitään.
Voit tutustua vaikka jatkosodan tappiotilastoihin, tuskin kenelläkkään tulee yllätyksenä että tappiot moninkertaistuivat rintamalinjojen lähtiessä liikkeelle.


Niin? Suurin haaste drooneista on aina tienpäällä ja ajoneuvo alustoilla koska maali on suuri ja helposti tunnistettavissa. Yksittäinen krh-putki on naurettavan helppo peittää ilmaraollisella pressulla jonka läpi lämpökamera ei näe, Ukrainastahan tämä on jo ihan tuttua kauraa, niin henkilö kuin esim. juurikin krh-asema tasolla.

Maanpuolustus.netin hyviin perinteisiin kuuluu täydellisen ehdoton mustavalkoisuus. Liikuntasodan ja asemissa käkkimisen välillä ei ole mitään muita vaihtoehtoja. Uudellemaalle ulottuvan syvän puolustuksen ja rajalta alkavan tiukan torjunnan välillä ei ole mitään vaihtoehtoja ja niin edelleen...

Taistelu Suomesta olisi aika tavalla erilaista kuin sota Ukrainassa, eikä vähiten nyt, kun olemme Natossa.

Lähdetään ensinnäkin siitä, että Suomella (Natolla) olisi tulevassa sodassa aivan massiivinen ero tilannekuvassa. Yksistään Naton satelliittitiedustelu on valovuoden edellä venäläistä ja yllättävää kyllä, suomalaisella Iceye:lla on tässä oma merkittävä roolinsa. Tilannekuva auttaa laittamaan omat paukut sinne, missä niitä tarvitaan. Samoin vihollista voidaan satuttaa tarkalleen siellä, missä se sattuu eniten.

Natolla olisi mahdollisessa sodassa täydellinen ilmaherruus. Suomella olisi jo Hornet-aikana ennen Natoa ollut mahdollisuus ottaa ilmaherruus itselleen vähintään ajallisesti ja paikallisesti rajattuna. Kun katsoo venäläisilmavoimien suorituskykyä Ukrainassa, tehtävä olisi jopa saattanut olla helpompi, kuin kukaan (ehkä ilmavoimien ammattilaisia lukuunottamatta) kuvitteli!

Sodassa Suomesta rintamalla olisi varmasti syvyyttä, mutta syvyydestä kaikki ei välttämättä olisi nykyisten valtionrajojen sisällä. Selvää on, että taistellessa Suomen tulevaisuudesta pidäkkeitä voimankäyttöön Venäjän puolelle ei ole ja tämä tapahtuisi monella tavalla eri syvyyksille.

Taistelussa hyökkäys on ainoa taistelumuoto, jolla voidaan saavuttaa ratkaisu. Puolustusvoimien taistelutavan muutos on todella tervetullut muutos, nyt aidosti haetaan ratkaisutaisteluissa ratkaisua, eikä jäädä kykkimään linnoitteisiin ja odoteta, että "ylempi johtoporras" hoitaa paikalliset ongelmat vastahyökkäyksellä. Pyrkiminen aktiiviseen ja liikkuvaan taisteluun ei tosin todellakaan tarkoita sitä, ettei osa joukoista linnoittautuisi syvälle maan alle sitkeään puolustustaisteluun. Ja tämä puolustustasa ei todellakaan ole Uudellamaalla! Kartasta ja maastosta selviävät ne alueet, joissa ratkaisua on hyvä hakea. Ja tätä tukee syvä taistelu tarvittaessa myös naapurin alueella.

 

[hillhead]

Ukrainan parhaat ammattimaiset ps-joukot kuluivat sodan alussa käytännössä loppuun kovissa kohtaamistaisteluissa ryssän vapaasti maahan päässeiden kärkien kanssa. Sen sijaan jo 2014 alkaneen konfliktin läpeensä miinoitetut ja linnoitetut linjat pitivät pintansa jopa vuosia.

On täyttä utopiaa että kykenisimme kasvattamaan mekanisoitujen joukkojen määriä juurikaan nykyisestä, joten sen kortin voi unohtaa.

Satojen km etäisyydelle suoraan Kiovaan kurkottanut possujuna on omalukunsa, se oli ihan ryssän omaa hölmöilyä/riskillä yrittämistä johon ns. liikkuva sodankäynti ilman puolustajan mekanisoituja joukkojakin kyllä puree/puri. En vaan paljon laskisi sen varaan että ryssä hölmöilee vastaavalla tavalla joka kerta + tuo oli vain Kiovaa lähimpänä olevan rintamalinjan yritys nopeaan ratkaisuun. Kaikkialla muualla menetettiin omaa aluetta eikä sitä ole vieläkään saatu takaisin, uhkaavassa pakkorauhassa ne menetetään lopullisesti.

Käsi ylös kuka haluaa siis laskea suomen puolustus strategian uudellemaalle asti yltävän possujunan pilkkomisen varaan? Meinaatko että tällaisia possujunia lähetettäisiin matkaan yhä uudelleen ja uudelleen vain 6- ja 7-teille maaliksi seisomaan... Ei lähetetty Ukrainassakaan vaan alettiin vyöryttämään hitaasti massalla kaikilla suunnilla, siihen ei vaan pure liikkuva sodankäynti, erityisesti kun ei ole syvyyttä johon antaa myöden. Siihen tarvitaan sitä kulutusta kestävää massaa, eli tämän topicin aiheessa pysyäksemme niitä lukumääräisesti suuria vedettäviä 120mm KRH-putkia. Jos ko. putket halutaan siirtää Tremos kehtoon ja maastokuorkin alustalle niin putkien lukumäärästä voidaan varmaan karkeasti puolet laittaa luiskaan koska rahat ei tule riittämään ja alueellisista (tulevista paikallis)joukousta saman kaavan mukaan joukkoja poistoon koska niiltä puuttuu sen jälkeen KRH-tason epäsuora.

Tottakai niitä tappiota kertyy kun sota jatkuu vuosikausia, fakta nyt on vaan se että liikkuvassa sodankäynnissä niitä tulee vielä enemmän koska silloin kyseessä on yleensä jonkunsortin ratkaisutaistelut koska rintamat ovat lähteneet liikkeelle. Mitä paremmin puolustus on valmisteltu ja linnoitettu, sitä pienemmillä tappiolla selvitään.
Voit tutustua vaikka jatkosodan tappiotilastoihin, tuskin kenelläkkään tulee yllätyksenä että tappiot moninkertaistuivat rintamalinjojen lähtiessä liikkeelle.


Niin? Suurin haaste drooneista on aina tienpäällä ja ajoneuvo alustoilla koska maali on suuri ja helposti tunnistettavissa. Yksittäinen krh-putki on naurettavan helppo peittää ilmaraollisella pressulla jonka läpi lämpökamera ei näe, Ukrainastahan tämä on jo ihan tuttua kauraa, niin henkilö kuin esim. juurikin krh-asema tasolla.

Jos pysyttäis aiheessa välillä.

En ole kertaakaan maininnut uudistettua taistelutapaa. (Tosin se nyt on käytössä joten sillä mennään.) Se että aseman vaihto sujuu ajoneuvoalustalla vedettävien sijaan nopeammin ei tarkoita että koko uudistettua taistelutapaa tarvitsee käydä lävitse. Puhumattakaan jostain tulevaisuuden sa vahvuuksista. Mistä on lähinnä arvailua.
Kuten olen kirjoittanut että tremosta ei riitä kaikille ja lopuille jää vedettävät. Parempi sekin kuin ei mitään.

Epäilen vahvasti tuota tuliaseman täydellistä naamiointia mutta suoja asemassa se voisi onnistuakkin.
Aivan kuten Ukraina tekee tykistön kanssa.
Pelkät sotilaatkin tuppaavat näkymään lämppärissä ja vaatii tekemistä että saa itsensä näkymättömiin ampuvista heittimistä puhumattakaan ja tutka nappaa kranaattien lentoradat.
Sitten kun mukana olevat tuliannokset hupenevat nopeasti niin paikalle tuleva täydennys tuo oman paljastumisensa.
Talvella tulee kylmä , jotain pitäs syödä,lämmittää ja käydä kakalla. Kaikesta näistä tulee lämpöä.

Koita siinä laittaa kranaattia putkeen kun epäsuoraa tulee niskaan ja dronet pörrää ympärillä. Sitten vielä jännittää pääseekö vihu koukkaamaan omaan tuliasemaan. Vahvuudet ei riitä tilkkimään jokaista peurapolkua. Ja saattaa olla vartiossakin munat turpeessa jos pahasti viheltää.

Ukrainassa ajetaan kilometri tolkulla aukealla taikka jopa pysähdytään.
Elso ja IT on riittämätöntä resurssien vuoksi.
Ei se ole ihme että osuu.

 

[Ohjus-tiedustelija]

Maanpuolustus.netin hyviin perinteisiin kuuluu täydellisen ehdoton mustavalkoisuus. Liikuntasodan ja asemissa käkkimisen välillä ei ole mitään muita vaihtoehtoja. Uudellemaalle ulottuvan syvän puolustuksen ja rajalta alkavan tiukan torjunnan välillä ei ole mitään vaihtoehtoja ja niin edelleen...

Taistelu Suomesta olisi aika tavalla erilaista kuin sota Ukrainassa, eikä vähiten nyt, kun olemme Natossa.

Lähdetään ensinnäkin siitä, että Suomella (Natolla) olisi tulevassa sodassa aivan massiivinen ero tilannekuvassa. Yksistään Naton satelliittitiedustelu on valovuoden edellä venäläistä ja yllättävää kyllä, suomalaisella Iceye:lla on tässä oma merkittävä roolinsa. Tilannekuva auttaa laittamaan omat paukut sinne, missä niitä tarvitaan. Samoin vihollista voidaan satuttaa tarkalleen siellä, missä se sattuu eniten.

Natolla olisi mahdollisessa sodassa täydellinen ilmaherruus. Suomella olisi jo Hornet-aikana ennen Natoa ollut mahdollisuus ottaa ilmaherruus itselleen vähintään ajallisesti ja paikallisesti rajattuna. Kun katsoo venäläisilmavoimien suorituskykyä Ukrainassa, tehtävä olisi jopa saattanut olla helpompi, kuin kukaan (ehkä ilmavoimien ammattilaisia lukuunottamatta) kuvitteli!

Sodassa Suomesta rintamalla olisi varmasti syvyyttä, mutta syvyydestä kaikki ei välttämättä olisi nykyisten valtionrajojen sisällä. Selvää on, että taistellessa Suomen tulevaisuudesta pidäkkeitä voimankäyttöön Venäjän puolelle ei ole ja tämä tapahtuisi monella tavalla eri syvyyksille.

Taistelussa hyökkäys on ainoa taistelumuoto, jolla voidaan saavuttaa ratkaisu. Puolustusvoimien taistelutavan muutos on todella tervetullut muutos, nyt aidosti haetaan ratkaisutaisteluissa ratkaisua, eikä jäädä kykkimään linnoitteisiin ja odoteta, että "ylempi johtoporras" hoitaa paikalliset ongelmat vastahyökkäyksellä. Pyrkiminen aktiiviseen ja liikkuvaan taisteluun ei tosin todellakaan tarkoita sitä, ettei osa joukoista linnoittautuisi syvälle maan alle sitkeään puolustustaisteluun. Ja tämä puolustustasa ei todellakaan ole Uudellamaalla! Kartasta ja maastosta selviävät ne alueet, joissa ratkaisua on hyvä hakea. Ja tätä tukee syvä taistelu tarvittaessa myös naapurin alueella.

Minulla ei ole tähän mitään muuta sanottavaa kuin että se uuden tst-tavan esityksen mukainen uralla etenevän vihollisen kuluttaminen sivustoilta kuvaa täydellisesti ryssien Kiovaan suunnanneen possujunan pätkimistä keskeytyskuntoon. Ongelmat alkavat siitä jos ryssä vyöryttää massalla koko rajan leveydeltä eikä edes pyri mihinkään keihäänkärkimäisiin läpimurtoihin niinkuin nyt Ukrainassa (vaan on valmis uhraamaan päättömiä määriä miehistöä/kalustoa täysin järjen vastaisesti olemattomien maa-alueiden haltuun saamiseksi, ja kuten on nähty massiivinen miinoittaminen on toiminut molemmin puolin estäen häkellyttävän hyvin hyökkäämisen), meiltä loppuu auttamatta joukot kesken nykyisillä vahvuuksilla koko rajan leveydeltä. Mitä teknisemmäksi joukkoja kehitetään, sitä pienemmäksi määrät väkäsinkin jopa tästä supistuvat.

Joo, nyt ollaan Natossa, tukea ilmasta + tst-materiaalia tulee suurella todennäköisyydellä, maajoukkoja paljon pienemmällä todennäköisyydellä. Maata ei pidetä, eikä oteta haltuun ilman sitä jalkaporrasta, se sen örkin lopulta sieltä kolostaan häätää.
Poliitikot&politiikka ja tilanteet eri maissa heittelee, mistä sinne Suomelinnaan olikaan kaiverrettu...

 

[Ohjus-tiedustelija]

Jos pysyttäis aiheessa välillä.

En ole kertaakaan maininnut uudistettua taistelutapaa. (Tosin se nyt on käytössä joten sillä mennään.) Se että aseman vaihto sujuu ajoneuvoalustalla vedettävien sijaan nopeammin ei tarkoita että koko uudistettua taistelutapaa tarvitsee käydä lävitse. Puhumattakaan jostain tulevaisuuden sa vahvuuksista. Mistä on lähinnä arvailua.
Kuten olen kirjoittanut että tremosta ei riitä kaikille ja lopuille jää vedettävät. Parempi sekin kuin ei mitään.

Koko keskustelu on siten täysin turha, totean jo kolmannen kerran että veikkaan Tremoksen tulevan vielä vedettävän heitin kaluston varassa oleville operatiivisille joukoille. Muut jatkavat vedettävien parissa ja Ukrainan oppien mukaan hyvä niin (meidän pitäisi nostaa SA-vahvuutta, ei laskea sitä).

Epäilen vahvasti tuota tuliaseman täydellistä naamiointia mutta suoja asemassa se voisi onnistuakkin.
Aivan kuten Ukraina tekee tykistön kanssa.
Pelkät sotilaatkin tuppaavat näkymään lämppärissä ja vaatii tekemistä että saa itsensä näkymättömiin ampuvista heittimistä puhumattakaan ja tutka nappaa kranaattien lentoradat.

Puhuit Ai pohjaisista droneista jotka nappaisivat lukituksen kuumasta putkesta, siinä kohtaa on ihan sama onko tuliasemassa pelkkä putki vai kokonainen ajoneuvo (paitsi että ajoneuvoa ei saa piiloon sitäkään vähää) jos tuollainen on taivaalla kesken tulitoiminnan. Ukrainasta on paljon materiaalia maahan kaivetuista heittimistä jonka päälle vedetään pressu ammunnan jälkeen, toimineen ainakin AI algoritmia vastaan ja kestää epäsuoraakin ilman täysosumaa.

Sitten kun mukana olevat tuliannokset hupenevat nopeasti niin paikalle tuleva täydennys tuo oman paljastumisensa.
Talvella tulee kylmä , jotain pitäs syödä,lämmittää ja käydä kakalla. Kaikesta näistä tulee lämpöä.

Koita siinä laittaa kranaattia putkeen kun epäsuoraa tulee niskaan ja dronet pörrää ympärillä. Sitten vielä jännittää pääseekö vihu koukkaamaan omaan tuliasemaan. Vahvuudet ei riitä tilkkimään jokaista peurapolkua. Ja saattaa olla vartiossakin munat turpeessa jos pahasti viheltää.

Kuten todettua kaikille ei maastokelpoista ajoneuvo alustaa saada, joten pitää melkein valita aseman linnottamisen ja jatkuvan edestakaisen repimisen väliltä joka altistaa vielä ammunnan jälkeenkin monelle uhalle.
Ukrainan sodan valossa linnoittaminen vaikuttaisi voittavalta kädeltä, erityisesti kun huomioidaan että Suomalaisella tulenkäyttöllä pyritään keskimäärin suurempaan vaikutukseen maalissa, eli se on pitkäkestoisempaa. Vastatykistökään ei ole näyttäytynyt likikään niin uhkaavassa valossa kuin etukäteen oletettiin. Onhan siellä nähty telatykistönkin maahan linnoitettuja tuliasemia droneverkkoineen. Huomioisin tässä nyt vielä sen että tilanteen jämähtäessä ns. paikoilleen tuliasema voidaan viedä yllättävän peitteiseen maastoon jos/kun tuettava sektori on tarkkaan tiedossa ja on käyttää reilusti aikaa asian toteutukseen, erityisesti siis heittimien tapauksessa jotka ampuvat kohtuu korkeilla kulmilla = eli jopa reilusti sopivan metsän sisältä minimi raivauksella kun rauhanajan turvallisuusmääräyksistä ei tarvi välittää.

Pysyvämpi tuliasema on mahdollista maauhkaakin vastaan helpommin puolustettava.

Ukrainassa ajetaan kilometri tolkulla aukealla taikka jopa pysähdytään.
Elso ja IT on riittämätöntä resurssien vuoksi.
Ei se ole ihme että osuu.

Suomelta ei löydy IT-kalustoa sitäkään vähää, eikä sillä muutenkaan kyetä ratkaisemaan drone ongelmaa.

 

[Ohjus-tiedustelija]

Kaiken vänkäyksen päätteeksi toteasin vielä että tässä epäsuoran jatkuvan asemien vaihtamisen vaatimuksessa/olettamassa on ilmassa aika paljon samoja piirteita kuin olettamassa jonka mukaan pst-ase on 100% varmuudella tuhon oma ellei lähde asemista ensimmäisen laukauksen jälkeen. Mikä on siis osoittaunut aivan täydeksi huu-haaksi kun viimeisen reilun vuosikymmen ajalta on alkanut tulla runsaasti kuvattua videomateriaali erilaisista sodista. Vaunut ovat osoittautuneet tositilanteissa aivan sokeiksi tulenavaukseen liittyvien tapahtumien kululle ympärillään, kunhan asetta nyt ei suoraan päin näköä ole laukaistu (mitään pst-asetta ei ohjeisteta asemoimaan suoraan naamatusten vaunujen etenmissuunnan kanssa, tietenkään). Pst-ohjukset tekevät tätä Ukrainassa pidemmillä A-etäisyyksillä jatkuvalla syötöllä eikä vaunut vaikuta edes tajuavan mikä niihin iskee. Kaupunki ympäristöstä löytyy vastaavaa materiaalia pitkin maapalloa sinkokaluston tyypillisiltä A-etäisyyksiltä.

Pointtini siis on se että veikkaan erityisesti vedettävän epäsuoran tuliasemien jatkuvan/välittömän vaihtamisen tarpeen olevan vähän samanlainen kupla kuin tämän pst-aseiden asemasta poistumisen. Sille on aikansa ja paikkansa, mutta se ei voi olla jatkuvaa kalustolla joka soveltuu siiihen huonosti tai epäsuoran suorituskyky kärsii siitä enemmän kuin hyötyy. Ukrainassa on vaikka kuinka myös vedettävää epäsuoraa kirjavalla osaamisella/varustuksella, eikä se mihinkään sukupuuttoon ole sielläkään kuollut.

Erityisesti kun tähän kaikkeen liitetään ryssän osaaminen, niin asiaan liittyviä olettamuksia olisi syytä vähän tarkistaa varsinkin kun dronet ovat siis luonneet aivan uuden todellisen uhan kaikelle liikkeelle erityisesti metsän suojista pois. Dronet tuottavat todistetusti jatkuvaa tuhoa Ukrainassa myös ryssän käsissä, vastatykistöä tutkan muodossa ei kannata toki liikaa aliarvioida, mutta ei se droonien tapaan ole noussut jatkuvaksi tappioiden tuottajaksi. Lisäksi harvalukuisena se drone aikakaudella kohtaa hyvin helposti sukupuuton niiden 1-prioriteetin maalina.

 

[Raveni]

Maanpuolustus.netin hyviin perinteisiin kuuluu täydellisen ehdoton mustavalkoisuus. Liikuntasodan ja asemissa käkkimisen välillä ei ole mitään muita vaihtoehtoja. Uudellemaalle ulottuvan syvän puolustuksen ja rajalta alkavan tiukan torjunnan välillä ei ole mitään vaihtoehtoja ja niin edelleen...

Taistelu Suomesta olisi aika tavalla erilaista kuin sota Ukrainassa, eikä vähiten nyt, kun olemme Natossa.

Lähdetään ensinnäkin siitä, että Suomella (Natolla) olisi tulevassa sodassa aivan massiivinen ero tilannekuvassa. Yksistään Naton satelliittitiedustelu on valovuoden edellä venäläistä ja yllättävää kyllä, suomalaisella Iceye:lla on tässä oma merkittävä roolinsa. Tilannekuva auttaa laittamaan omat paukut sinne, missä niitä tarvitaan. Samoin vihollista voidaan satuttaa tarkalleen siellä, missä se sattuu eniten.

Natolla olisi mahdollisessa sodassa täydellinen ilmaherruus. Suomella olisi jo Hornet-aikana ennen Natoa ollut mahdollisuus ottaa ilmaherruus itselleen vähintään ajallisesti ja paikallisesti rajattuna. Kun katsoo venäläisilmavoimien suorituskykyä Ukrainassa, tehtävä olisi jopa saattanut olla helpompi, kuin kukaan (ehkä ilmavoimien ammattilaisia lukuunottamatta) kuvitteli!

Sodassa Suomesta rintamalla olisi varmasti syvyyttä, mutta syvyydestä kaikki ei välttämättä olisi nykyisten valtionrajojen sisällä. Selvää on, että taistellessa Suomen tulevaisuudesta pidäkkeitä voimankäyttöön Venäjän puolelle ei ole ja tämä tapahtuisi monella tavalla eri syvyyksille.

Taistelussa hyökkäys on ainoa taistelumuoto, jolla voidaan saavuttaa ratkaisu. Puolustusvoimien taistelutavan muutos on todella tervetullut muutos, nyt aidosti haetaan ratkaisutaisteluissa ratkaisua, eikä jäädä kykkimään linnoitteisiin ja odoteta, että "ylempi johtoporras" hoitaa paikalliset ongelmat vastahyökkäyksellä. Pyrkiminen aktiiviseen ja liikkuvaan taisteluun ei tosin todellakaan tarkoita sitä, ettei osa joukoista linnoittautuisi syvälle maan alle sitkeään puolustustaisteluun. Ja tämä puolustustasa ei todellakaan ole Uudellamaalla! Kartasta ja maastosta selviävät ne alueet, joissa ratkaisua on hyvä hakea. Ja tätä tukee syvä taistelu tarvittaessa myös naapurin alueella.

Samahan se on Ukrainallakin. Nyt ollaan vähän hyökätty mutta enimmäkseen puolustettu. Venäjän voimat riittävät hyökkäämiseen niin ne sata varmasti riittävät myös puolustamiseen. Ukraina ja länsi on sen tosiasian edessä, että jos menetetyt alueet halutaan takaisin täytyy puolustus kääntää hyökkäykseksi ja ryssät ajaa asemistaan pois. Tuo vaatii Ukrainalta paljon enemmän miesvoimaa mitä nyt on käytössä eli tuhoutuneet yksiköt on muodostettava uudelleen ja tappioita ottaneet täydennettävä. Tarvitaan myös paljon tulitukea kun lähdetään vaihtamaan aloitetta ja kyllä perinteinen kranaatinheitin on siinä hommassa hyvä. Halpa, yksinkertainen ja kestävä vehje jonka a-tarvike on myös edullinen. Selkeä massatuote jota pitää olla viedä mahdollisimman alas joukkoja tukemaan.

Vaikka Suomi on Euroopan epäsuoran suurvalta ainakin suhteellisesti ajateltuna niin en priorisoisi kyllä kranaatinheittimien tason nostoa vaan edelleenkin panostaisin määrään. Hi-tec on kivaa mutta on välineitä joista ei saada riittävää katetta panostetulle rahamäärälle jolloin absoluuttinen määrä putoaa väistämättä. Tykistöpuolella vielä vähän ymmärtää, että voidaan määrän sijaan panostaa laatuun mutta Suomi on suuri maa, ei meillä voida kaikesta vedettävästä sielläkään luopua ja laittaa vehjeitä teloille tai pyörille. Sama kranaatinheitin puolella. Tulevaisuudessa varmasti lisääntyy tällaiset tekoälyllä varustetut hunter killer dronet jotka näkevät liikkeen ja hyökkäävät itsenäisesti sitä vastaan.

Ajoneuvomaalit esim. kuorma-autot ovat auttamatta ongelmissa. Lisäksi tulee muistaa vielä sekin, että mitä enemmän hommia motorisoidaan ja mekanisoidaan niin sen enemmän täytyy suhteessa panostaa huoltoon ja logistiikkaan. Tämäkään ei tule ilmaiseksi eikä tätä voida laskea ottokaluston varaan.

 

[Mäksä]

Uudessa Jalkaväen vuosikirjassa on artikkeli 120 KRH M3 heittimestä.

 

[PM]

Uudessa Jalkaväen vuosikirjassa on artikkeli 120 KRH M3 heittimestä.Katso liite: 108641

Tuossa julkaisussa tuli myös selitys järkyttävään massaan:
"
Tuliputkena oli lähtökohtaisestikin
suunniteltu käytettävän 120 KRH 92 -mal-
lista putkea, joka sopii sellaisenaan järjes-
telmään. Prototyypin kehälaakeri ja osa
muista rungon osista on 155K98 tykistä.
Joustolaitteistona käytettiin AMOS/NE-
MO järjestelmän osia hieman säädettyinä.
Tällä tavalla aikataulussa pysyttiin, mut-
ta kääntöpuolena prototyypistä tuli koh-
tuullisen raskasrakenteinen.
"