Kranaatinheittimistö

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja Samses
  • Aloitus PVM Aloitus PVM
Pandahki kirjoitti:
Tuollainen Tremos-lavetti antaisi mahdollisuuden paljon enempäänkin. Jos kehittelisi länsiversion 2B9 Vasilekistä tuollaiseen lavettiin, ja koko höskä hiluxin lavalle sopivaksi, niin olisi aika pätevä ja kevyt shoot-n-scoot systeemi vaikka komppaniatasolle asti.
Klikkaa laajentaaksesi...
Hiluxi alkaa olemaan sissiromantiikkaa kovemmassa maineessa 😃
Ottoajoneuvo ei kuulaa saati sitten kovempaa vaikutusta kestä ja maastossa meno loppuu lähes siihen kuin tiekin.
Mil Hilux versiot maksavat saman kuin Sisu Patria ajoneuvot. Eikä kevyemmät mil Hiluxi mikään erikoinen ole metsässä verrattuna maastokuokkiin.

Ottoajoneuvot hiluxit sopivat saapasväelle jotka voivat jättää auton hajotessa ja tarvittaessa kävellä takaisin rintaman taakse. Saattaa olla turhan suuri ponnistus heitin ryhmälle.

Itse mietin mahdollisuuksia ns liian suuriin ajoneuvoihin.
Esim Sisu E13Tp.
Ylim tila mahdollistaisi esim useamman tuliannoksen, Elson,tutkan,IT järjestelmän taikka esim jääkäriryhmän.
9-heittimen komppanian lisäksi 9-jääkäriryhmää mahdollistaisi uusia kuvioita kärkikahinoiden tueksi. Voihan ne tietysti Ilmatorjuntaankin olla... Yms

Edit ottoajoneuvo hiluxit.
 
Viimeksi muokattu:
Jopuni kirjoitti:
Tuota samaa oon miettinyt 2B9 Vasilek kohdalla, olisko sellaiselle käyttöä. Kun aika nopeaan tahtiin 81mm:llä pystyy käsin latauksellakin ampumaan, olisiko hintansa väärtti tullainen 2B9 Vasilek Tremos versio, jos verrataan PikkuTremos 81mm käsinladattavalle heittimelle kehitettyä, olis se varmaan halvempi ja kevyempi, kun vois olemassa olevia putkia käyttää.
Klikkaa laajentaaksesi...
Suuntaus ja tasaus siinä taitaa olla hidastavana tekijänä. Kyllähän kevyen heittimen lataaja saa murkulaa putkeen melkoisen nopeaan tahtiin. Miten vasilekissa on hoidettu tasaus, vai annetaanko tahallaan lisää hajontaa putken eläessä sarjalla ammuttaessa kuin se kuuluisa mielenterveysongelmaisen siitin burnout-potilaan ruumiinaukossa?
 
hyvis kirjoitti:
Miten vasilekissa on hoidettu tasaus, vai annetaanko tahallaan lisää hajontaa putken eläessä sarjalla ammuttaessa kuin se kuuluisa mielenterveysongelmaisen siitin burnout-potilaan ruumiinaukossa?
Klikkaa laajentaaksesi...

Venäläiseen tyyliin teho mitataan ammuttujen kranaattien määrässä.

Hyvin tuntuu loikkivan.
 
Jopuni kirjoitti:
Epäsuoratuli tulee olemaan aikamoisessa muutoksen kourissa jos/kun 122mm kalustoa ryvetaan korvaamaan. Yksi yhteen ei155mm tykeillä kappale ja patteri määrässä päästä, joten heittimistöä pitää kehittää korvaamaan puuttuvaa tulitukea.

Tietysti jos palataan 4/12 tykin patteri/ patteristo kokoon panoon 155mm kohdalla, niin silloin on jopa mahdollista päästä lähelle 122mm 6/18 kokoonpanojen patteriston määrissä.
Klikkaa laajentaaksesi...
Ehkä 8x155mm patteri tulevaisuudessa hoitaa saman kuin 18x122mm patteristo tänään. Patteriston näen tulevaisuudessa ad hoc kokoonpanona, joka muodostuu 2-4 patterista. Heittimien rooli (määrä) korostunee paikallisjoukoilla.
 
Jopuni kirjoitti:
Olisi se näky kun Sergei ja Tremos tulisi samassa ajoneuvossa vastaan, kyllä ryssä varmaan miettii kahdesti ennen kuin hyökkää, kun tuollainen hirviö on vastassa. :unsure: :p :cool::uzi:
Klikkaa laajentaaksesi...
Jep. Ahdasta vaikka olisi isompikin lava käytössä.
Jätetään sergeit paikjoukoille ja luotetaan ilmatorjunta tämän päiväisiin järjestelmiin. Vaihtoehtoja on riittävästi.
Tosin ei kyllä ole varmuutta sietävätkö kaikki ehdottamani järjestelmät krh lla ampumista vierestä. Sensorit tuppaavat olemaan herkän puoleisia...
 
Saunajääkäri kirjoitti:
Sora-auton lavalle puolikas hiekkakuorma ja siihen 2 kevyttä heitintä pystyyn. Asfalttipressu ja lavalämmitys siirtymien ajaksi päälle.
Sais siinä tasolla heittää neulaa ku käsin laskee ampuma-arvoja liikkuvalle autolle.
Klikkaa laajentaaksesi...
Ja monta lapio miestä tekemään tietä eteenpäin 😃
 
EXLT2 kirjoitti:
Ehkä 8x155mm patteri tulevaisuudessa hoitaa saman kuin 18x122mm patteristo tänään. Patteriston näen tulevaisuudessa ad hoc kokoonpanona, joka muodostuu 2-4 patterista. Heittimien rooli (määrä) korostunee paikallisjoukoilla.
Klikkaa laajentaaksesi...
Niin onhan noita tuliyksiköitä varattu tehtävien mukaan vedettävälläkin tykistöllä ja loppupeleissä sillä ei ole merkitystä kuinka monta tykkiä niissä on kunhan yksiköitä on tarpeeksi kokonaisuudessaan. Taktinentulen käyttö on massiivisempaa verraten mitä noilla kahdeksan tykin mekanisoiduilla tuli yksiköillä on tarkoitus ampua.


Rahat tulevat luultavasti loppumaan kesken joten pakko noita heittimiä koittaa saada mukaan. Pelkästään 122millisistä tulee yli kaksikymmentä tuliyksikköä nykyisellään. Siitä voi onneksi noita vedettäviä 155millisiä vähentää. Tuskimpa niitä enää tarvitaan operassa kun on moukarit hommattu.
Jos pilkkua viilataan niin kaikki tulevat taitaa olla operatiivisen tykistön nimellä.
 
hillhead kirjoitti:
Kevyen heittimistön tarpeellisuus on juuri se että sillä pystyy ampumaan lähemmäksi omia joukkoja.En nyt heti hahmota miten tämä liittyy mihenkään muuhun.
Aina on ollut linnoitettuja tuliasemia.Ei se ole poistunut ikinä mihinkään.
Oli kyseessä mikä järjestelmä/ase tahansa. Pois lukien kevyemmät pika ja väistöasemat.

Liikkuvien eli Operatiivisten joukkojen näkökulmasta moukarit ja amokset ampuvat nopeasti tuliasemiin saapumisen jälkeen niin kyllä se vedettävä / kannettava heitin on myöhässä tulen avauksessa.
Saattaa olla lyhytkin aika vihollis kontaktista kun aletaan kysymään epäsuoraa tukemaan. Ei voi koko pumppu odottaa että vedettävä heittimistö saa itsensä tuliasemaan ennen ja jne.
Mitä enemmän suojaa niin sen parempi. Riskisuora ammunta tilanteeseen on olemassa sekä paljon tavaraa on ilmassa rintamalla. Se että pyritään vaikuttamaan vastapuolen epäsuoraan ja droneen yms. on tietysti tavoite mutta ei ole realistista ajatella että tapahtuu täydellisesti. Silloinkin epäsuoran pitää tukea omaa jalkaväkeä eikä olla poteron pohjalla.
Samat perustelut mitkä ovat raskaan krhn kanssa toimii kyllä kevyeeseen heittimistöön vaikka ammus on kevyempi ja heitin liikkuu pidemmälle käsipelillä.

Vedettävä/kannettava krh kalusto sopii paik/ottoajoneuvo joukoille koska sekin on parempi kuin vallan ilman heitintä. Onhan ne jo maksettua kalustoa
ja siellä on aikaa tutustua maaston joka kuoppaan ja kaivella lisää tuliasemia.
Mikäli paikjoukoille asti riittää tremosta niin aina parempi.
Klikkaa laajentaaksesi...

Onko kevyitä heittimiä edes operatiivisten joukkojen vahvuuksissa?
Perinteisestihän niitä on ollut joukoilla joilta puuttuu suorasuuntaustulituki esim. vaunujen konetykkien tai esim. Krkk muodossa, ko. asejärjestelmillä kun kyetään tukemaan/ampumaan vieläkin tarkemmin/lähemmäs omia.
Kevyitä heittimiä otettiin takaisin vahvuuksiin jokunen aika sitten, mutta en nyt muista enää ulkoa että minkä joukkojen vahvuuksiin :unsure:
Ne on kuitenkin massamaisemmin käytössä juurikin heikoimmin varustetuissa ja vähiten liikkuvissa kokoonpanoissa.
 
hillhead kirjoitti:
Itse mietin mahdollisuuksia ns liian suuriin ajoneuvoihin.
Esim Sisu E13Tp.
Ylim tila mahdollistaisi esim useamman tuliannoksen, Elson,tutkan,IT järjestelmän taikka esim jääkäriryhmän.
9-heittimen komppanian lisäksi 9-jääkäriryhmää mahdollistaisi uusia kuvioita kärkikahinoiden tueksi. Voihan ne tietysti Ilmatorjuntaankin olla... Yms
Klikkaa laajentaaksesi...

Ehdotatko siis ihan tosissasi jotain maantiellä kulkevaa tst-laiva/tukialus tyypistä ratkaisua pv kalusto vahvuuteen?
 
Viimeksi muokattu:
Ohjus-tiedustelija kirjoitti:
Onko kevyitä heittimiä edes operatiivisten joukkojen vahvuuksissa?
Perinteisestihän niitä on ollut joukoilla joilta puuttuu suorasuuntaustulituki esim. vaunujen konetykkien tai esim. Krkk muodossa, ko. asejärjestelmillä kun kyetään tukemaan/ampumaan vieläkin tarkemmin/lähemmäs omia.
Kevyitä heittimiä otettiin takaisin vahvuuksiin jokunen aika sitten, mutta en nyt muista enää ulkoa että minkä joukkojen vahvuuksiin :unsure:
Ne on kuitenkin massamaisemmin käytössä juurikin heikoimmin varustetuissa ja vähiten liikkuvissa kokoonpanoissa.
Klikkaa laajentaaksesi...

Olivatko heitinmiehemme siis talvella harjoituksissa korpossa turhaan?

Edit: katos vaan, eivät enää porpr:ssa kouluta. Ja krhk tykistörykmentin alla? Kaikkea sitä.
 
Viimeksi muokattu:
hillhead kirjoitti:
Niin onhan noita tuliyksiköitä varattu tehtävien mukaan vedettävälläkin tykistöllä ja loppupeleissä sillä ei ole merkitystä kuinka monta tykkiä niissä on kunhan yksiköitä on tarpeeksi kokonaisuudessaan. Taktinentulen käyttö on massiivisempaa verraten mitä noilla kahdeksan tykin mekanisoiduilla tuli yksiköillä on tarkoitus ampua.


Rahat tulevat luultavasti loppumaan kesken joten pakko noita heittimiä koittaa saada mukaan. Pelkästään 122millisistä tulee yli kaksikymmentä tuliyksikköä nykyisellään. Siitä voi onneksi noita vedettäviä 155millisiä vähentää. Tuskimpa niitä enää tarvitaan operassa kun on moukarit hommattu.
Jos pilkkua viilataan niin kaikki tulevat taitaa olla operatiivisen tykistön nimellä.
Klikkaa laajentaaksesi...
Ongelma onkin saadaako tarpeeksi 155mm tuliyksiköitä jotka ovat käytettävissä, kun osa yksiköistä liikkeessä, osa levossa (pitäiskö olla vaihtomiehitys, jolloin tykki olisi kokoajan käytössä) ja vain osa tulitoiminnassa.
Jos ryssä tulee vain muutamalla hyökkäysuralla, silloin vähempikin riittää, kun ilmatukea on paremmin saatavissa, mutta laajalla rintamalla vähäiset tuliyksiköt voivat olla ongelma, kuinka saadaan tulitukea tarpeeksi nopeasti sinne missä sitä tarvitaa, tuo jää heittimistön vastuulle.
 
Jopuni kirjoitti:
Eli tarvittaan huolto ja korjaus miehiä, jolloin varsinainen miehistö vois levätä ja huoltaa itseään.
Klikkaa laajentaaksesi...
Jokaisessa organisaatiossa on yleensä kunnossapitoryhmä vast komento- ja huoltojoukkueessa eli ei tarvetta lisätä ja kaluston käyttäjä tekee osan huolloista sekä korjauksista esim asentaja-au:n valvonnassa ja johdolla.
 
Mikfin70 kirjoitti:
Jokaisessa organisaatiossa on yleensä kunnossapitoryhmä vast komento- ja huoltojoukkueessa eli ei tarvetta lisätä ja kaluston käyttäjä tekee osan huolloista sekä korjauksista esim asentaja-au:n valvonnassa ja johdolla.
Klikkaa laajentaaksesi...
Niinhän se nykyään on, vaan entä jos nuo huollot tekisi erihenkilöstö (samat henkilöt pystyis huoltamaan useamman tykin/vaunun, suurempi kunnossapitoryhmä), niin senkin ajan käyttäjät vois levätä ja huoltaa itseään, saatas ehkä kalusto tehokkaampaan käyttöön, taukoajat lyhenis, kun tuota kalustoa on vähänlaisesti.

Kuinka kauan tuollainen esim. rynnäkkövaunun päivittäinen huolto vie? Kerkiikö miehistö syödä lämpimän aterian, vaihtaa vaatteita, käydä WC:ssä siinä ajassa. Nukkuessa kerkiin huoltohenkilöstä tehä isonkin huollon/korjauksen.

Sitten tarvittaessa, kun huolto henkilöstö ei olis paikalla, vaunu/ tykki miehistö huoltas.
 
Sinun täytyy kirjautua vastataksesi.
Back
Top