Kranaatinheittimistö

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja Samses
  • Aloitus PVM Aloitus PVM
Niinhän se nykyään on, vaan entä jos nuo huollot tekisi erihenkilöstö (samat henkilöt pystyis huoltamaan useamman tykin/vaunun, suurempi kunnossapitoryhmä), niin senkin ajan käyttäjät vois levätä ja huoltaa itseään, saatas ehkä kalusto tehokkaampaan käyttöön, taukoajat lyhenis, kun tuota kalustoa on vähänlaisesti.

Kuinka kauan tuollainen esim. rynnäkkövaunun päivittäinen huolto vie? Kerkiikö miehistö syödä lämpimän aterian, vaihtaa vaatteita, käydä WC:ssä siinä ajassa. Nukkuessa kerkiin huoltohenkilöstä tehä isonkin huollon/korjauksen.

Sitten tarvittaessa, kun huolto henkilöstö ei olis paikalla, vaunu/ tykki miehistö huoltas.
En olisi niin huolissani levosta, tuollainen joukko kun on operatiivisessa tehtävässä niin sen kesto on kerrallaan max 4 vrk minkä jälkeen se on joka tapauksessa vedettävä irti huoltoon, korjauksiin ja täydennyksiin.
Pataljoona tasolla on huoltojoukkue, joka ainakin ennen teki yli 2 h kestävät huollot ja korjaukset yhdessä vaunu miehistön kanssa. Seuraava taso on sitten varikkokorjaukset ja Milloin huolto/korjauspartiot.
 
En olisi niin huolissani levosta, tuollainen joukko kun on operatiivisessa tehtävässä niin sen kesto on kerrallaan max 4 vrk minkä jälkeen se on joka tapauksessa vedettävä irti huoltoon, korjauksiin ja täydennyksiin.
Pataljoona tasolla on huoltojoukkue, joka ainakin ennen teki yli 2 h kestävät huollot ja korjaukset yhdessä vaunu miehistön kanssa. Seuraava taso on sitten varikkokorjaukset ja Milloin huolto/korjauspartiot.
Mietin tätä kokonaisuutta lähinnä 155mm tykistön kohdalla, jos tuliyksiköitä on vähän ja osa huollossa/levossa ja osavaihtamassa asemia (ehkä joku yksikkö voi antaa tukea siirtymän aikanakin esim. K9), miten riittää tulitukea kaikilla sitä tarviiville.
 
Mietin tätä kokonaisuutta lähinnä 155mm tykistön kohdalla, jos tuliyksiköitä on vähän ja osa huollossa/levossa ja osavaihtamassa asemia (ehkä joku yksikkö voi antaa tukea siirtymän aikanakin esim. K9), miten riittää tulitukea kaikilla sitä tarviiville.
Tuo kalusto voi pysähtyä liikkeestä ja ampua ilman suurempia valmisteluja.
Jos jotain on rikki, se ei ammu muun joukon mukana vaan on korjauksessa.

Jos tykki tuhotaan, ei sille ole korvaavaa asetta tilalle vaan sitten joukko toimii pienemmällä asemäärällä.
 
Onko kevyitä heittimiä edes operatiivisten joukkojen vahvuuksissa?
Perinteisestihän niitä on ollut joukoilla joilta puuttuu suorasuuntaustulituki esim. vaunujen konetykkien tai esim. Krkk muodossa, ko. asejärjestelmillä kun kyetään tukemaan/ampumaan vieläkin tarkemmin/lähemmäs omia.
Kevyitä heittimiä otettiin takaisin vahvuuksiin jokunen aika sitten, mutta en nyt muista enää ulkoa että minkä joukkojen vahvuuksiin :unsure:
Ne on kuitenkin massamaisemmin käytössä juurikin heikoimmin varustetuissa ja vähiten liikkuvissa kokoonpanoissa.
Kainuu ja Sodankylä mainitsee ainakin että ovat koulutuksessa mukana omana komppaniana. Taikka sitten kouluttaa vaan toisen kierroksen sijoitusta varten.
 
Kainuu ja Sodankylä mainitsee ainakin että ovat koulutuksessa mukana omana komppaniana. Taikka sitten kouluttaa vaan toisen kierroksen sijoitusta varten.

Juu, ymmärtääkseni kevyt heitin onkin tuolla pohjoisessa Bankun takavaunussa, Norjasta tuli niitä käytettyjä missä ne oli ihan valmiina keskenään naitettuna kuten kotimainen 120mm KRH Nasu.

Minulla ei siis ole tämän hetkistä faktaa aiheesta muissa joukkotyypeissä, sen muistan että tilanne on elänyt. Pointti oli kuitenkin se että niitä tosiaan käytetään liikkuvissa joukoissa lähinnä siellä missä kärjelle ei ole muuta ns. lähitulitukea tarjolla. Suurena massana ne on käytössä ns. vedettävinä/kannettavina tuliasemaan muissa kuin operatiivissa joukoissa.
 
Juu, ymmärtääkseni kevyt heitin onkin tuolla pohjoisessa Bankun takavaunussa, Norjasta tuli niitä käytettyjä missä ne oli ihan valmiina keskenään naitettuna kuten kotimainen 120mm KRH Nasu.

Minulla ei siis ole tämän hetkistä faktaa aiheesta muissa joukkotyypeissä, sen muistan että tilanne on elänyt. Pointti oli kuitenkin se että niitä tosiaan käytetään liikkuvissa joukoissa lähinnä siellä missä kärjelle ei ole muuta ns. lähitulitukea tarjolla. Suurena massana ne on käytössä ns. vedettävinä/kannettavina tuliasemaan muissa kuin operatiivissa joukoissa.
No kyllä se sitten näyttää vahvasti siltä että kevyt heitin on poistunut taikka tulee poistumaan operativiisista joukoista.
 
Tuosta ehdotuksesta tuli mieleen, entä jos tremoksessa olisi samalla lavalla kaksi heitintä? Tilaa on, eikä massa tuota ongelmaa. Samalla saataisiin vähennettyä veturit ja viestivälineet/muu elektroniikka puoleen. Toisen putken laukaisu hieman viiveellä, niin ei pitäisi olla paineongelmaa. Yksi heittimen johtaja saisi jotain parempaa tekemistä.

Ja olisihan se leuhkempi.
 
Tuosta ehdotuksesta tuli mieleen, entä jos tremoksessa olisi samalla lavalla kaksi heitintä? Tilaa on, eikä massa tuota ongelmaa. Samalla saataisiin vähennettyä veturit ja viestivälineet/muu elektroniikka puoleen. Toisen putken laukaisu hieman viiveellä, niin ei pitäisi olla paineongelmaa. Yksi heittimen johtaja saisi jotain parempaa tekemistä.

Ja olisihan se leuhkempi.
Edit korjataan kaksi sivua.
Yksi sivu ketjussa taaksepäin 😃
 
Ongelma onkin saadaako tarpeeksi 155mm tuliyksiköitä jotka ovat käytettävissä, kun osa yksiköistä liikkeessä, osa levossa (pitäiskö olla vaihtomiehitys, jolloin tykki olisi kokoajan käytössä) ja vain osa tulitoiminnassa.
Jos ryssä tulee vain muutamalla hyökkäysuralla, silloin vähempikin riittää, kun ilmatukea on paremmin saatavissa, mutta laajalla rintamalla vähäiset tuliyksiköt voivat olla ongelma, kuinka saadaan tulitukea tarpeeksi nopeasti sinne missä sitä tarvitaa, tuo jää heittimistön vastuulle.
Taitaa mennä paremminkin tykistö ketjun puolelle aihe.
Pointti oli että tuo patterin tykkimäärän arvuuttelu on suht turhaa sillä tykkien ja tuliyksiköiden kokonaismäärä on ratkaiseva.

Taktisen tulenkäytön maalialueet ja tulentarve on suurempi kuin operatiivisessa toiminnassa.
Esim Operan maali voi olla hehtaari johon riittää esim 0.1 tuliannosta.
Taktinen voi vaatia kymmenittäin tuliyksiköitä eli mahdollisesti jopa satoja tykkejä ja käytettävä tuliannos voi olla kokotuliannos maali alueen ollessa kymmeniä hehtaareja. Eli tulen tarve kokonaisuudessa jopa tuhat kranaattia.
Ilmavoimilla vaikutetaan myös niihin Operan maaleihin. Taktisiin ei lähtökohtaisesti koska on aika huono hyötysuhde.
Drone hommat pakottavat iskemään pidemmältä ja tällöin hajonta kasvaa. Tarvitaan taas enemmän tykkejä.

Heittimen ja tykin vertailu keskenään on turhaa. Molemmilla on omat puolensa.
Tykistön korvaaminen heittimellä on melko heiveröistä. Mutta esim 122mm tykin ammus on aika heppoinen metsämastoon. Niin ei se 120mm krh mikään sateentekijä ole myöskään.
Puhumattakaan etäisyyksistä ja erikoisampuma tarvikkeista.

Edit. Syöttö virheitä.
 
Viimeksi muokattu:
Mihin tarkalleen ottaen perustuu ettei kevyitä heittimiä ole joukoilla?

Perusideahan on se, että jääkärikomppanian oma epäsuora on sen kranaatinheitijoukkueissa, joilla kevyet eli 81 KRH:t. Pataljoona/tstos-tasolla taas raskaat 120mm heittimet KRHK:n kalustona. Vastaava jako on määritelty jääkärijoukkueen ja ryhmänkäsikirjassa 2018.

Pohjoisessakaan ei aina KRH:t liiku Bankkujen kyydissä asennettuna.
 
Mihin tarkalleen ottaen perustuu ettei kevyitä heittimiä ole joukoilla?

Perusideahan on se, että jääkärikomppanian oma epäsuora on sen kranaatinheitijoukkueissa, joilla kevyet eli 81 KRH:t. Pataljoona/tstos-tasolla taas raskaat 120mm heittimet KRHK:n kalustona. Vastaava jako on määritelty jääkärijoukkueen ja ryhmänkäsikirjassa 2018.

Pohjoisessakaan ei aina KRH:t liiku Bankkujen kyydissä asennettuna.
Myös mekanisoiduilla joukoilla kevyet heittimet (2) TTR/PSJK.
 
Mihin tarkalleen ottaen perustuu ettei kevyitä heittimiä ole joukoilla?

Perusideahan on se, että jääkärikomppanian oma epäsuora on sen kranaatinheitijoukkueissa, joilla kevyet eli 81 KRH:t. Pataljoona/tstos-tasolla taas raskaat 120mm heittimet KRHK:n kalustona. Vastaava jako on määritelty jääkärijoukkueen ja ryhmänkäsikirjassa 2018.

Pohjoisessakaan ei aina KRH:t liiku Bankkujen kyydissä asennettuna.

Kyllä se taitaa tosiaan niin mennä että ne kevyet heittimet nimenomaan tuli takaisin nyt Jääk.komp. M2020 malliin. Jpr05 konseptissa niitä ei ollut (edit siis olikin jo M05 konseptissa), eikä vissiin edes vanhassa Jpr90:ssä :unsure: Silloin ennen siis vain alueellisilla/paikallisjoukoilla.

edit: Jonnekkin niitä tuli mielestäni lisää nyt uusimmassa M2020 konseptissa, mutta en muista kierveelläkään minne :unsure:
edit2: siis kasvatettiinko M20 mallissa kevyet heittimet tulitukiryhmästä joukkueeksi?
edit3: uusissa paikalliskomp. on siis nimenomaan heitinjoukkue, mutta operatiivisissa?
 
Viimeksi muokattu:
Juu, ymmärtääkseni kevyt heitin onkin tuolla pohjoisessa Bankun takavaunussa, Norjasta tuli niitä käytettyjä missä ne oli ihan valmiina keskenään naitettuna kuten kotimainen 120mm KRH Nasu.

Minulla ei siis ole tämän hetkistä faktaa aiheesta muissa joukkotyypeissä, sen muistan että tilanne on elänyt. Pointti oli kuitenkin se että niitä tosiaan käytetään liikkuvissa joukoissa lähinnä siellä missä kärjelle ei ole muuta ns. lähitulitukea tarjolla. Suurena massana ne on käytössä ns. vedettävinä/kannettavina tuliasemaan muissa kuin operatiivissa joukoissa.
No kyllä se sitten näyttää vahvasti siltä että kevyt heitin on poistunut taikka tulee poistumaan operativiisista joukoista.
Tähän jo tulikin vastauksia, että ei pidä paikkaansa. Kevyt heitin käy ja kukkuu hyvin myös operatiivisissa joukoissa ja JPR90-organisaation mukainen harha-askel poistosta on korjattu. 81 mm teka-asennus on aikamoinen lumihiutale pv:ssä, tuliko niitä nyt jotain parisenkymmentä Norjasta (suurta määrää ei ollut missään tapauksessa).
 
Ei ole poistunut (ainakaan vielä). Kaikissa jääkärikomppanioissa lienee vieläkin tulitukiryhmä, jossa kaksi kevyttä heitintä. 90-luvulla taisi olla hetki, jolloin jääkärikomppanioissa ei ollut heittimiä.
Tähän jo tulikin vastauksia, että ei pidä paikkaansa. Kevyt heitin käy ja kukkuu hyvin myös operatiivisissa joukoissa ja JPR90-organisaation mukainen harha-askel poistosta on korjattu. 81 mm teka-asennus on aikamoinen lumihiutale pv:ssä, tuliko niitä nyt jotain parisenkymmentä Norjasta (suurta määrää ei ollut missään tapauksessa).
No sitä vähän ihmettelinkin että miten komppanian tukeminen onnistuu pelkällä raskaalla krh lla.
Eli edelleen kysymys on voimassa.
Onko kevyelle krh lle tulossa tulevaisuudessa jotain Tremosin taikka Nemo/Amos tyylistä järjestelmää.
 
Viimeksi muokattu:
Varmaan luin tuon ja nyt aivoni halusivat esittää tuon omana ajatuksena.
Joo eipä siinä ihmeempiä. Jos selaa ketjuja pidemmälle taakse päin niin huomaa että samat aiheet pyörivät keskusteluissa. Eiköhän tremos ole sellainen aihe myös tulevaisuudessa.
 
Back
Top