Kranaatinheittimistö

[AJJV]

No joo kyllähän tuolla 60mm:llä nakkelee nähtävästi melkein puolet enempi (joku oli maininnut 30lks/min kun 81:llä 18:sta lks/min) minuutissa. Mutta tuosta siirrettävyydestä oon kyllä vähän erimieltä. 81:n liikkuu kolmen miehrn voimin minne vaan vaikka kerrostalonkatolle jos haluttaisiin ja 60 vaatii käsittääkseni vähintään kaksi jantteria. Kun siinä ei vissiin tukea ja putkea eroteta? Vastin kylläkin.

Se jos kranut kukkuu puissa on toivottavaa oli kalustona 60mm tai 81mm sirpalevaikutus on aina parempi silloin versus maassa räjähtävä.

Kyllähän tuo jenkkien jv komppania jää epäsuorassa jälkeen verrattuna meihin niin että heilahtaa. Ja taitaapi jäädä pataljoonakin?

Toinen syy miksi ei jv joukkueeseen heittimiä logistiikan lisäksi on myös miesmäärä. Ei joukkueita oikein voida entisestään kasvattaa ja otona ei krh onnustu.

 

[Old Boy]

Toinen syy miksi ei jv joukkueeseen heittimiä logistiikan lisäksi on myös miesmäärä. Ei joukkueita oikein voida entisestään kasvattaa ja otona ei krh onnustu

Näin on! Eikä todellakaan riittäisi heitinmiehistö vaan jos pitäisi pystyä ampumaan myös epäsuoraa tulta tarvittaisiin taso- sekä viestiryhmätkin. Sekä n määrä miehiä joukkueeseen atarvikelogistiikan
hoitamiseen. Useimmille joukkueille nykysysteemissä liikenee tulenjohtaja jolloin epäsuoraa tulta on käytössä ainakin tärkeimmillä suunnilla.

 

[kertakenttään]

Tuli tuosta saksalaisten "mothership" ajattelusta mieleen se, että heittimet voisi ottaa käyttöön silloin kun nähdään tarve ja joku ryhmä olisi oto krh/tulituki. Heittimet ja jonkun verran kranaatteja kulkisi vaikka pasin tai traktorin lavan nurkassa odottamassa käyttöään. Jos joukkueen tarvitsee ottaa omat heittimet käyttöön siltä lähtee yksi "liikkuva" osa pois ja rynnäkköä tai vastaavaa on suorittamassa vain kaksi ryhmää. Toisaalta tämä on muutenkin aika perus temppu eli vaikka kaikki konekiväärit kootaan yhdeksi ryhmäksi ja kaksi ryhmää tekee jotain ilman konekivääreitään. Organisaation muokkaaminen joukkuetasolla on aika helppoa ja tässä valossa 60mm heitin voisi tuoda lisäarvoa. Siitä ei pitäisi tehdä perustaistelumenetelmää vaan se olisi yksi työkalu lisää. Tärkeintä on, että on ajoneuvo johon ne saadaan mahtumaan. Tällä metodilla voidaan ottaa vaikka CG mukaan. Sinänsä ihan mielenkiintoinen ajatusleikki. A-tarvikehuollosta voisi sanoa jotain, mutta se miten paljon se oikeasti vaikuttaa on paha sanoa. Se tieto varmaan löytyy logistiikkarykmenteiltä.

Eli ajoneuvoon hillotaan erilaista aseistusta, joka otetaan käyttöön niitä vaativia tilanteissa. Koulutuksessa pitää ottaa huomioon joukolle osoitettava ylimääräinen aseistus ja kouluttaa niiden käyttö ja johtaminen. Erilaisille joukoille mahdollisesti erilainen ekstra-aseistus. Pohjana perus RK-PKM-KES aseistus, johon lisätään ajoneuvon uumenista mitä milloin tarvitseekaan. Joo, varmaan menee hilloa ja aikaa. Ihan vaan ideana, you know, brain stormataan tässä vähäsen, heitellään ideoita ilmaan.

 

[MeriTJ]

Tuosta kellokurista vielä... Se tarkoittaa sitä että jos hyökkäyksen alla ollaan me Epäreiluntulenjumalat JV-pomon kanssa sovittu että H-4 alkaa epäreilu rummuttaa naapuria edestä ja siirtyy siitä esim H-3 ja H-2 stepein syvemmälle ja vaikka H-1 tippuu vielä yksi satsi etuasemiin naapurille niin se muuten menee just silleen ja JV-pomo voi siirtää omat joukkomme tämän minuuttiaikataulun suojissa naapurin kimppuun vaikka murkulaa on ilmassa. Se käytännössä siis tarkoittaa sitä että epäsuoratuli tulee sekunttikellon tarkkuudella just sinne minne sovittu, ei laahaa eikä edistä. Meillä koulutuksessa sanottiin jopa näin: muualla armeijassa itsekuri on ensimmäinen hyve. Meillä se on kellokuri ja itsekuri on vasta hyvä kakkonen.

 

[AJJV]

Tuli tuosta saksalaisten "mothership" ajattelusta mieleen se, että heittimet voisi ottaa käyttöön silloin kun nähdään tarve ja joku ryhmä olisi oto krh/tulituki. Heittimet ja jonkun verran kranaatteja kulkisi vaikka pasin tai traktorin lavan nurkassa odottamassa käyttöään. Jos joukkueen tarvitsee ottaa omat heittimet käyttöön siltä lähtee yksi "liikkuva" osa pois ja rynnäkköä tai vastaavaa on suorittamassa vain kaksi ryhmää. Toisaalta tämä on muutenkin aika perus temppu eli vaikka kaikki konekiväärit kootaan yhdeksi ryhmäksi ja kaksi ryhmää tekee jotain ilman konekivääreitään. Organisaation muokkaaminen joukkuetasolla on aika helppoa ja tässä valossa 60mm heitin voisi tuoda lisäarvoa. Siitä ei pitäisi tehdä perustaistelumenetelmää vaan se olisi yksi työkalu lisää. Tärkeintä on, että on ajoneuvo johon ne saadaan mahtumaan. Tällä metodilla voidaan ottaa vaikka CG mukaan. Sinänsä ihan mielenkiintoinen ajatusleikki. A-tarvikehuollosta voisi sanoa jotain, mutta se miten paljon se oikeasti vaikuttaa on paha sanoa. Se tieto varmaan löytyy logistiikkarykmenteiltä.

Eli ajoneuvoon hillotaan erilaista aseistusta, joka otetaan käyttöön niitä vaativia tilanteissa. Koulutuksessa pitää ottaa huomioon joukolle osoitettava ylimääräinen aseistus ja kouluttaa niiden käyttö ja johtaminen. Erilaisille joukoille mahdollisesti erilainen ekstra-aseistus. Pohjana perus RK-PKM-KES aseistus, johon lisätään ajoneuvon uumenista mitä milloin tarvitseekaan. Joo, varmaan menee hilloa ja aikaa. Ihan vaan ideana, you know, brain stormataan tässä vähäsen, heitellään ideoita ilmaan.

Jos tuollaista modulaarisuutta haettaan niin eikö silloin olis se kohuttu GC parempi taikka ihan rpg7. Heitin on kuitenkin vähän vinha vehje oto hommiksi. Tosin vastahan keväällä koulutin joukkueen jihtajan kanssa itselleni muutamassa tunnissa auttavasti toimivan heitinryhmän yhteen harjoitukseen. Miehistönä oli kaartinjääkäristä tulenjohtajien kautta huoltokessuun.. ja saatiinkin näytös ammunnat komppanialle poksautettua uusilla kurkkareilla.

 

[kertakenttään]

Jos tuollaista modulaarisuutta haettaan niin eikö silloin olis se kohuttu GC parempi taikka ihan rpg7. Heitin on kuitenkin vähän vinha vehje oto hommiksi. Tosin vastahan keväällä koulutin joukkueen jihtajan kanssa itselleni muutamassa tunnissa auttavasti toimivan heitinryhmän yhteen harjoitukseen. Miehistönä oli kaartinjääkäristä tulenjohtajien kautta huoltokessuun.. ja saatiinkin näytös ammunnat komppanialle poksautettua uusilla kurkkareilla.

Suora-ammunnan heittimellä kouluttaa kyllä joukkueelle jääkäreitä varsin vaivattomasti. Ei tässä mitään koordinaattimenetelmään aiota ampua eikä siihen niille kalustoakaan varmaan olisi. Ihan raskas konekivääri meno kuten yllä joku asian ilmaisi.

 

[kertakenttään]

Tykistöllä mennään tuhatta ja miljoonaa kohti nykyaikaa ostamalla uutta ja itseliikkuvaa. Tykistön rooli on jatkossa vähemmän joukkojen välittömässä tukemisessa ja enemmän operatiivisessa tulenkäytössä. Asia on sinänsä hyvä, koska siihen ne järjestelmät ovat parhaat ja siellä on myös niille sopivia maaleja. Heittimistö syntyi yksinkertaisena ja halpana keinona tukea lyhyen kantaman päässä olevaa jalkaväkeä. Roolijako on pysynyt näihin päiviin saakka, mutta heittimistöä uhkaa näivettyminen. Kalliit huippujärjestelmät eivät ole realismia talonpoikaisarmeijalle eivätkä 18000$ maksavat PERMit. Samaan aikaan vastakeinot ovat kehittyneet ja vastatykistö tutka nappaa heittimen melko helposti sekä yhdessä ammunnanhallinnan kanssa kyetään ampumaan patteristolla montaa maalia kerralla ja mahdollisesti lamauttaan leijonaosa tulivoimasta kerralla. Hajauttaminen ja linnittaminen ovat hyviä, mutta niiden luomaan turvaan sokea luottaminen on kuolemaksi. Heittimistö on saatava tälle vuosituhannelle. Materiaali, ampumamenetelmät ja tulimuodot ovat tämän hetken luomuksia, mutta perusta löytyy silti WW1 juoksuhaudoista. Ollakseen relevantti asejärjestelmä jatkossa on "noustava jaloilleen" ja siirryttävä yksisoluisista eliöistä organismeiksi. Tykistön ja heittimistön on päästävä pyörille/teloille selvitäkseen ketään teollistunutta vihollista vastaan. Raskas (ja kevytkin) heittimistö luo käytännössä tulenkäytön alueellisen kattavuuden ja siten perustan väitteelle, että 80% tappioista tulee epiksestä. Jatkossa tämä rooli vain korostuu kevyen tykistön poistuessa.

 

[Mustaruuti]

Tykistöllä mennään tuhatta ja miljoonaa kohti nykyaikaa ostamalla uutta ja itseliikkuvaa. Tykistön rooli on jatkossa vähemmän joukkojen välittömässä tukemisessa ja enemmän operatiivisessa tulenkäytössä. Asia on sinänsä hyvä, koska siihen ne järjestelmät ovat parhaat ja siellä on myös niille sopivia maaleja. Heittimistö syntyi yksinkertaisena ja halpana keinona tukea lyhyen kantaman päässä olevaa jalkaväkeä. Roolijako on pysynyt näihin päiviin saakka, mutta heittimistöä uhkaa näivettyminen. Kalliit huippujärjestelmät eivät ole realismia talonpoikaisarmeijalle eivätkä 18000$ maksavat PERMit. Samaan aikaan vastakeinot ovat kehittyneet ja vastatykistö tutka nappaa heittimen melko helposti sekä yhdessä ammunnanhallinnan kanssa kyetään ampumaan patteristolla montaa maalia kerralla ja mahdollisesti lamauttaan leijonaosa tulivoimasta kerralla. Hajauttaminen ja linnittaminen ovat hyviä, mutta niiden luomaan turvaan sokea luottaminen on kuolemaksi. Heittimistö on saatava tälle vuosituhannelle. Materiaali, ampumamenetelmät ja tulimuodot ovat tämän hetken luomuksia, mutta perusta löytyy silti WW1 juoksuhaudoista. Ollakseen relevantti asejärjestelmä jatkossa on "noustava jaloilleen" ja siirryttävä yksisoluisista eliöistä organismeiksi. Tykistön ja heittimistön on päästävä pyörille/teloille selvitäkseen ketään teollistunutta vihollista vastaan. Raskas (ja kevytkin) heittimistö luo käytännössä tulenkäytön alueellisen kattavuuden ja siten perustan väitteelle, että 80% tappioista tulee epiksestä. Jatkossa tämä rooli vain korostuu kevyen tykistön poistuessa.

Kysymyksiä:

Miten paljon naapurilla on tutkia?
Miten nopeasti naapuri pystyy ampumaan kranaatin takaisin?
Pystyykö pyörät ja telat tukemaan aina riittävän läheltä?
Ajoneuvo olisi varmaan 120? Tulenteho parempi, mutta saataisiinko niitä riittävästi? Nemokaan ei kai ihan halpa?

 

[MeriTJ]

@kertakenttään Erittäin hyvin kirjoitettu, olen itse samaa mieltä että perinteinen heitin alkaa olemaan vähän aikansa elänyt konsepti aktiiviseen taistelutapaan joka nykyisin vallalla jossa kuitenkin epäsuorantulen tarve ei ainakaan ole entisestä vähentynyt.

 

[kertakenttään]

Kysymyksiä:

Miten paljon naapurilla on tutkia?
Miten nopeasti naapuri pystyy ampumaan kranaatin takaisin?
Pystyykö pyörät ja telat tukemaan aina riittävän läheltä?
Ajoneuvo olisi varmaan 120? Tulenteho parempi, mutta saataisiinko niitä riittävästi? Nemokaan ei kai ihan halpa?

Taisi olla 3 per prikaati, vartissa ampuu takas, ei ole kysymys alustasta eli ei merkitystä, kyllä pääasiassa 120mm, kaksi tulijoukkuetta pyörillä per komppania voisi olla realistinen pitkän ajan tavoite, ei nemoa vaan krh-teka tyylinen ilman mitään krumeluureja eikä välttämättä edes Cardomikaan. Jos toisessa maailmansodassa on jo ollut pyörillä/teloilla liikkuvaa epistä niin se ettei sitä nykyään ole on silkkaa kuraa.

 

[Mustaruuti]

Taisi olla 3 per prikaati, vartissa ampuu takas, ei ole kysymys alustasta eli ei merkitystä, kyllä pääasiassa 120mm, kaksi tulijoukkuetta pyörillä per komppania voisi olla realistinen pitkän ajan tavoite, ei nemoa vaan krh-teka tyylinen ilman mitään krumeluureja eikä välttämättä edes Cardomikaan. Jos toisessa maailmansodassa on jo ollut pyörillä/teloilla liikkuvaa epistä niin se ettei sitä nykyään ole on silkkaa kuraa.

Luonteva kehitys varmaan olisi aloittaa 120-millisistä? Mutta nehän ovat jo nyt vedettäviä. Miten paljon lisäarvoa itseliikkuvuus toisi? Vartissa luulisi ehtivän alta pois nykyiselläkin?

 

[kertakenttään]

Luonteva kehitys varmaan olisi aloittaa 120-millisistä? Mutta nehän ovat jo nyt vedettäviä. Miten paljon lisäarvoa itseliikkuvuus toisi? Vartissa luulisi ehtivän alta pois nykyiselläkin?

Ehkä pari asetta ehtii alta, mutta koko tuliyksikkö ei voi vaihtaa kerralla tuliasemia. Jos koko vedettävä KRHK siirtyy kerralla ammuttuaan kerran niin menee helposti 30min ennen kuin koko yksikkö on taas amval. Itseliikkuva voi siirtyä suoja-asemaan ja ampua uusista tuliasemista huomattavasti nopeammin. OODA-looppi on tässä tärkeä, meidän on oltava proaktivisia nopeammin kuin vihollinen reagoi. Jos tuliyksikössä on vedettäviä ja itseliikkuvia, niin itseliikkuvat voivat itsekeen liikkua tuliasema-alueillaan ja vedettävä vaihtavat tuliasemia heittimittäin.

 

[ctg]

vartissa ampuu takas

Kyse on lennokilla tehdystä havainnosta, ei vastatykistötutkasta.

 

[Mustaruuti]

Ehkä pari asetta ehtii alta, mutta koko tuliyksikkö ei voi vaihtaa kerralla tuliasemia. Jos koko vedettävä KRHK siirtyy kerralla ammuttuaan kerran niin menee helposti 30min ennen kuin koko yksikkö on taas amval. Itseliikkuva voi siirtyä suoja-asemaan ja ampua uusista tuliasemista huomattavasti nopeammin. OODA-looppi on tässä tärkeä, meidän on oltava proaktivisia nopeammin kuin vihollinen reagoi. Jos tuliyksikössä on vedettäviä ja itseliikkuvia, niin itseliikkuvat voivat itsekeen liikkua tuliasema-alueillaan ja vedettävä vaihtavat tuliasemia heittimittäin.

Joo, varmasti itseliikkuva olisi joustavampi. Haasteenahan on rekyylivoimat jos ei ole vaimentimia. Helpoin konstruktio voisi olla kulkupelin perässä kiinni oleva ja sitten vain laskettaisiin alas vastinlevy maata vasten. Voisi olettaa että sellainen jo jossain löytyisikin.

 

[peelo]

Joo, varmasti itseliikkuva olisi joustavampi. Haasteenahan on rekyylivoimat jos ei ole vaimentimia. Helpoin konstruktio voisi olla kulkupelin perässä kiinni oleva ja sitten vain laskettaisiin alas vastinlevy maata vasten. Voisi olettaa että sellainen jo jossain löytyisikin.

Jenkkien MFCS-M päivitys vedettävään 120 mm heittimeen pudottaa ampumakuntoon laitto ajan sieltä jostain 10 min noin 2-3 min. Kyseessä siis modernisoinnin jälkeenkin aivan tavallinen vedettävä krh.

Meillä on tällä hetkellä ihan kohtuullinen määrä krh-tekoja. Iso osa toki 81 mm

 

[kertakenttään]

Jenkkien MFCS-M päivitys vedettävään 120 mm heittimeen pudottaa ampumakuntoon laitto ajan sieltä jostain 10 min noin 2-3 min. Kyseessä siis modernisoinnin jälkeenkin aivan tavallinen vedettävä krh.

Meillä on tällä hetkellä ihan kohtuullinen määrä krh-tekoja. Iso osa toki 81 mm

Joo, varmasti itseliikkuva olisi joustavampi. Haasteenahan on rekyylivoimat jos ei ole vaimentimia. Helpoin konstruktio voisi olla kulkupelin perässä kiinni oleva ja sitten vain laskettaisiin alas vastinlevy maata vasten. Voisi olettaa että sellainen jo jossain löytyisikin.

Tässä nyt ei ole tarkoitus mennä tekniseen toteutukseen tai en ainakaan itse halua siihen mennä, koska tekninen puoli on jo olemassa.

 

[Sardaukar]

60mm heitintähän on kokeiltu, mutta ilmeisesti lumisissa talviolosuhteissa vaikutus on havaittu liian pieneksi. Johan jo Talvisodan aikana oli 81 mm heittimillä vaikeuksia saada riittävää vaikutusta viholliseen.

 

[Mustaruuti]

Tässä nyt ei ole tarkoitus mennä tekniseen toteutukseen tai en ainakaan itse halua siihen mennä, koska tekninen puoli on jo olemassa.

Jenkeillähän on jo M1129. (pienoismallikuva)

Mitähän nuo kustantavat?

 

[kertakenttään]

Jenkeillähän on jo M1129. (pienoismallikuva)

Mitähän nuo kustantavat?

Liikaa. Jos haluaa vaikka puolet saada pyörille niin pitää olla 300 ajoneuvoa. Alustana on oltava mielellään MOTS/COTS kuorma-auto tai teka.

 

[Mustaruuti]

Liikaa. Jos haluaa vaikka puolet saada pyörille niin pitää olla 300 ajoneuvoa. Alustana on oltava mielellään MOTS/COTS kuorma-auto tai teka.

Olikos niitä 120mm siis ruotsalaisten tai norjalaisten päällä?

Nasuunhan sitä yritettiin asentaa, mutta ei ilmeisesti onnistunut. Siksi se tekninen ratkaisu on oleellinen myös.

ojs.tsv.fi/index.php/ta/article/download/47797/13672

Kranaatinheitintä on sovitettu ajoneuvoon kuten Nasu, mutta konsepti ei ole toi- 120 miva ilman suuria muutoksia alustaan. Tällöin ei ole enää kyseessä tehokas kustannus-hyöty ajattelu. Ongelmia on tuottanut aseen suunnattavuus, suoja ja miehistön toimintakyvyn säilyttäminen ainakin ammuttaessa suurilla panoksilla alustan voimakkaan impulssimuotoisen tärähtelyn vuoksi.