Takavuosina, ~vuosituhannen vaihteessa ja aiemmin, oli tykistölle suunnitteilla sytyttimiä, joissa oli radiolähetin eli sytytin lähetti aseelle (vai tulenjohdolle?) tiedon, mihin mitta-ammus osui. Sen mukaan sitten aseilla korjattiin varsinaisen tuli-iskun laukauksien suuntauksia niin, että hyödynnettiin mitta-ammuksesta saatu data. Näitä oli useampiakin projekteja eri maissa, mutta ei niistä tullut taisteluvälinettä.
Hyötyä ei tykistön / heittimistön ampumatoimintaan saatu aikaan ja jatkossa keskityttiin ohjautuviin ammuksiin /hakeutuviin ammuksiin / PGK- / Spacido-sytyttimiin jne.
Ymmärtääkseni (loppu-) sijainnin lähettävä sytytin teki saman kuin "loppukuvan" lähettävä sytytinkin tekisi ja siten konseptina sen kaltaiset tuotteet (jos niitä edes merkittävästi oli käytössä) on jo taaksejäänyttä tekniikkaa, joka ei menestynyt käytännössä.
KRH:n osuma"ämpäri" lienee melko suuri ja sillä tarkoitettaneen sitä, että iskussa saadaan usean kranaatin "lähiosumilla" riittävä (tappava tai haavoittava) sirpalemäärä (tyypillisesti muutama sirpale / m^2) haluttuun alueeseen tai kohtaan.
"Kranaatinheitinkomppanian iskemähajonnan todennäköinen pituuspoikkeama on 0,9% ampumaetäisyydestä ja leveyspoikkeama 0,4%[26]."
Lähde:
https://www.doria.fi/bitstream/hand...d=DD2062A0ADB70668DB477A22ED546024?sequence=2
Tuon mukaan 2 km etäisyydelle ammuttuna
pituushajonta pituuspoikkema olisi ~18 m ja
leveyshajonta leveyspoikkema ~8 m, joten ei tyhmällä ammuksella (ilman ohjausmahdollisuutta) täsmäosumia synny, paitsi tuurilla, jonka todennäköisyyksiä voinee joku enemmän ampumaopista / todennäköisyys- ja tilastomatematiikasta ymmärtävä ennustella.
Tuo lienee syynä siihen, että Strix / Merlin pst krh-ammukset ovat / olivat ohjautuvia/hakeutuvia, kun pistemaaliin yritetään osua.
Triviaaleja laukauskohtaisia korjauksia ovat ainakin:
- Sää, johon kamera tai radiolähetin kranaatti tuo hetkellisen korjausmahdollisuuden, mutta ei täydellistä, koska mittalaukaus ammutaan ensin ja varsinainen tuli-isku myöhemmin, joten sää muuttunee hieman. Onko sään muutoksella merkitystä, en tiedä, ampumaopin expertit kommentoinevat
- Ammuserä: painon vaihtelu erän sisällä ja erästä toiseen, jota korjataan painoluokilla, mutta vaihtelua on painoluokan sisälläkin. Korjaamattomia ovat ammuksen muotovirheet, painopisteen paikka, massahitausominaisuudet, pinnan karheus, maalaus yms, (valmistustoleranssit ja niiden toteutuminen), jotka vaikuttavat jonkin verran erä- ja yksilökohtaisesti. Ne sisältynevät jollakin tapaa em. iskemähajontaan, jonka arvelen olevan laskettu kattavasta näytemäärästä?
- Panoserä (ruutimäärä, -erä, ruudin fysikaalis-kemialliset ominaisuudet ja niiden vaihteluväli) ja miten panoksia on käsitelty / säilytetty varikkovarastoinnin jälkeen
- Ruudin lämpötila (ainakin tykistöllä korjataan ampuma-arvoja panoseräkohtaisilla kertoimilla tai se on mahdollista tehdä eräkohtaisesti, heittimen panoksista en tiedä, onko niille eräkohtaiset lämpötilakorjauskertoimet?) On huomattava, että uudet krh-panokset näyttävät olevan jyväruuteja koteloissa tykistön tapaan, vanhemmat (ja hyvin toimivat) krh-panokset ovat liuskaruuteja (hevosenkengän muotoisia liuskoja)
- Aseen ominaisuudet / putken kuluneisuus, vaikutus lähtönopeuteen korjattaneen joillakin kertoimilla
- Putken lämpötila (panos lämpiää putkessa latauksen jälkeen, mikä on panoksen lämpötila laukaustapahtumassa kullakin laukauksella? Siinäpä pulma.) Paine- ja lähtönopeus pyrkivät kasvamaan peräkkäisillä laukauksilla, jolloin kantama kasvaa, kun kylmästä, ampumattomasta aloitetaan
Arvelen, että kiinteältä vastimeltakin (esim. betonivastin kalliossa) ammuttaessa, pitää aseen suuntausta muuttaa laukauksittain mm. em. syistä, jos iskemät halutaan samalle alueelle. Pistemaalia kertaosumilla ammuttaessa on käytettävä johonkin fysikaaliseen herätteeseen hakeutuvia ammuksia tai maalin ennalta asetettuihin koordinaatteihin (esim. gps tms järjestelmä) ohjautuvia ammuksia. Ilman ammusohjautuvuusominaisuutta, pelkillä ampuma-arvojen muutoksilla ei pistemaaliin saada varmaa osumaa muutoin kuin vahingossa.
Korjattu: Pituushajonta po.
pituuspoikkema ja
leveyshajonta po.
leveyspoikkeama.
Näistä ei tiedä, ovatko pituushajonnan ja leveyshajonnan poikeamia vai yksittäiisen kranaatin iskukohdan poikkemia halutusta pisteestä vai ammuttujen kranaattien iskemäpisteiden keskiarvosta etäisyyksiä ja mikä on todennäköisyys tai muut sellaiset ampumaopin ja todennälöisyyslaskennan termien mukaiset muuttujat. Pitäisi olla alkuperäinen, viiteopintonäytteen lähde [26] luettavissa, jotta olisi ehkä mahdollisuus ymmärtää, mitä termeillä tarkoitetaan.