Kranaatinheittimistö

[aab]

Tämä on niitä syitä, miksi minua huolestuttaa kenttätykistömme. Ymmärrän, kuinka korohoro poistuu asemastaan nopeasti. Vedettävän kenttätykistön poistuminen on hidas.

Onko mietitty vaihtoehtoa, että miehistö evakoitaisiin varmuuden vuoksi asemista?

 

[miheikki]

Onko mietitty vaihtoehtoa, että miehistö evakoitaisiin varmuuden vuoksi asemista?

On

Tuota on tehnyt mieli kysyäkkin, että otetaanko heittimet mukaan tulitoiminnan päätyttyä. Miksei niitä voi jättää siihen odottamaan vastatykistötoimia. Ampumisen jälkeen miehistö ja muu kallis materiaali kantoon ja pakoon. Halpa patarautaheitin voi odotella murkulaa ihan rauhassa.

Edit. voisiko ryhmällä olla kaksi heitintä? Toinen on asemissa miehitettynä ja toinen varalla kuusenperseessä.

A Guide to Modern Mortar Systems

By FinnishInfantryOfficer This guest article is by a serving Finnish Army Officer, who prefers to remain anonymous. He is an authority on artillery and infantry weapon systems, as well as an active…

uklandpower.com

Tykistö

Tämä on tietysti offtopicia, kuten itseään kunnioittavat heitinmiehet muistavat sanoa, mutta ehkä tämä liittyy 122 mm haupitsien korvaamiseen.... KRH on epäsuoran tulen Kalasnikov. Yksinkertainen, halpa ja toimiva. Se kannattaa muistaa. Olisi toivottavaa, että 122 millisten korvaamisessa...

maanpuolustus.net

 

[PJ85]

Ei ole, tuliasemaryhmän ällissä on. Se ajaa jokaisen tuliaseman läpi, välittää ampumakalotista pilkistävän TALIN:n prisman kautta suuntakehälle jolla puolestaan mitataan suunnat kiinnityspisteisiin (ns. pilkkoihin).

Keskimmäisen heittimen etäisyys peruspisteestä (jossa suuntakehä siis on) on mitattu, nyt sinne saadaan suuntakin ja näin lasketaan po. heittimen koordinaatit. Muiden heittimien suunta ja etäisyys keskimmäisestä tiedetään joten kun keskimmäisen koordinaatit ovat selvillä saadaan muutkin laskettua.

Kun TASR on saanut suunnat pilkkoihin ja keskimmäiselle torvelle ottaa se SK:n matkaansa ja painuu seuraaviin tuliasemiin. Nokka ei pitkään tuhise.

Allright, esim KRH-teka KRHKssa on 3 TALINia komppaniassa, jokaisen tulijoukkueen komentoryhmällä yksi. Tai ainakin viime vuosikymmenellä on ollut. (Julkinen julkaisu)

 

[SJ]

Selvää on, ettei vastaus aivan minuutissa tule, mutta viiden minuutin jälkeen voikin jo alkaa kuumottaa! Nythän Ukrainasta on raportoitu ihan nopeita vasteaikoja tilanteissa, joissa venäläisten lennokki on välittänyt suoraan tulikomennot ampuvalle yksikölle.

Ja tämä 5 min. voi alkaa siitä, kun naapurin lennokki huomaa heitinryhmän aikovan pysäyttää ajoneuvonsa johonkin.

Mitä taas tulee tuohon, että lennokki on välittänyt tulikomennot suoraan ampuvalle yksikölle, niin ihmettelisinkin jos näin ei ole. Toisaalta ymmärrän myös sen, miksi esim. prikaatinkomentaja ei haluaisi tykistön käyttävän prikaatin ainoaa lennokkijärjestelmää "vapaaseen metsästykseen", sen pääasiallinen käyttötarkoitus kun on prikaatinkomentajan tilannetiedon ylläpitäminen, mutta siitä huolimatta tykistöllä pitäisi olla ajantasainen tieto siitä, mitä lennokkitiedustelu näkee juuri tuon vasteajan vuoksi. Myös sen vuoksi, että tykistö voisi kohdistaa tulta muutenkin kuin vain koordinaattien perusteella.

 

[Hanski]

Ja tämä 5 min. voi alkaa siitä, kun naapurin lennokki huomaa heitinryhmän aikovan pysäyttää ajoneuvonsa johonkin.

Mitä taas tulee tuohon, että lennokki on välittänyt tulikomennot suoraan ampuvalle yksikölle, niin ihmettelisinkin jos näin ei ole. Toisaalta ymmärrän myös sen, miksi esim. prikaatinkomentaja ei haluaisi tykistön käyttävän prikaatin ainoaa lennokkijärjestelmää "vapaaseen metsästykseen", sen pääasiallinen käyttötarkoitus kun on prikaatinkomentajan tilannetiedon ylläpitäminen, mutta siitä huolimatta tykistöllä pitäisi olla ajantasainen tieto siitä, mitä lennokkitiedustelu näkee juuri tuon vasteajan vuoksi. Myös sen vuoksi, että tykistö voisi kohdistaa tulta muutenkin kuin vain koordinaattien perusteella.

Tästähän on kuulunut myös venäläisiltä itseltään kritiikkiä, että Ukrainassa venäläistykistö sotii kokonaan omaa sotaansa ja jalkaväki omaansa. Varmasti on ollut hyötyjä siitä, että lennokit ovat olleet suoraan tykistön komennossa. Toisaalta varmasti on ollut myös haittoja mm. prikaatin tilannekuvan muodostamisen kannalta.

 

[J0h1F]

Erilaiset härpäkkeet eli aseen ja ajoneuvon yhdistelmät varastavat pääosan nettikeskusteluissa. Omasta asintuntemuksesta riippumatta on niihin jokaisen mahdollista ottaa kantaa kuvan sekä runsaampien tai niukempien teknisten tietojen avulla. Vähemmälle huomiolle jäi että meillä on liikkuva järjestelmä, jonka suoja on kunnossa muuten kun itse ampumisen aikana. Siinäkin parempi kuin aikaisemmin käsitellyissä TEKOissa, jos on ollu aikaa kaivaa suojakuopat tuliasemiin. Nykyäänhän on hankittu siirrettäviä ballistisia suojia.

Tällainen olisi 120 KRH/MT-LB, jonka toimintaa jäsen @Stokes edellä kuvasi.

Siis onko meillä nyt noita 120 mm MT-LB:itä? Milloin niitä hankittiin?

 

[EXLT2]

Siis onko meillä nyt noita 120 mm MT-LB:itä? Milloin niitä hankittiin?

Mekanisoidun Taisteluosaston krh-komppania käyttää MT-LB:itä, mm. 120 Krh:n vetämiseen.

 

[Rannari]

Mekanisoidun Taisteluosaston krh-komppania käyttää MT-LB:itä, mm. 120 Krh:n vetämiseen.

Ja sama järjestely lienee ollut käytössä jo panssariprikaateissa? Syystä tai toisesta ei ole päädytty ratkaisuun jossa heitin olisi vaunun kyydissä.

 

[Rannari]

Tästähän on kuulunut myös venäläisiltä itseltään kritiikkiä, että Ukrainassa venäläistykistö sotii kokonaan omaa sotaansa ja jalkaväki omaansa. Varmasti on ollut hyötyjä siitä, että lennokit ovat olleet suoraan tykistön komennossa. Toisaalta varmasti on ollut myös haittoja mm. prikaatin tilannekuvan muodostamisen kannalta.

Tämä johtuu varmaan siitä että Ukrainassa ei ole venäläisiä joukkoja vaan ainoastaan lomalaisia

 

[J0h1F]

Mekanisoidun Taisteluosaston krh-komppania käyttää MT-LB:itä, mm. 120 Krh:n vetämiseen.

Aivan niin. Mieleen tuli tuosta ilmaisutavasta neuvostoliittolainen 2S11 Tundzha, jota mm. DDR käytti, eli siis neukkulainen 120 mm KRH MT-LB:n alustalle asennettuna. Neuvostoliitto ei sitä tosin ikinä ottanut käyttöön, koska heillä oli kunnianhimoisemmat tavoitteet kuin vain tavallisen KRH:n asentaminen avokattoisen MT-LB:n päälle.

Тунджа (самоходный миномёт) — Википедия

ru.wikipedia.org

Mitäköhän noille DDR:n kappaleille kävi?

 

[SJ]

Mitäköhän noille DDR:n kappaleille kävi?

Olisiko mennyt Ruotsiin ja siellä muokattu jotenkin tai suoraan varaosiksi?

 

[PJ85]

Ja sama järjestely lienee ollut käytössä jo panssariprikaateissa? Syystä tai toisesta ei ole päädytty ratkaisuun jossa heitin olisi vaunun kyydissä.

Onkohan tuo muuten kuinka suuri ongelma? Luulisi että mekanisoidun joukon taistelussa ajoneuvoasenteinen KRH olisi aika, jos ei must, niin hyvin jees. En tarkoita välttämättä AMOS tyylistä kallista ratkaisua, vaan halvemmatkin käy.

 

[Stokes]

Ja sama järjestely lienee ollut käytössä jo panssariprikaateissa? Syystä tai toisesta ei ole päädytty ratkaisuun jossa heitin olisi vaunun kyydissä.

Kyllä sitä kokeiltiinkin 90-luvulla siten, että putki ja tuki olivat sisässä ja vastin kannella. Putkelle ja tuelle tehtiin telineen tapaista sisään, en muista miten vastin oli kiinni. Kokeilun lopputulemana oli, että asemaanmeno ampumakuntoon panoineen ja asemasta lähtö kaikkine erottamisineen vie liikaa aikaa. Lisäksi aseen osat veivät melkoisesti tilaa muutenkin ahtaasta vannasta.

Se mitä en ole ymmärtänyt on haluttomuus asentaa heitintä kiinteästi älliin. Jos olen oikein ymmärtänyt pitäisi sen olla kohtuullisen yksinkertainen projekti vai mitä sanoo @veeteetee ?

 

[Rannari]

Kyllä sitä kokeiltiinkin 90-luvulla siten, että putki ja tuki olivat sisässä ja vastin kannella. Putkelle ja tuelle tehtiin telineen tapaista sisään, en muista miten vastin oli kiinni. Kokeilun lopputulemana oli, että asemaanmeno ampumakuntoon panoineen ja asemasta lähtö kaikkine erottamisineen vie liikaa aikaa. Lisäksi aseen osat veivät melkoisesti tilaa muutenkin ahtaasta vannasta.

Se mitä en ole ymmärtänyt on haluttomuus asentaa heitintä kiinteästi älliin. Jos olen oikein ymmärtänyt pitäisi sen olla kohtuullisen yksinkertainen projekti vai mitä sanoo @VTT ?

Juuri tuota kiinteää asennusta ajattelin. Krh-Nasun tyyliin. Luulisi olevan tarpeellinen enkä keksi miksei myös mahdollinen. Paitsi jos ei ole rahaa...

 

[Deleted member 266]

Kyllähän 120 krh:n kiinni saa vaunuun, mutta ongelma onkin, pysyykö se kiinni ja jos pysyy, mitä hajoaa ympäriltä. Rekyylivoima kun on 150 tonnin luokassa. Ampumatarvikkeitakaan (erityisesti sytytin!) ei lähtökohtaisesti ole hyväksytetty tällaisten iskujen varalle.

Lisäksi mikä tahansa ajoneuvoasennus edellyttää länsimaissa sellaista hyväsymisprosessia, ilman minkäänlaista takuuta onnistumisesta, että maksajaa tuskin löytyy. Erilaisissa Ählystaneissa ja Brutopistaneissa homma on tietenkin helpompaa: jos ei kestä, revetköön ja haetaan seuraava alusta ja miehistö

Historiasta löytyy tämä, ruåtsalainen "Grk tankett":

Aina kun näitä ideoita heittelee kannattaisi esittää itselleen kysymys: jos tämä kerran on niin yksinkertaista, niin miksi tätä ei jo ole tehty sellaisten ihmisten toimesta, jotka teknisen koulutuksen ja vuosien kokemuksen perusteella miettivät näitä asioita joka päivä palkkaansa vastaan, jo useamman vuosikymmenen ajan? Ja sitten voikin jättää Post reply -kuvakkeen rauhaan

 

[Rannari]

Kyllähän 120 krh:n kiinni saa vaunuun, mutta ongelma onkin, pysyykö se kiinni ja jos pysyy, mitä hajoaa ympäriltä. Rekyylivoima kun on 150 tonnin luokassa. Ampumatarvikkeitakaan (erityisesti sytytin!) ei lähtökohtaisesti ole hyväksytetty tällaisten iskujen varalle.

Lisäksi mikä tahansa ajoneuvoasennus edellyttää länsimaissa sellaista hyväsymisprosessia, ilman minkäänlaista takuuta onnistumisesta, että maksajaa tuskin löytyy. Erilaisissa Ählystaneissa ja Brutopistaneissa homma on tietenkin helpompaa: jos ei kestä, revetköön ja haetaan seuraava alusta ja miehistö

Historiasta löytyy tämä, ruåtsalainen "Grk tankett":
Katso liite: 36149
Aina kun näitä ideoita heittelee kannattaisi esittää itselleen kysymys: jos tämä kerran on niin yksinkertaista, niin miksi tätä ei jo ole tehty sellaisten ihmisten toimesta, jotka teknisen koulutuksen ja vuosien kokemuksen perusteella miettivät näitä asioita joka päivä palkkaansa vastaan, jo useamman vuosikymmenen ajan? Ja sitten voikin jättää Post reply -kuvakkeen rauhaan

Kun Nasun köykäinen takavaunu toimii asiallisesti raskaan krh:n alustana niin maallikko hairahtuu helposti ajattelemaan että sama onnistuisi myös kuljetuspanssarivaunussa. Halun ja/tai kustannuksia vastaavan hyödyn puute tulevat mieleen todennäköisinä selittäjinä sille miksi moiseen ei ole meillä lähdetty. Maailmallahan on raskaita heittimiä asennettu jopa pyöräajoneuvoihin joten tekniset esteet eivät vaikuta ylipääsemättömille.

Mutta minähän edelleenkin vain tiedän luulevani

 

[Protheon_93]

Tästähän on kuulunut myös venäläisiltä itseltään kritiikkiä, että Ukrainassa venäläistykistö sotii kokonaan omaa sotaansa ja jalkaväki omaansa. Varmasti on ollut hyötyjä siitä, että lennokit ovat olleet suoraan tykistön komennossa. Toisaalta varmasti on ollut myös haittoja mm. prikaatin tilannekuvan muodostamisen kannalta.

Tuossahan surkuhupaisinta olisi jos sitten tykistö ampuisi tykistökeskityksen ja huonon jalkaväen ja tykistön koordinaation takia se lentäisikin päin omaa jalkaväkeä. Siinä olisi venäläisille hävettävää. ''Tapoimme vahingossa oman pataljoonan.''

 

[Deleted member 266]

Kun Nasun köykäinen takavaunu toimii asiallisesti raskaan krh:n alustana niin maallikko hairahtuu helposti ajattelemaan että sama onnistuisi myös kuljetuspanssarivaunussa. Halun ja/tai kustannuksia vastaavan hyödyn puute tulevat mieleen todennäköisinä selittäjinä sille miksi moiseen ei ole meillä lähdetty. Maailmallahan on raskaita heittimiä asennettu jopa pyöräajoneuvoihin joten tekniset esteet eivät vaikuta ylipääsemättömille.

Mutta minähän edelleenkin vain tiedän luulevani

NA-122 GT:n eli krh-tekan kehitystyö alkoi keväällä 1992, toimitukset syksyllä 2000 ja muutamaa kohtaa on vahvistettu jälkeenpäinkin, ei se siis niin helppoa ollut. Alkuun oli panosrajoitus ja a-tarvikkeet eivät saaneet olla laukaushetkellä lavalla, nykyistä tilannetta en tiedä.

 

[Sardaukar]

Tuossahan surkuhupaisinta olisi jos sitten tykistö ampuisi tykistökeskityksen ja huonon jalkaväen ja tykistön koordinaation takia se lentäisikin päin omaa jalkaväkeä. Siinä olisi venäläisille hävettävää. ''Tapoimme vahingossa oman pataljoonan.''

Ei muuten ollut tavatonta itärintamalla WWII:n aikana, edes saksalaisten puolella.

Jossain jalkaväkiporukassa menivät etsimään raketinheitinyksikköä pahat mielessä, mutta olivat jo lähteneet.

Olivat saaneet Nebelwerfer-keskityksen itselleen.

 

[Rannari]

NA-122 GT:n eli krh-tekan kehitystyö alkoi keväällä 1992, toimitukset syksyllä 2000 ja muutamaa kohtaa on vahvistettu jälkeenpäinkin, ei se siis niin helppoa ollut. Alkuun oli panosrajoitus ja a-tarvikkeet eivät saaneet olla laukaushetkellä lavalla, nykyistä tilannetta en tiedä.
Katso liite: 36156

Jos KRH-MTLB olisi aikanaan haluttu kehittää niin se olisi kaiketi ajoittunut samalle ajanjaksolle 90-luvulle. Käsittääkseni krh sai Ällit siinä vaiheessa kun Saksasta oli ostettu ps-jääkäreille ykkösbemarit. Maallikko voi kuvitella että tuollaisen käkättimen kehittäminen tosiaan teettää työtä. Ei ehkä kuitenkaan sitä miten paljon se teettää työtä ennen kuin on lopullinen leima papereissa. Ei taida montaa "helppoa" sotavarustetta olla olemassakaan?