Kun Pitäjän Erkkiä tarvitaan

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja noska
  • Aloitus PVM Aloitus PVM
Iso-Mursu kirjoitti:
baikal kirjoitti:
KorpiSISSI kirjoitti:
Iso-Mursu kirjoitti:
KorpiSISSI kirjoitti:
TIEDUSTELU?
Eikös tuon EK:n SpolJ:n voisi olla TiedJ niinkuin normi-pataljoonassa yleensä?
Sehän yleensä myös suojaa esikuntaa niillä osin, jotka ei ole varsinaisessa tehtävässä.

btw. nyt on tuo otsikon mukainen pitäjän erkki muuttunu jo seutukunnan ERPIKSI ;)
(alan ihmiset ei sitten vitsaile SAPISTA ..eikä tuo tarkoita SA Pataljoonaa)

Siellähän oli sissikomppania pataljoonan vahvuudessa
Oletan että nuot SissiK ja SpolK ovat vaihtoehtoisia (kenraali Puheloinen: "..paikallisjoukot voi käsittää sissik/spolk.."): City- ja Taajamapainotteisilla sekä "erityissuojattavia kohteita" käsittävillä alueilla SpolK. Metsäisiä tiestöjä käsittävillä, rajapitäjissä ja muutoinkin sissitoimintaan soveltuvilla alueilla toiminnasta vastaa SissiK. Tulenjohtopartio on yleisesti jokaisessa tiedustelujoukkueen ryhmässä, samoin SissiK:ssa jossa myös oma kvkrhJ. MAAKK on sitten se monitoimihöylä ja jopa pienonen paikallisjyrä käytettävyydestä/soveltuvuudesta/kalustosta riippuen.

Tuohon potentiaalien maahanlaskualueiden valvontaan "näkymättömänä" elimenä koirapartio, ta-partio ja rk-partio, radio ja valoraketit ja edes yksi pimeätoimintahässäkkä. Oikein järjestettynä on tehokas ja pieni elin paljastamaan alueelle mahdollisesti siirtyneet hääräilijät. Joojoo niillä on hajusteita koiran varalta....osaavalle koiranohjaajalle koiran käytös ja hajusteisiin törmääminen kertoo enemmän kuin Sota ja Rauha ja Tuntematon sotilas - laitokset yhteensä.

Tuo sissikomppania vai spolkomppania jako on hankala esim. jossain vähän isommassa kaupungissa. Kajaani/Joensuu/Iisalmi jne..

Varmasti löytyy käyttöä molemille komppanioille.

Helikopterilla tehtynä maahanlaskun alueeksi riittää peruskoulun "urheilukenttä". Joten sitten ei auta kuin ryhmittää etu käteen sopivasti ne muutamat kevyet heittimet niin että ne yltää mahdollisimman monelle aukialla. Ja muutama viuhkapanos valmiiksi sinne kentän laidalle.

Noiden sulatettujen vaunujen perään en osaa ihan vielä itkeä.

Kyllä aina on itkettävä jostain, se on pelin henki. :a-cool:
 
baikal kirjoitti:
Iso-Mursu kirjoitti:
Helikopterilla tehtynä maahanlaskun alueeksi riittää peruskoulun "urheilukenttä". Joten sitten ei auta kuin ryhmittää etu käteen sopivasti ne muutamat kevyet heittimet niin että ne yltää mahdollisimman monelle aukialla. Ja muutama viuhkapanos valmiiksi sinne kentän laidalle.

Noiden sulatettujen vaunujen perään en osaa ihan vielä itkeä.

Kyllä aina on itkettävä jostain, se on pelin henki. :a-cool:

Pahan päivän varalle varastoitujen T-72 käytössä maahanlaskuja vastaan ongelmaksi muodostuisi juurikin tuo että kalusto täytyisi olla oikeassa paikassa oikeaan aikaan. Jos vaunut on pitkäaikaisvarastoitu ja koulutus lopetettu, niin ne ovat kenttäarmeijan hitain komponentti saada varastoista tst-kykyisiksi pelipaikoille. Ja vaikka ne sitten jossain vaiheessa sinne "pelipaikoille" saataisiinkin, niin maahanlaskujen tapauksessa on edelleen aika iso arvoitus ovatko vaunut todellakin oikeilla "pelipaikoilla".

Ja edelleen jos yksittäisiä tst-vaunuja halutaan varata sekalaisiin tukitehtäviin, niin ehdottomasti yhdenmukaista käytössä olevan kanssa (500 000eur kpl hinta ei varmasti ole se kompastuskivi ja kaluston tehokin ihan eri luokkaa) jolloin kaluston ylläpito& käyttäjät/heidän taidot pysyvät vähintän tyydyttävinä normaalin koulutustoiminnan sivutuotteena ilman erillisiä kustannuksia.

Minusta erilliset tst-vaunut on yliraskas (hidas) ja kallis tapa varautua maahanlaskuja vastaan vaikka sellaisia jo olemassa olisikin.

Halvemmaksi ja tod.näk. käytännössä tehokkaammaksi maahanlaskun torjuntaa tukemaan tulee hyvillä viestivälineillä varustetut tj-partiot jotka kykenevät tilaamaan epäsuoraa maahanlaskun niskaan. Spike-partiotkin ovat aivan eri sfäärissä kun ajatellaan siirtymänopeutta oikeaan paikkaan. Kaikki viittaa siihen että pv on nimenomaan havainnut tämän ja varannut maahanlaskuja vastaan ns. palokunniksi vähän, mutta hyvin varustettuja joukkoja hyvällä liikkuvuudella & kauas kantavaa tulitukea.

Paikallisjoukkoja ilman muuta tarvitaan, mutta koska niitä täytyy olla niiden paikallisuuden (varustuksen tason) vuoksi melko paljon, niin on utopiaa että aseistuskaan olisi silloin kykenevä vastaamaan ns. kaikkiin mahdollisiin uhkiin.

HUOM! Kun haaveilette T-72:sta tukemaan maahanlaskun torjuntaa, niin muistakaa että kaikki maan pinnalle laskeutuvat ilmakulkineet ja ilmasta pudotettavat panssaritkin ovat täysin kelvollisesti puhkottavissa ihan perus itkollakin joita paikallisjoukoille on varmasti jaettavissa runsain mitoin! Toinen paikallisjoukoille jaettavissa oleva perustyökalu, eli raskas/kevyt krh puree myös erittäin hyvin kun sillä päästään rummuttamaan maahanlaskua oikeaan aikaan. Paikallisjoukoilla on jo työkaluja, nekin tarvii vaan saada oikeaan paikkaan oikeaan aikaan, eli jälleen kerran pääsemme tilannetietoisuuteen = viestivälineisiin.
 
Ohjustaja se aina moittii minun suunnitelmiani, senkin kerran, kun olen ps-asevoimaa suitsuttamassa ja sitä ylistämässä niin ei kelpaa. D.
 
baikal kirjoitti:
Iso-Mursu kirjoitti:
baikal kirjoitti:
KorpiSISSI kirjoitti:
Iso-Mursu kirjoitti:
Siellähän oli sissikomppania pataljoonan vahvuudessa
Oletan että nuot SissiK ja SpolK ovat vaihtoehtoisia (kenraali Puheloinen: "..paikallisjoukot voi käsittää sissik/spolk.."): City- ja Taajamapainotteisilla sekä "erityissuojattavia kohteita" käsittävillä alueilla SpolK. Metsäisiä tiestöjä käsittävillä, rajapitäjissä ja muutoinkin sissitoimintaan soveltuvilla alueilla toiminnasta vastaa SissiK. Tulenjohtopartio on yleisesti jokaisessa tiedustelujoukkueen ryhmässä, samoin SissiK:ssa jossa myös oma kvkrhJ. MAAKK on sitten se monitoimihöylä ja jopa pienonen paikallisjyrä käytettävyydestä/soveltuvuudesta/kalustosta riippuen.

Tuohon potentiaalien maahanlaskualueiden valvontaan "näkymättömänä" elimenä koirapartio, ta-partio ja rk-partio, radio ja valoraketit ja edes yksi pimeätoimintahässäkkä. Oikein järjestettynä on tehokas ja pieni elin paljastamaan alueelle mahdollisesti siirtyneet hääräilijät. Joojoo niillä on hajusteita koiran varalta....osaavalle koiranohjaajalle koiran käytös ja hajusteisiin törmääminen kertoo enemmän kuin Sota ja Rauha ja Tuntematon sotilas - laitokset yhteensä.

Tuo sissikomppania vai spolkomppania jako on hankala esim. jossain vähän isommassa kaupungissa. Kajaani/Joensuu/Iisalmi jne..

Varmasti löytyy käyttöä molemille komppanioille.

Helikopterilla tehtynä maahanlaskun alueeksi riittää peruskoulun "urheilukenttä". Joten sitten ei auta kuin ryhmittää etu käteen sopivasti ne muutamat kevyet heittimet niin että ne yltää mahdollisimman monelle aukialla. Ja muutama viuhkapanos valmiiksi sinne kentän laidalle.

Noiden sulatettujen vaunujen perään en osaa ihan vielä itkeä.

Kyllä aina on itkettävä jostain, se on pelin henki. :a-cool:

Itku puhdistaa kehoa sanoo naistenlehet
 
Ohjus-tiedustelija kirjoitti:
Pahan päivän varalle varastoitujen T-72 käytössä maahanlaskuja vastaan ongelmaksi muodostuisi juurikin tuo että kalusto täytyisi olla oikeassa paikassa oikeaan aikaan. Jos vaunut on pitkäaikaisvarastoitu ja koulutus lopetettu, niin ne ovat kenttäarmeijan hitain komponentti saada varastoista tst-kykyisiksi pelipaikoille. Ja vaikka ne sitten jossain vaiheessa sinne "pelipaikoille" saataisiinkin, niin maahanlaskujen tapauksessa on edelleen aika iso arvoitus ovatko vaunut todellakin oikeilla "pelipaikoilla".
Kun rynnäjjötykkejä oli vielä varattuna lentokenttien suojaksi ei moista murehdittu. Nykyäänhän lentokentät ovat pääsääntöisesti kauapllisia yhtiöitä, ja niiden toiminta luvanvaraista. Lupaehtoon vaan vaatimus varaston järjestämisestä vaunuille.
Jos ei niille muuta käyttöä keksittäisi niin ajetaan keskelle kiitorataa. Estääpä ainakin isompien kiinteäsiipisten laskeutumisen.
 
Roope Ristintekijä kirjoitti:
Ohjus-tiedustelija kirjoitti:
Pahan päivän varalle varastoitujen T-72 käytössä maahanlaskuja vastaan ongelmaksi muodostuisi juurikin tuo että kalusto täytyisi olla oikeassa paikassa oikeaan aikaan. Jos vaunut on pitkäaikaisvarastoitu ja koulutus lopetettu, niin ne ovat kenttäarmeijan hitain komponentti saada varastoista tst-kykyisiksi pelipaikoille. Ja vaikka ne sitten jossain vaiheessa sinne "pelipaikoille" saataisiinkin, niin maahanlaskujen tapauksessa on edelleen aika iso arvoitus ovatko vaunut todellakin oikeilla "pelipaikoilla".
Kun rynnäjjötykkejä oli vielä varattuna lentokenttien suojaksi ei moista murehdittu. Nykyäänhän lentokentät ovat pääsääntöisesti kauapllisia yhtiöitä, ja niiden toiminta luvanvaraista. Lupaehtoon vaan vaatimus varaston järjestämisestä vaunuille.
Jos ei niille muuta käyttöä keksittäisi niin ajetaan keskelle kiitorataa. Estääpä ainakin isompien kiinteäsiipisten laskeutumisen.

Mietin vain että kuinka monella nykyisellä kentällä seuraavassa maaottelussa on jo harmaassa vaiheessa Ilmavoimien tukikohtapataljoona?

90-luvulla kun päästiin vähän räpläilemään Mi-8 kaluston kuljetusmahdollisuudella intissä, meille sanottiin että kyläkoulun pesäpallokenttä riittää laskeutumiseen. Ja kun yhden kopterin tyhjentäminen ei vie kauaa, niin äkkiä siinä on komppaniallinen laskettu siihen kyläkoulun pihaan. Eri asia mikä hyöty siitä sitten vastustajalle olisi.

Eiköhän se vasatustajan terävin maahanlasku ole tuolla Kehä I, II ja III lähettyvillä. Keskellä Suomea tai Pohjanmaata ei varmaan ole kauheasti sellaisia kohteita joihin kannattaa tiputtaa tai kuskata kopterilla miehiä odottamaan mekanisoidun kärjen tuloa. Korkeintaan ehkä Pohjanmaan pari lentokenttää joiden kautta voisia toimia Ruotsia vastaan ja kauemmas länteen.

Tietysti on asia erikseen mahdolliset taktiset maahanlaskut, mutta niiden kohteiden määrä taas räjähtää niin käsistä että kaikki T-72 vaunut ja T-54/T-55 vaunut eivät riittäisi edes yksitellen varmistamaan niitä pesäpallokenttiä tai Ryynäsen isännän peltoja.

Kuinkas monta MRLS heitinta tarvittaisiin lisää että jokainen Suomen neliökilometri olisi peitetty?
 
Kopterit pystyvät oi laskeutumaan pienellekin pläntille ja laskemaan köysillä vielä pienemmälle. Niillä kuitenkin kestää jonkun aikaa lennellä potentiaalisiin laskupaikkoihin ja olevat sangen alttiita vaikutukselle jo siinä matkalla. Varjoilla tietysti pudottelee pelloille miehiä ja varusteita, mutta vähänkään isompi maahanlaskuosasto ei jättäydy varjopudotusten varaan huollossaan ja rahtikoneet eivät laskeudu mihin tahansa. Moni tiekään ei ole riittävän kantava niille. Ja maahanlaskuja on torjuttu erilaisin estein jo 40-luvulta lähtien.
Tosin noiden kenttien suojaamiseen on T-vaunujen ilmaa-mmuntkyky aivan onneton. Maahanlaskussa on tehokkain tulivaikutus silloin kun jalat, renkaat ja telat eivät vielä kosketa maata.
Sama ongelma on noilla raketinheittimilläkin. Ja tasajako ei ole taktiikkaa.
 
Mietin tuota esikuntakomppanian pioneerijoukkuetta ja tulin siihen tulokseen, että se poistuu EK:sta ja sen korvaa pioneerikomppania, jossa on auraus- ja raivauskalustolla (ihan lumenauraus- ja metsätyökoneilla) oleva liikkeen edistämiseen käytettävä joukkue ja rakentamiseen sekä linnoittamiseen tarkoitettu pioneerijoukkue. Sekä tietysti huoltojoukkue.
 
Roope Ristintekijä kirjoitti:
Kopterit pystyvät oi laskeutumaan pienellekin pläntille ja laskemaan köysillä vielä pienemmälle. Niillä kuitenkin kestää jonkun aikaa lennellä potentiaalisiin laskupaikkoihin ja olevat sangen alttiita vaikutukselle jo siinä matkalla. Varjoilla tietysti pudottelee pelloille miehiä ja varusteita, mutta vähänkään isompi maahanlaskuosasto ei jättäydy varjopudotusten varaan huollossaan ja rahtikoneet eivät laskeudu mihin tahansa. Moni tiekään ei ole riittävän kantava niille. Ja maahanlaskuja on torjuttu erilaisin estein jo 40-luvulta lähtien.
Tosin noiden kenttien suojaamiseen on T-vaunujen ilmaa-mmuntkyky aivan onneton. Maahanlaskussa on tehokkain tulivaikutus silloin kun jalat, renkaat ja telat eivät vielä kosketa maata.
Sama ongelma on noilla raketinheittimilläkin. Ja tasajako ei ole taktiikkaa.

Tasajako ei ole taktiikkaa, mutta ajatusleikkinä vain mietin. Isomman taistelualueen "lähiympäristön" voi varmistaa jo nykyisillä raketinheittimillä. Kuhan olisi mitä ampua.

Toinen satsi lisää niin yksitellen ripoteltuna alkaisi olla jo aika suuria osuuksi Suomen pinta-alasta tulivaikutuksen alla :heart:
 
Iso-Mursu kirjoitti:
Roope Ristintekijä kirjoitti:
Kopterit pystyvät oi laskeutumaan pienellekin pläntille ja laskemaan köysillä vielä pienemmälle. Niillä kuitenkin kestää jonkun aikaa lennellä potentiaalisiin laskupaikkoihin ja olevat sangen alttiita vaikutukselle jo siinä matkalla. Varjoilla tietysti pudottelee pelloille miehiä ja varusteita, mutta vähänkään isompi maahanlaskuosasto ei jättäydy varjopudotusten varaan huollossaan ja rahtikoneet eivät laskeudu mihin tahansa. Moni tiekään ei ole riittävän kantava niille. Ja maahanlaskuja on torjuttu erilaisin estein jo 40-luvulta lähtien.
Tosin noiden kenttien suojaamiseen on T-vaunujen ilmaa-mmuntkyky aivan onneton. Maahanlaskussa on tehokkain tulivaikutus silloin kun jalat, renkaat ja telat eivät vielä kosketa maata.
Sama ongelma on noilla raketinheittimilläkin. Ja tasajako ei ole taktiikkaa.

Tasajako ei ole taktiikkaa, mutta ajatusleikkinä vain mietin. Isomman taistelualueen "lähiympäristön" voi varmistaa jo nykyisillä raketinheittimillä. Kuhan olisi mitä ampua.

Toinen satsi lisää niin yksitellen ripoteltuna alkaisi olla jo aika suuria osuuksi Suomen pinta-alasta tulivaikutuksen alla :heart:

No jos tälle linjalle lähdetään niin eiköhän 122 haupitsi, se ympäriinsä ampumaan kykenövä malli riittäisi sentään? Jokainen pystyy ampumaan halkaisijaltaan 35 kilometristä ympyrää...eihän siihen mene edes kaikki suomitykitkään vielä? D.
 
baikal kirjoitti:
Iso-Mursu kirjoitti:
Roope Ristintekijä kirjoitti:
Kopterit pystyvät oi laskeutumaan pienellekin pläntille ja laskemaan köysillä vielä pienemmälle. Niillä kuitenkin kestää jonkun aikaa lennellä potentiaalisiin laskupaikkoihin ja olevat sangen alttiita vaikutukselle jo siinä matkalla. Varjoilla tietysti pudottelee pelloille miehiä ja varusteita, mutta vähänkään isompi maahanlaskuosasto ei jättäydy varjopudotusten varaan huollossaan ja rahtikoneet eivät laskeudu mihin tahansa. Moni tiekään ei ole riittävän kantava niille. Ja maahanlaskuja on torjuttu erilaisin estein jo 40-luvulta lähtien.
Tosin noiden kenttien suojaamiseen on T-vaunujen ilmaa-mmuntkyky aivan onneton. Maahanlaskussa on tehokkain tulivaikutus silloin kun jalat, renkaat ja telat eivät vielä kosketa maata.
Sama ongelma on noilla raketinheittimilläkin. Ja tasajako ei ole taktiikkaa.

Tasajako ei ole taktiikkaa, mutta ajatusleikkinä vain mietin. Isomman taistelualueen "lähiympäristön" voi varmistaa jo nykyisillä raketinheittimillä. Kuhan olisi mitä ampua.

Toinen satsi lisää niin yksitellen ripoteltuna alkaisi olla jo aika suuria osuuksi Suomen pinta-alasta tulivaikutuksen alla :heart:

No jos tälle linjalle lähdetään niin eiköhän 122 haupitsi, se ympäriinsä ampumaan kykenövä malli riittäisi sentään? Jokainen pystyy ampumaan halkaisijaltaan 35 kilometristä ympyrää...eihän siihen mene edes kaikki suomitykitkään vielä? D.

Minä kyhäisin siihen hommaan henkilöautolla vedettävän raketinheittimen, joka ampuisi käytössä olevia 122mm raketteja. Siinä olisi paikallisjoukoille pitkä koura millä puuttua alueelleen osuneeseen maahanlaskuun. Ei maksaisi paljoa.

Tästä vähän muokaten:

nebelwerfer_41_01.jpg


Tosin b-luokan huru-ukoille mitään hankita, joten unohdetaan koko juttu. :dodgy:
 
JOKO kirjoitti:
Minä kyhäisin siihen hommaan henkilöautolla vedettävän raketinheittimen, joka ampuisi käytössä olevia 122mm raketteja. Siinä olisi paikallisjoukoille pitkä koura millä puuttua alueelleen osuneeseen maahanlaskuun. Ei maksaisi paljoa.

Liian halpa, ei voi toimia :a-rolleyes:
 
baikal kirjoitti:
Iso-Mursu kirjoitti:
Roope Ristintekijä kirjoitti:
Kopterit pystyvät oi laskeutumaan pienellekin pläntille ja laskemaan köysillä vielä pienemmälle. Niillä kuitenkin kestää jonkun aikaa lennellä potentiaalisiin laskupaikkoihin ja olevat sangen alttiita vaikutukselle jo siinä matkalla. Varjoilla tietysti pudottelee pelloille miehiä ja varusteita, mutta vähänkään isompi maahanlaskuosasto ei jättäydy varjopudotusten varaan huollossaan ja rahtikoneet eivät laskeudu mihin tahansa. Moni tiekään ei ole riittävän kantava niille. Ja maahanlaskuja on torjuttu erilaisin estein jo 40-luvulta lähtien.
Tosin noiden kenttien suojaamiseen on T-vaunujen ilmaa-mmuntkyky aivan onneton. Maahanlaskussa on tehokkain tulivaikutus silloin kun jalat, renkaat ja telat eivät vielä kosketa maata.
Sama ongelma on noilla raketinheittimilläkin. Ja tasajako ei ole taktiikkaa.

Tasajako ei ole taktiikkaa, mutta ajatusleikkinä vain mietin. Isomman taistelualueen "lähiympäristön" voi varmistaa jo nykyisillä raketinheittimillä. Kuhan olisi mitä ampua.

Toinen satsi lisää niin yksitellen ripoteltuna alkaisi olla jo aika suuria osuuksi Suomen pinta-alasta tulivaikutuksen alla :heart:

No jos tälle linjalle lähdetään niin eiköhän 122 haupitsi, se ympäriinsä ampumaan kykenövä malli riittäisi sentään? Jokainen pystyy ampumaan halkaisijaltaan 35 kilometristä ympyrää...eihän siihen mene edes kaikki suomitykitkään vielä? D.

Ostetaan Hamasin pojilta osaamista. Ammattikouluissa hitsaajalinjan oppilaat tekee lopputyönään 5-10 laukaisualustaa ja jokaiseen vaikka 5 rakettia.
 
Roope Ristintekijä kirjoitti:
Ohjus-tiedustelija kirjoitti:
Pahan päivän varalle varastoitujen T-72 käytössä maahanlaskuja vastaan ongelmaksi muodostuisi juurikin tuo että kalusto täytyisi olla oikeassa paikassa oikeaan aikaan. Jos vaunut on pitkäaikaisvarastoitu ja koulutus lopetettu, niin ne ovat kenttäarmeijan hitain komponentti saada varastoista tst-kykyisiksi pelipaikoille. Ja vaikka ne sitten jossain vaiheessa sinne "pelipaikoille" saataisiinkin, niin maahanlaskujen tapauksessa on edelleen aika iso arvoitus ovatko vaunut todellakin oikeilla "pelipaikoilla".
Kun rynnäjjötykkejä oli vielä varattuna lentokenttien suojaksi ei moista murehdittu. Nykyäänhän lentokentät ovat pääsääntöisesti kauapllisia yhtiöitä, ja niiden toiminta luvanvaraista. Lupaehtoon vaan vaatimus varaston järjestämisestä vaunuille.
Jos ei niille muuta käyttöä keksittäisi niin ajetaan keskelle kiitorataa. Estääpä ainakin isompien kiinteäsiipisten laskeutumisen.

Jotenkin minusta tuntuu että Sturmien sijoittamisessa ns. kiinteästi kentän laitaan jokaisen turistinkin nähtäville oli puolittain kysymys psykologisesta viestistä itään... Tšekkoslovakiahan oli vasta miehitetty ja siihen kuului Prahan kentän haltuunotto ilmakuljetteisille joukkoille.

Oli miten hyvänsä niin kuorkin lavalta operoitava Sergeikin riittää oikein mainiosti tuollaiseen tehtävään, ei siihen tst-vaunua tarvita.
 
Ohjus-tiedustelija kirjoitti:
Roope Ristintekijä kirjoitti:
Ohjus-tiedustelija kirjoitti:
Pahan päivän varalle varastoitujen T-72 käytössä maahanlaskuja vastaan ongelmaksi muodostuisi juurikin tuo että kalusto täytyisi olla oikeassa paikassa oikeaan aikaan. Jos vaunut on pitkäaikaisvarastoitu ja koulutus lopetettu, niin ne ovat kenttäarmeijan hitain komponentti saada varastoista tst-kykyisiksi pelipaikoille. Ja vaikka ne sitten jossain vaiheessa sinne "pelipaikoille" saataisiinkin, niin maahanlaskujen tapauksessa on edelleen aika iso arvoitus ovatko vaunut todellakin oikeilla "pelipaikoilla".
Kun rynnäjjötykkejä oli vielä varattuna lentokenttien suojaksi ei moista murehdittu. Nykyäänhän lentokentät ovat pääsääntöisesti kauapllisia yhtiöitä, ja niiden toiminta luvanvaraista. Lupaehtoon vaan vaatimus varaston järjestämisestä vaunuille.
Jos ei niille muuta käyttöä keksittäisi niin ajetaan keskelle kiitorataa. Estääpä ainakin isompien kiinteäsiipisten laskeutumisen.

Jotenkin minusta tuntuu että Sturmien sijoittamisessa ns. kiinteästi kentän laitaan jokaisen turistinkin nähtäville oli puolittain kysymys psykologisesta viestistä itään... Tšekkoslovakiahan oli vasta miehitetty ja siihen kuului Prahan kentän haltuunotto ilmakuljetteisille joukkoille.

Oli miten hyvänsä niin kuorkin lavalta operoitava Sergeikin riittää oikein mainiosti tuollaiseen tehtävään, ei siihen tst-vaunua tarvita.

Sulla on ihme fetissi noihin erilaisiin kuorma-autoihin pultattaviin aseisiin. :angel:

Lentokentän vartioinnissa siis Scania mallia -86, jonka lavalle on pultattu veivisergei on parempi kuin kuvitteellinen T72 "niin vanhalla ammuksella"? Erikoinen näkemys, sanoisin. En toki kyseenalaista näkemystäsi, se vaan tuntuu erikoiselta.

Jos oletamme, että pelottelimme -68 venäläiset ravoille ajamalla Sturmeja kentän laidalle niin jatkossa se hoituu Scania m -86 veivisergei pultattuna lavalle.
 
baikal kirjoitti:
Ohjus-tiedustelija kirjoitti:
Roope Ristintekijä kirjoitti:
Ohjus-tiedustelija kirjoitti:
Pahan päivän varalle varastoitujen T-72 käytössä maahanlaskuja vastaan ongelmaksi muodostuisi juurikin tuo että kalusto täytyisi olla oikeassa paikassa oikeaan aikaan. Jos vaunut on pitkäaikaisvarastoitu ja koulutus lopetettu, niin ne ovat kenttäarmeijan hitain komponentti saada varastoista tst-kykyisiksi pelipaikoille. Ja vaikka ne sitten jossain vaiheessa sinne "pelipaikoille" saataisiinkin, niin maahanlaskujen tapauksessa on edelleen aika iso arvoitus ovatko vaunut todellakin oikeilla "pelipaikoilla".
Kun rynnäjjötykkejä oli vielä varattuna lentokenttien suojaksi ei moista murehdittu. Nykyäänhän lentokentät ovat pääsääntöisesti kauapllisia yhtiöitä, ja niiden toiminta luvanvaraista. Lupaehtoon vaan vaatimus varaston järjestämisestä vaunuille.
Jos ei niille muuta käyttöä keksittäisi niin ajetaan keskelle kiitorataa. Estääpä ainakin isompien kiinteäsiipisten laskeutumisen.

Jotenkin minusta tuntuu että Sturmien sijoittamisessa ns. kiinteästi kentän laitaan jokaisen turistinkin nähtäville oli puolittain kysymys psykologisesta viestistä itään... Tšekkoslovakiahan oli vasta miehitetty ja siihen kuului Prahan kentän haltuunotto ilmakuljetteisille joukkoille.

Oli miten hyvänsä niin kuorkin lavalta operoitava Sergeikin riittää oikein mainiosti tuollaiseen tehtävään, ei siihen tst-vaunua tarvita.

Sulla on ihme fetissi noihin erilaisiin kuorma-autoihin pultattaviin aseisiin. :angel:

Ei sen ihmeellisempi kuin pv:lläkään... olikohan sen nyt joku erill.kevyt it-patteri tms., mutta sen tehtäväkirjoon kuuluu nimen omaan maahanlaskujen rajoittaminen/torjunta ja sergeit kulkee nimenomaan lavoilla siellä. Ja käytetäänhän sergeitä muutenkin aika usein kuorkin lavoilla.

baikal kirjoitti:
Lentokentän vartioinnissa siis Scania mallia -86, jonka lavalle on pultattu veivisergei on parempi kuin kuvitteellinen T72 "niin vanhalla ammuksella"? Erikoinen näkemys, sanoisin. En toki kyseenalaista näkemystäsi, se vaan tuntuu erikoiselta.

Pointti oli se että sen sergein ajaa paikalle (ilman mitään rauhan ajan muumiointi järjestelyjä) lähimmästä varuskunnasta ihan siinä samassa ajassa kuin miehistön sinne muumioituun tst-vaunuunkin... muumioitu vaunu vaan ei välttämättä herää eloon ihan tosta noin vaan... Sergeillä voi myös alkaa roimimaan jo ennenkuin lentohärvelit koskettaa kenttää ja sen voi myös ajaa helposti ihan toisaalle sieltä kentältä jos uhka siirtyy muualle.

baikal kirjoitti:
Jos oletamme, että pelottelimme -68 venäläiset ravoille ajamalla Sturmeja kentän laidalle niin jatkossa se hoituu Scania m -86 veivisergei pultattuna lavalle.

No eiköhän se pelote hoidu nyt kuitenkin Horneteilla, it-ohjuksilla, MLRS heittimillä jne... -68 oli suhteellisen hiljaista noiden edellämainittujen saralla...
 
No hyvä, että on tuommoinen suunnitelma olemassa ja tosi hyvä, että siihen on asekin jo olemassa, ei siinä mitään.
 
Suurin pelote on "käki puussa". Sisseys oli ihmeellinen asia, jos "Paraatimarssi Suomeen" juttuja uskoo :D
 
Back
Top