Kuolemantuomiot sota-aikana - kannatatko vai et?

Kapiainen kirjoitti:
Hyvä esimerkki siitä miten Suomen Armeijassa tuohon aikaan osattiin ja ennenkaikkea myös uskallettiin käyttää tässä asiassa järkeä ja osoittaa inhimillisyyttä.
Todennäköisesti, uskallan väittää, että tämä toimintamalli loppujenlopuksi oli taistelukyvyn kannalta huomattavasti parempi tapa kuin Puna-Armeijan usein jopa summittaiset teloitukset "kurin ylläpitämiseksi" tai Saksan Asevoimien, varsinkin sodan viimeisenä vuonna osoittama äärimmäinen ankaruus.
Klikkaa laajentaaksesi...

Totta näin.

Toki pitää muistaa, että olosuhteet Puna-Armeijan ja Saksan armeijan omien sotilaiden teloituksissa johtuivat ainakin osittain taistelun totaalisesta luonteesta (toki myös molempien järjestelmien ominaisuuksista). Suomessa vastaava tilanne esiintyi vain 1944 kesällä lyhyen ajanjakson verran. Ja sen ajan teloituksista/ampumisista ei taida koskaan ihan absoluuttista totuutta löytyä.
 
Ei kuolemantuomioille. Sotilaallinen maanpuolustus on sen sortin uhraus, että siihen pitää löytyä sisäsyntyinen motivaatio. Tulee olemaan mielenkiintoista seurata kuinka suomalaisuuden käsite ja motivaatio maanpuolustuksen kehittyy kansan syvien rivien parissa.
 
kaislajääkäri kirjoitti:
Vakaa mielipiteeni nimittäin on, että jonkun asian varaukseton hyväksyminen edellyttää, että olisi myös itse valmis suorittamaan asian vaatiman toimenpiteen, ko. tapauksessa teloittamisen. Pientä käkäilyä on yleensä ilmaantunut tässä vaiheessa keskustelua.
Klikkaa laajentaaksesi...

(Muistuttaa ituhippien vaatimusta siitä, että pitää olla valmis teurastamaan lihansa)
No jos minä olisin rintamajermu joka on jo nähnyt verta ja peräsuolenpätkiä, sekä nähnyt kavereidensa kuolevan mitä hirveimmillä tavoilla...
Sanoisin, että ei tuntuisi missään, koska pitäisin tuomittua vihollisena.

Nykysuomessa vankilavuorokausi maksaa 200 euroa. Olisitko sinä, kaislajääkäri, valmis maksamaan sitä lopun ikääsi ?
"It goes both ways", niinkuin amerikkalaiset sen sanoisivat.
 
Wagner kirjoitti:
(Muistuttaa ituhippien vaatimusta siitä, että pitää olla valmis teurastamaan lihansa)
No jos minä olisin rintamajermu joka on jo nähnyt verta ja peräsuolenpätkiä, sekä nähnyt kavereidensa kuolevan mitä hirveimmillä tavoilla...
Sanoisin, että ei tuntuisi missään, koska pitäisin tuomittua vihollisena.

Nykysuomessa vankilavuorokausi maksaa 200 euroa. Olisitko sinä, kaislajääkäri, valmis maksamaan sitä lopun ikääsi ?
"It goes both ways", niinkuin amerikkalaiset sen sanoisivat.
Klikkaa laajentaaksesi...

Noh, vastaan sen verran että en lähtisi kustannussyistäkään teloittamaan ketään.
 
Varsinaisesta kenttäoikeudesta tiedä mutta "korpilaki" kohotti ja kohottaisi monen mielialaa tietyissä tapauksissa. Kenttäoikeutta oli tuolloinkin kaksisuuntaista :)
 
Muistelisin joskus lukeneeni tapauksesta joka sattui v.1941 hyökkäysvaiheen aikana. Kenttäoikeutta ei vaivattu ja kuolemantuomio langetettiin.

Romaninuorukainen ampui hyökkäystilanteessa oman sotilaan. Hyökkäyksessä hieman jälkeen jäänyt sotilas huomasi tilanteen ja huusi tapahtuneesta muillekin. Romaninuorukainen havaitsi paljastumisensa ja juoksi neuvostoliittolaisten puolelle. Häntä ei kuitenkaan sinne kelpuutettu, olivatkohan jotenkin selvillä tapahtuneesta ja palauttivat miehen linjojen väliin. Nuorukainen oli anellut armoa mutta ei ollut auttanut. Häntä oli muistaakseni ampunut jokainen joka oli saanut hänet tähtäimeensä.

Pitäisi nyt kyllä käydä kirjastoa läpi kun muistaisi mistä kirjasta luin tapauksesta. Lienee kuitenkin tositapaus(?).
 
vz kirjoitti:
Pitäisi nyt kyllä käydä kirjastoa läpi kun muistaisi mistä kirjasta luin tapauksesta. Lienee kuitenkin tositapaus(?)
Klikkaa laajentaaksesi...

Olen lukenut tapauksesta minäkin. Kuvaava oli tuo - ei kelpuutettu neukkujen puolelle- vaan tyrkättiin takaisin.:cool:
 
Taisi olla Mikko Matilaisen (Mannerheim risti no. 58) kirjassa Korpisoturit . (Muistelut n. 40 vuoden takaa)
Mannella oli pelivelkoja ja yritti tappaa velkojansa.
Siinähän oli muitakin korpioikeus -kuvauksia. Ryssä oli antautuvinaan, ja sitten tappoi itsensä ja suomalaisen upseerin käsikranaatilla. Vankeja ei sen jälkeen otettu...
Vielä se episodi sodan loppuvaiheissa. Suomalainen upseeri oli jo vetämässä käsiasettaan kohti Matilaista. Mikko ojensi Suomi-kp:n ja sanoi suunnilleen "yritä vaan, mutta mulla on jo liikkuvat takana".
Mikko jäi ansioistaan huolimatta korpraaliksi.
 
Wagner kirjoitti:
Siinähän oli muitakin korpioikeus -kuvauksia. Ryssä oli antautuvinaan, ja sitten tappoi itsensä ja suomalaisen upseerin käsikranaatilla. Vankeja ei sen jälkeen otettu...
Klikkaa laajentaaksesi...

Korjatkaa jos olen ihan väärässä, mutta tuo ei ole korpioikeutta. Periaatteessa ihan normaali käytäntö. Jopa Geneven sopparin mukaan, joskin sen mukaan prosessi ei ole ihan noin yksinkertainen. Mutta periaatteessa jos tuota ilmenee, tai on vahva syy epäillä jonkun yrittävän, niin silloin on perusteltua olettaa haavoittuneiden, antautuvien ja kaatuneiden olevan uhka, eli saa ampua.

Toki politiikka voi vaatia tiukemman ROE:n käyttöä.
 
Wagner kirjoitti:
Taisi olla Mikko Matilaisen (Mannerheim risti no. 58) kirjassa Korpisoturit . (Muistelut n. 40 vuoden takaa)
Mannella oli pelivelkoja ja yritti tappaa velkojansa.
Klikkaa laajentaaksesi...
Solidsnake kirjoitti:
Korpisoturi kirja on sillai partiopoikamaiseen tapaan kirjoitettu teos, ihan kiva muuten
Klikkaa laajentaaksesi...
Mannemurhaajasta kirjoitti Sampo Ahto, joka on kuullut tarinan veteraaneilta. Mitään kirjallisia lähteitä ei ymmärrettävästi tapahtuneen jälkeen laadittu. Kirjan toimitusneuvostoon kuului kuitenkin 5 sotahistorioitsija evl:ää, jotka on siis nämä tarinat hyväksyny julkaistaviksi.
 
vz kirjoitti:
Muistelisin joskus lukeneeni tapauksesta joka sattui v.1941 hyökkäysvaiheen aikana. Kenttäoikeutta ei vaivattu ja kuolemantuomio langetettiin.

Romaninuorukainen ampui hyökkäystilanteessa oman sotilaan. Hyökkäyksessä hieman jälkeen jäänyt sotilas huomasi tilanteen ja huusi tapahtuneesta muillekin. Romaninuorukainen havaitsi paljastumisensa ja juoksi neuvostoliittolaisten puolelle. Häntä ei kuitenkaan sinne kelpuutettu, olivatkohan jotenkin selvillä tapahtuneesta ja palauttivat miehen linjojen väliin. Nuorukainen oli anellut armoa mutta ei ollut auttanut. Häntä oli muistaakseni ampunut jokainen joka oli saanut hänet tähtäimeensä.

Pitäisi nyt kyllä käydä kirjastoa läpi kun muistaisi mistä kirjasta luin tapauksesta. Lienee kuitenkin tositapaus(?).
Klikkaa laajentaaksesi...
Löytyy mm. Mauno Jokipiin Tuntemattoman sotilaan rykmentti -teoksesta. Paskamotti sai joidenkin mukaan nimensä juuri tästä kun omat ampuvat toisiaan.
 
@Vonka Jos minä vastaan EK:n puolesta niin löytämässäni linkissä(mikä oli tuolla yläpuolella) löytyy mm seuraavaa:

Omalla puolella tuomio oli hänelle kuitenkin jo langetettu. Vaikka hän käsiään kohotellen aneli armoa, useat lähes yhtäaikaiset laukaukset lopettivat hänen elämänsä. Häneltä löytyivät edellisenä päivänä korttipelissä voittaneen kaverimme ja Jyrkisen lompakot sekä viimeksi mainitun taskukello. Kenellekään ei jäänyt epäselväksi, miksi Jyrkinen oli ammuttu, mutta puntaroitiin myös sitä, kuinka moni aiemmin oli joutunut rahanahneen mustalaispojan uhriksi. Tämän surkean tapauksen jälkeen tapahtuneessa selvitystilanteessa oli sitten joku jermu laukaissut sanat: "Tämähän on oikea paskamotti, kun omatkin alkavat kavereitaan tappaa." Niin sanottiin sen motin kastesanat, ja motin nimi jäi ikuisesti historiaan.
 
Wagner kirjoitti:
Nykysuomessa vankilavuorokausi maksaa 200 euroa. Olisitko sinä, kaislajääkäri, valmis maksamaan sitä lopun ikääsi ?
"It goes both ways", niinkuin amerikkalaiset sen sanoisivat.
Klikkaa laajentaaksesi...
Olisitko sinä valmis ampumaan ystäväsi/kaverisi/sukulaisesti tai jopa puolisosi?
Entäpä ne kaikki lukuisat tapaukset joissa tuomittu onkin uusien todisteiden valossa todettu syyttömäksi? Se vankilassa syyttömästi istunut on varmasti pienempi haitta kuin syyttömänä teloitettu.
En myöskään itse kannata kuolemantuomiota missään tilanteessa, elinkautista kyllä mutta siinäkin tietyissä tilanteissa armahdusmahdollisuuden kera.
 
crane kirjoitti:
Olisitko sinä valmis ampumaan ystäväsi/kaverisi/sukulaisesti tai jopa puolisosi?
Entäpä ne kaikki lukuisat tapaukset joissa tuomittu onkin uusien todisteiden valossa todettu syyttömäksi? Se vankilassa syyttömästi istunut on varmasti pienempi haitta kuin syyttömänä teloitettu.
En myöskään itse kannata kuolemantuomiota missään tilanteessa, elinkautista kyllä mutta siinäkin tietyissä tilanteissa armahdusmahdollisuuden kera.
Klikkaa laajentaaksesi...
Jos toimisi Venäjän puolella sodassa Suomea vastaan, tai liittyisi Venäjän puolelle sodassa, niin kyllä (maanpetoksen määritelmä on nykyisessä rikoslaissa aktiivinen vihollisen hyväksi toimiminen, vihollisen asevoimiin liittyminen tai muu vihollisen palveluksessa toimiminen). Puoliso olisi muutenkin silloin entinen puoliso.
 
Otsikon kysymys on näin rauhan aikana sellainen jota ei pysty käsittelemään. Vaikea ymmärtää tilannetta että rajan yli tulee valtiojohtoisesti lauma murhamiehiä tarkoituksena tappaa sinut ja kaikki sukulaisesi. Ei ole poliisia keneltä soittaa apua. Ihmishengellä ei ole paljon arvoa. Tuttuja ja sukulaisia kuolee.

Nyt on helppo sanoa EI kuolemantuomioille.

Samoin voisi laittaa äänestyksen että kannatatko 'itsemurhatehtäviä' sodassa? Tehtäviä jossa tiedetään että omien tappiot tulee olemaan kovat? Eihän tuollaisissa tehtävissä voi olla järkeä? Eihän?
 
Sinun täytyy kirjautua vastataksesi.
Back
Top