KIVIKON liikuntapuistossa on hiljaista.
Puisto on normaalisti varsin suosittu urheilupaikka hiihtohalleineen, pyöräratoineen ja pelikenttineen. Nyt koronavirus ja ehkäpä myös vappuviikon epävakainen ja viileä sää ovat hiljentäneet urheilupaikat.
Tusinan verran frisbeegolfin harrastajia harjoittelee radalla heittoja, ja jokunen lenkkeilijäkin on uskaltautunut ulos juoksemaan.
Frisbeeradalla kaikessa rauhassa heittojaan harjoittelevat tuskin tulevat ajatelleeksi, että näillä sijoilla on joskus teloitettu kuolemaantuomittuja, ammuttu olympialaisten kultamitaleista ja kuvattu suomalaisia elokuvia.
Joonas Selänniemi harjoitteli heittotekniikkaa Kivikon liikuntapuistossa huhtikuun viimeisellä viikolla.
Kuva: SAMI KERO / HS
LIIKUNTAPUISTON paikalla sijaitsi vuosikymmenien ajan Malmin ampumarata.
Rata valmistui vuoden 1937 ammunnan MM-kisoihin. Radalla oli tarkoitus myös kilpailla vuoden 1940 olympialaisissa, jotka lopulta peruttiin maailmansodan syttymisen takia.
MM-kisat kuitenkin Malmilla ammuttiin. Kilpailun järjestelyt olivat mittavat: henkilökuntaa oli noin parituhatta ja ampujia peräti 1 279, joista kolmasosa tuli ulkomailta.
”Ne olivat siihen mennessä suurimmat Suomessa järjestetyt urheilukisat”, sanoo ampumaurheilun historiaa tutkinut
Kalle Virtapohja.
Presidentti Pehr Evind Svinhufvud avasi ammunnan MM-kilpailut seremoniallisilla laukauksilla 1937.
Kuva: URHEILUMUSEO
”Ampujien määrää selittää, että MM-kisojen ohella viikon mittaisessa tapahtumassa oli suuri määrä oheiskilpailuja, joihin tuli joukoittain maakunnan miehiä.”
AVAJAISISSA ensimmäiset seremonialliset laukaukset ampui 75-vuotias presidentti
Pehr Evind Svinhufvud.
”Hän kysyi ennen laukauksia leikillisesti vieressä seisseeltä
Kyösti Kalliolta, että haluaisiko tämä ampua. Kallio oli sentään Tasavallan presidentti.”
Oli toki itsestäänselvyys, että samana vuonna presidenttikautensa päättänyt Svinhufvud ampuisi. Hän oli lajin innokas harrastaja ja ampujana mestaritasoa.
Tietokirjailija ja eläkkeellä oleva toimittaja
Martti Backman näki poikana 1950-luvulla kivääritaulun, johon presidentti oli ampunut 300 metrin matkalta.
”Se oli kehystettynä Malmin ampumaradan päärakennuksen Paukkulan seinällä. Siinä oli siisti kasa reikiä kympissä ja sen ympärillä.”
Kymppeihin osuivat vuoden 1937 MM-kisoissa myös suomalaiset kilpa-ampujat. Mitalisaalis oli peräti kymmenen kultaa, 13 hopeaa ja 9 pronssi
”Palkinnot jakoi Ritarihuoneella itse Mannerheim. Palkintoja oli niin paljon, että tilaisuus kesti tuntikausia”, Virtapohja kertoo.
KUN toinen maailmansota syttyi, kuolemantuomio otettiin jälleen käyttöön ja Malmin radalla ammuttiin ihmisiä.
Sota-ajan kuolemantuomioista väitöskirjan tehneen
Jukka Lindstedtin mukaan jatkosodan aikana Suomessa teloitettiin todennäköisesti 531 ihmistä. Varmasti todennettu lukumäärä on 519.
Helsingissä heistä teloitettiin kenttäoikeuden päätöksellä ainakin kuusi. Heistä yksi,
Martti Koivistoinen, ammuttiin Helsingin lääninvankilan alueella ja muut Malmilla
Malmin ampumarata mainitaan kuitenkin asiakirjoissa yksiselitteisesti vain kahden teloitetun,
Jalmar Kaarisolan ja
Urho Kaipaisen, kuolinpaikaksi.
Kaarlo Väisänen taas teloitettiin ”Malmilla” ja
Martta Koskinen sekä
Olavi Heiman ”Malmin hautausmaan lähistöllä”.
Venäläissotilas seisoi kunniavartiossa Kivikon venäläisvankien haudalla voiton päivänä 9. toukokuuta 2014. Taustalla näkyy teollisuusrakennus.
Kuva: ANTTI HÄMÄLÄINEN / IS
Lindstedtin mukaan on esitetty, että teloituksia olisi tehty myös Malmin hautausmaan alueella, mutta siihen hän ei itse usko.
”Todennäköisempänä pidän teloituksia ampumaradalla, sillä niille ei haluttu julkisuutta”, Lindstedt kertoo.
Malmin ampumarata oli paikoista luontevin, sillä se sijaitsi Puolustusvoimien suljetulla ja syrjäisellä alueella ja oli suunniteltu ampumiseen.
Ampumarataa käytettiin teloituksiin myös esimerkiksi Turussa.
KAIKILLA teloitetuilla tuomion syynä oli maanpetos tai sotapetos, eli vihollisen avustaminen.
Tunnetuin kuolemaantuomituista oli ompelija Martta Koskinen. Hänet ammuttiin Malmilla syyskuun 28. päivän aamuna 1943 yhdessä Olavi Heimanin kanssa.
Koskinen oli sodan aikana ainoa teloitettu suomalainen nainen. Hänet on haudattu Malmin hautausmaalle, kuten muutkin Helsingissä teloitetut.
Ruumiit haudattiin teloitusten jälkeen eri puolille Malmin hautausmaata, ja sodan jälkeen vainajat koottiin yhteishautaan, kertoo Lindstedt.
”Yhden muistitiedon mukaan Väisästä ei aluksi edes haudattu varsinaiselle Malmin hautausmaalle, vaan ’jonnekin syrjään käymälän lähelle’.”
SOTA näkyy yhä entisen ampumaradan alueella, jos tietää, mistä etsiä. Kivikonlaita 25:ssä sijaitsevan teollisuusrakennuksen takana on aitaus ja siinä hautamuistomerkki.
Kivikon haudassa makaa 34 venäläisen sotavangin jäännökset.
Sotavankeja tuotiin jatkosodan aikana ampumaradan viereiselle suolle kuokkimaan turvetta, jota tarvittiin lievittämään sotaa käyvän Suomen energiapulaa.
Osa venäläisvangeista kuoli aliravitsemukseen tai sairauksiin, ja heidät on haudattu Kivikon joukkohautaan.
Suomi–Neuvostoliitto-Seura pystytti joukkohaudalle muistomerkin vuonna 1946.
Ampumaradan päärakennus Paukkula olympialiputuksessa vuonna 1952.
Kuva: METSÄSTYSMUSEO
Venäjän suurlähetystö ja Suomi–Venäjä-Seura ovat viime vuosina järjestäneet haudalla muistotilaisuuksia toisen maailmansodan päättymisen muistopäivänä eli 9. toukokuuta.
HELSINGIN vuoden 1952 olympiakisoissa Malmin ampumaradalla päästiin lopultakin kamppailemaan olympiamitaleista. Pienoiskiväärisarjassa juhlittiin suomalaisvoittoa – mutta vain tunnin ajan.
Polviammunnassa
Vilho Ylönen ampui uuden maailmanennätyksen ja siirtyi johtoon. Pystyasennossa Norjan
Erling Asbjørn Kongshaug nousi kuitenkin tasapisteisiin.
Jostakin syystä radiossa ehdittiin jo soittaa Porilaisten marssi Ylösen voiton kunniaksi.
Rovaniemen markkinoilla -elokuvan yhtä pääosaa näytteli Esa Pakarinen.
Kuva: SF FILMI
Tarkistuslaskennan jälkeen selvisi karu totuus: norjalainen nappasi kultaa, koska oli ampunut enemmän napakymppejä kuin Ylönen.
”Napakympit ratkaisivat voittajan tasapistetilanteessa vain vuoden 1952 olympiakisoissa. Kyseessä oli kokeilu, josta palattiin jo seuraavissa kisoissa nykyäänkin voimassa olevaan systeemiin, eli kymppien lukumäärään”, Kalle Virtapohja kertoo.
”Kympit laskemalla kullan olisi voittanut Ylönen.”
MALMIN ampumaradalla on liikkunut sotilaiden ja kilpa-ampujien lisäksi myös aivan toisenlaista joukkoa: näyttelijöitä, kameramiehiä ja muuta elokuvaväkeä. Alueella kuvattiin kohtauksia suomalaisiin elokuviin etenkin 1950-luvulla.
Puolustusvoimien hallinnoima alue sijaitsi lähellä elokuvayhtiöiden pääkonttoreita, ja osa siitä oli luonnontilassa olevaa mäntymetsää.
Siksi se kelpasi Lapin maisemaksi elokuvaan Rovaniemen merkkinoilla (1951).
Radan komea päärakennus Paukkula taas näkyy elokuvassa Autuas eversti (1958).
Edvin Laineen ohjaamassa Sven Tuuvassa (1958) nimiroolia näytteli Veikko Sinisalo.
Suomalaisen elokuvan veteraani
Timo Tennosmaa oli assistenttina, kun ampumaradalla äänitettiin laukauksia elokuvaan Herra sotaministeri (1957). Laukaukset lisättiin elokuvan ääniraitaan myöhemmin.
”Neljä tai viisi varusmiestä ampui vääpelin komennosta vuorotellen kivääreillä ja konepistooleilla”, Tennosmaa muistelee.
”Vääpeli huusi kuitenkin tulenavaamiskäskynsä todella kovaa, ja varusmiehet olivat nopeita reagoimaan. Siksi ne huudot päätyivät nauhalle. Piti sanoa vääpelille, että tulikomennot ainoastaan käsimerkeillä, kiitos.”
PIKKUPOJILLE Malmin ampumarata ympäröivine metsineen oli oikea paratiisi. Vartiokylässä lapsena asunut Martti Backman kavereineen livahti usein piikkilangoilla eristetylle alueelle leikkimään ja etsimään ammuksia.
Ampumarataa ympäröivästä metsässä oli kaksi suurta kaksikerroksista varastorakennusta, joiden luona näkyi usein kuorma-autoja. Poikien kiinnostus heräsi, ja heidän oli helppo luikerrella varastoihin sisään rakenteissa olevista aukoista.
”Se oli kuin Aladdinin aarreluola meille pikkupojille. Noin 50 metrin pituiset varastorakennukset olivat täynnä elokuvissa käytettyä rekvisiittaa”, Backman muistelee.
Rekvisiitta kuului SF Filmi -yhtiölle, joka oli ilmeisesti vuokrannut rakennukset Puolustusvoimilta.
”Varastoissa oli muun muassa Tuntemattoman sotilaan tarpeistoa, kuten leipälaukkuja, asetakkeja, kenttälapioita ja muuta, ja otimme ne heti sotaleikkeihimme. Leikkeihin päätyivät myös Sven Tuuvassa käytetyt siniset hännystakit, joissa oli luurankokuvio edessä”, Backman kertoo.
Kivikon liikuntapuistoa ilmasta kuvattuna. Kuva: SAMI KERO / HS
Tarpeistoa oli myös Pekka Puupää -elokuvista. Riemua herätti etenkin suuri paperimassasta tehty Justiina-patsas elokuvasta Pekka ja Pätkä puistotäteinä.
Suurimman vaikutuksen poikiin tekivät kuitenkin tyylikkäät hevosvaunut, joita Backmanin mukaan oli käytetty muun muassa Katariina ja Munkkiniemen kreivi -elokuvassa.
”Me tietysti mielsimme ne vaunut villin lännen postivaunuiksi.”
MALMIN ampumarata oli aikoinaan rakennettu kaupungin ulkopuolelle. Helsinki alkoi kuitenkin laajentua, ja lähistölle rakennettiin ensin Kontula ja myöhemmin Kivikon asuinaluetta.
Puolustusvoimat lopetti harjoitukset radalla ja vuokrasi sen metsästyksen ja ampumaurheilun harrastajille.
Ampumaradan melu alkoi häiritä lähelle nousseiden lähiöiden asukkaita. Vuonna 1992 Helsingin terveyslautakunta tekikin päätöksen, ettei radalla saa enää ampua haulikoilla.
Päätös oli lopun alku ampumaradalle, ja vuotta myöhemmin se suljettiin. Kaiken lisäksi radan suojeltu ampumapaviljonki Paukkula paloi pikkupoikien tulitikkuleikkien takia vuonna 1995 niin pahoin, että rakennus päätettiin purkaa.
Vuosituhannen alkupuolella Kivikossa alkoi valtava maansiirtourakka, kun lyijyhaulien saastuttama maa-aines kaivettiin ylös ja kuljetettiin pois. Lyijyä maaperästä löytyi 130 000 kiloa.
Kunnostustöitä tehtiin peräti 40 hehtaarin alueella. Samalla ampumaradan rakenteet alkoivat kadota tulevan liikuntapuiston tieltä.
KUITENKIN vielä vuonna 2000 Malmin ampumarata välittyi tuhansiin suomalaiskoteihin.
Raid-televisiosarja oli vuosituhannen vaihteen kulttuuritapauksia, ja yksi sen avainkohtauksista oli kuvattu edellisenä kesänä radan ampumakatoksessa.
Kohtaus on kuin muistuma radan synkimmästä menneisyydestä:
Tapio Liinojan näyttelemä ammattirikollinen ampuu
Kari Sorvalin esittämän asekauppiaan teloitustyyliin.
en.wikipedia.org
