Kylmän sodan kalustohankinnat Suomessa.

Sardaukar

Ylipäällikkö
Lahjoittaja

fulcrum

Ylipäällikkö
Olisi ollut aika vaikeaa saada AA-12-ohjuksia, kun niitä ei vielä pahemmin ole Venäjänkään ilmavoimilla vieläkään...
Ei se olisi ollut ongelmallista, tuota ohjusta myytiin vientiin jo 90-luvulla mm. Intialle ja Malesialle. Venäjän omilla ilmavoimilla vaan ei ollut rahaa ostaa sitä.
AA-9 (R-33) olisi ehkä ollut hankalampi meille hankkia. Voi olla että olisimme joutuneet tyytymään AA-6 & AA-12 -yhdistelmään. Mikä tietysti olisi verottanut koneen iskukykyä.
 

fulcrum

Ylipäällikkö
Myös mainio aihe what-if mallarille...
 

Iso-Mursu

Ylipäällikkö
Jos Neuvostoliitto ei olisi hajunu niin minkälaiset kalustot olisi Suomella silloin ollut? BTR-80, BMP-3, MIG-29, 2S1 ja 2S3, BUK M2 ????? jatkakaa :)
Vastasin jo kerran. Mutta vastataan laajemmin.

Ajatusleikkinä se että Gorba sai Neuvostoliiton hajoamisen venytettyä 5-6 vuodelle eteen päin.

Jonka seurauksena DDR:n poitomyynnit olisivat tulleet tarjolle 1995.

Idänkauppa kukoisti siis vielä 80-luvun lopulla. Ja koska viennin ja tuonnin piti olla tasapainossa vahvan markan miehet tilasivat Maavoimille runsaasti kalustoa Neuvostoliitosta.

- 8 jääkäriprikaatille á 36 kpl 152 K 89. Eli meillä olisi 288 kpl. kyseisiä tykkejä
- 2 panssariprikaatille á 36 kpl 152 TelK.. Eli meillä olisi 72 kpl kyseisiä telatykkejä
- 2 Etelä-Suomen jääkäriprikaatille meillä olisi oli á 36 kkpl 152 TelK. Eli meillä olisi 72 kpl. kyseisiä telatykkejä
- 2 Etelä-Suomen jääkäriprikaatia olisi saanut á 220 kpl BTR-80 vaunuja. Eli meillä olisi 440 kpl kyseisiä miehistönkuljetusvaunuja

Maavoimille olisi muodostettu 90-luvun alussa 3 armeijakuntaa. Jokainen armeijakunta olisi saanut Buk-ilmatorjuntajärjestelmän suojelemaan taistelualuettaan, koska Ilmavoimat ei kykenisi takaamaan ilmaherruutta Mig-29 hävittäjillään.

Suomen talouden romahdus idänkaupan myötä 1995 ja EU:n hukattu juna aiheuttaisi omat taloudelliset ongelmat jotka heijastuisivat kykyyn maksaa lännestä hankittuja hävittäjiä.
 
Vastasin jo kerran. Mutta vastataan laajemmin.

Ajatusleikkinä se että Gorba sai Neuvostoliiton hajoamisen venytettyä 5-6 vuodelle eteen päin.

Jonka seurauksena DDR:n poitomyynnit olisivat tulleet tarjolle 1995.

Idänkauppa kukoisti siis vielä 80-luvun lopulla. Ja koska viennin ja tuonnin piti olla tasapainossa vahvan markan miehet tilasivat Maavoimille runsaasti kalustoa Neuvostoliitosta.

- 8 jääkäriprikaatille á 36 kpl 152 K 89. Eli meillä olisi 288 kpl. kyseisiä tykkejä
- 2 panssariprikaatille á 36 kpl 152 TelK.. Eli meillä olisi 72 kpl kyseisiä telatykkejä
- 2 Etelä-Suomen jääkäriprikaatille meillä olisi oli á 36 kkpl 152 TelK. Eli meillä olisi 72 kpl. kyseisiä telatykkejä
- 2 Etelä-Suomen jääkäriprikaatia olisi saanut á 220 kpl BTR-80 vaunuja. Eli meillä olisi 440 kpl kyseisiä miehistönkuljetusvaunuja

Maavoimille olisi muodostettu 90-luvun alussa 3 armeijakuntaa. Jokainen armeijakunta olisi saanut Buk-ilmatorjuntajärjestelmän suojelemaan taistelualuettaan, koska Ilmavoimat ei kykenisi takaamaan ilmaherruutta Mig-29 hävittäjillään.

Suomen talouden romahdus idänkaupan myötä 1995 ja EU:n hukattu juna aiheuttaisi omat taloudelliset ongelmat jotka heijastuisivat kykyyn maksaa lännestä hankittuja hävittäjiä.
Ja tuo kaikki olisi jo Stenattu. Osin aiheestakin.
 

fulcrum

Ylipäällikkö
Idänkauppa kukoisti siis vielä 80-luvun lopulla. Ja koska viennin ja tuonnin piti olla tasapainossa vahvan markan miehet tilasivat Maavoimille runsaasti kalustoa Neuvostoliitosta.

- 8 jääkäriprikaatille á 36 kpl 152 K 89. Eli meillä olisi 288 kpl. kyseisiä tykkejä
- 2 panssariprikaatille á 36 kpl 152 TelK.. Eli meillä olisi 72 kpl kyseisiä telatykkejä
- 2 Etelä-Suomen jääkäriprikaatille meillä olisi oli á 36 kkpl 152 TelK. Eli meillä olisi 72 kpl. kyseisiä telatykkejä
- 2 Etelä-Suomen jääkäriprikaatia olisi saanut á 220 kpl BTR-80 vaunuja. Eli meillä olisi 440 kpl kyseisiä miehistönkuljetusvaunuja

Maavoimille olisi muodostettu 90-luvun alussa 3 armeijakuntaa. Jokainen armeijakunta olisi saanut Buk-ilmatorjuntajärjestelmän suojelemaan taistelualuettaan, koska Ilmavoimat ei kykenisi takaamaan ilmaherruutta Mig-29 hävittäjillään.

Suomen talouden romahdus idänkaupan myötä 1995 ja EU:n hukattu juna aiheuttaisi omat taloudelliset ongelmat jotka heijastuisivat kykyyn maksaa lännestä hankittuja hävittäjiä.
^Vähän epäilen että meille olisi ostettu 144kpl telatykkejä vaikka olisi kuinka vahva markka. -Tarkoitatko muuten 152 telahaupitseja tuossa, Akaasioitahan DDR:stäkin alunperin haluttiin?

Bukeja tuskin olisi hankittu armeijakunnille, mutta koptereita oltaisiin voitu hankkia idästä, kenties meillä olisi niitä vieläkin ja NH:t vasta tulossa.
 

Iso-Mursu

Ylipäällikkö
^Vähän epäilen että meille olisi ostettu 144kpl telatykkejä vaikka olisi kuinka vahva markka. -Tarkoitatko muuten 152 telahaupitseja tuossa, Akaasioitahan DDR:stäkin alunperin haluttiin?

Bukeja tuskin olisi hankittu armeijakunnille, mutta koptereita oltaisiin voitu hankkia idästä, kenties meillä olisi niitä vieläkin ja NH:t vasta tulossa.
Eikös DDRn jäämistöstä haaveiltu aluksi 54 kpl. 152mm telatykkejä? Ajatusleikkinä ajattelin, että tuossa tilanteessa panssariprikaatit ja kaksi jääkäriprikaatia olisi saanut telakaluston.

Buk:n lisähankinnat perustelin mielessäni, että Crotaleja ei ehkä olisikaan hankittu.

Niitähän näkyi 90-luvun lopulla sotaharjoituksissa tukemassa prikaateja.
 

Vonka

Ylipäällikkö
Lahjoittaja
ELSO 3.0
Tämä ketju on pikkuhiljaa asettunut. Löysin tuossa yhden mielenkiintoisen huomion:

Etusija 1960-luvun kehittämisohjelmissa oli panssarintorjunta-aseistuksella. Jo vuonna 1966 melko moderneja kotimaisia raskaita sinkoja oli 563 kpl. Kotimaisia kevyitä sinkoja oli 9 325 kpl. Käytössä oli lisäksi 183 kpl sodanaikaista 75K-panssarintorjuntatykkiä. Panssarimiinoja oli erittäin runsaasti. Kantahenkilökunta, reserviläisistä tai suuresta yleisöstä puhumattakaan, ei tiennyt panssarintorjunta-aseistuksen runsaudesta. Puolustuslaitos esitteli mieluummin ilmatorjunta- kuin panssarintorjuntakykyä, koska sen katsottiin sopivan paremmin Suomen asemaan sotilasliittojen ja suurvaltapolitiikan puristuksessa. Ylipäätään kylmän sodan aikana kokonaiskuva Suomen aseistuksesta oli suurvaltojen, mahdollisesti myös Ruotsin, tiedusteluorganisaatioiden tiedossa paremmin kuin omalla kantahenkilökunnalla. Taustalla olivat yhtäältä puolustuslaitoksen perinteet ja toisaalta erityisesti Neuvostoliiton kanssa tehtyihin kauppasopimuksiin liittynyt kohta, jonka mukaan kaikki kalustotiedot ovat salaisia. Suurvallat arvioivat Suomen maavoimien suorituskyvyn korkeaksi. Sen sijaan ilmavoimien suorituskyvyn katsottiin riittävän vain aluevalvontaan.

Kirjoittajan (Visuri) oma upseerinura alkoi nimenomaan 1960-luvulla.
 

tulikomento

Ylipäällikkö
Tämä ketju on pikkuhiljaa asettunut. Löysin tuossa yhden mielenkiintoisen huomion:

Etusija 1960-luvun kehittämisohjelmissa oli panssarintorjunta-aseistuksella. Jo vuonna 1966 melko moderneja kotimaisia raskaita sinkoja oli 563 kpl. Kotimaisia kevyitä sinkoja oli 9 325 kpl. Käytössä oli lisäksi 183 kpl sodanaikaista 75K-panssarintorjuntatykkiä. Panssarimiinoja oli erittäin runsaasti. Kantahenkilökunta, reserviläisistä tai suuresta yleisöstä puhumattakaan, ei tiennyt panssarintorjunta-aseistuksen runsaudesta. Puolustuslaitos esitteli mieluummin ilmatorjunta- kuin panssarintorjuntakykyä, koska sen katsottiin sopivan paremmin Suomen asemaan sotilasliittojen ja suurvaltapolitiikan puristuksessa. Ylipäätään kylmän sodan aikana kokonaiskuva Suomen aseistuksesta oli suurvaltojen, mahdollisesti myös Ruotsin, tiedusteluorganisaatioiden tiedossa paremmin kuin omalla kantahenkilökunnalla. Taustalla olivat yhtäältä puolustuslaitoksen perinteet ja toisaalta erityisesti Neuvostoliiton kanssa tehtyihin kauppasopimuksiin liittynyt kohta, jonka mukaan kaikki kalustotiedot ovat salaisia. Suurvallat arvioivat Suomen maavoimien suorituskyvyn korkeaksi. Sen sijaan ilmavoimien suorituskyvyn katsottiin riittävän vain aluevalvontaan.

Kirjoittajan (Visuri) oma upseerinura alkoi nimenomaan 1960-luvulla.
Tuohan käy hyvin yhteen myös sen kanssa, että 60-luvun puolivälissä ja jälkipuoliskolla alueellisen puolustusjärjestelmän kehitys oli jo pitkällä. Toisin sanoen valmius torjua Neuvostoliiton taholta tuleva hyökkäys.
 

JR49

Ylipäällikkö
Lahjoittaja
Kotimaisia kevyitä sinkoja oli 9 325 kpl.
Oli ennen minun aikaani, mutta tuon toimivuutta käytössä ei ole varsinaisesti ylistetty täällä eikä kirjallisuudessa. Ja jossain olen nähnyt luvun, että a-tarvikkeita oli tuotettu vähän, laskennallisesti vain 4-5? per ase?

Edit: no tässähän siitä jo ydintiedot olivatkin.
https://maanpuolustus.net/threads/käytöstä-poistettujen-vermeiden-muistelua.4897/page-2#post-305830
Vaan miten tehosi tuo a-tarvike pst-käytössä, jos siitä oli erilaisia käsityksiä?
 

Juna112Porojetsiin

Kapteeni
Lahjoittaja
Oli ennen minun aikaani, mutta tuon toimivuutta käytössä ei ole varsinaisesti ylistetty täällä eikä kirjallisuudessa. Ja jossain olen nähnyt luvun, että a-tarvikkeita oli tuotettu vähän, laskennallisesti vain 4-5? per ase?
P.Visurin mukaan yli 100.000 kappaletta. Muistaisin, että tämä oli jossain panssariseminaarissa (Panssarilehti). Ei mun mielestä 55S55 nyt mitenkään skeida ollut (paitsi se £$#un hihna) käyttää, mutta olenkin panssarivaunumies(tästä lausunnosta seuraa valtava shitstorm täällä :confused::D, .. mutta olen valmis ottamaan sen vastaan). En tietenkään mikään tehokäyttäjä ole ollut, mutta pari laukausta(kovaa) olen ampunut Hätilässä Cometin kylkeen. Tuntui miehekkäältä. Parempi se on - kuin olla ilman.

Meille jäi vain sellainen mielikuva aikoinaan, että olisi ollut tosi hyvä saada pst-miehet näkemään, miltä se heidän toimintansa vaunusta käsin näytti. Asemathan paljastuu heti laukauksen jälkeen, mutta ne onnistui usein esittäytymään meille jo ennen sitä, tähystelemällä ilmeisesti kuvittelemansa turvallisen etäisyyden päästä. Vaunussa kun on myös ihmisiä jotka haluaisivat jatkaa elämäänsä, niin kyllähän sieltä käsin aika paljon käydään läpi ne todennäköiset paikat, jotka sinkopartio itselleen mahdollisesti valitsisi, ja nämä siis mielellään välimatkan päästä.
 

JR49

Ylipäällikkö
Lahjoittaja
P.Visurin mukaan yli 100.000 kappaletta. Muistaisin, että tämä oli jossain panssariseminaarissa (Panssarilehti). Ei mun mielestä 55S55 nyt mitenkään skeida ollut (paitsi se £$#un hihna) käyttää, mutta olenkin panssarivaunumies(tästä lausunnosta seuraa valtava shitstorm täällä :confused::D, .. mutta olen valmis ottamaan sen vastaan). En tietenkään mikään tehokäyttäjä ole ollut, mutta pari laukausta(kovaa) olen ampunut Hätilässä Cometin kylkeen. Tuntui miehekkäältä. Parempi se on - kuin olla ilman.

Meille jäi vain sellainen mielikuva aikoinaan, että olisi ollut tosi hyvä saada pst-miehet näkemään, miltä se heidän toimintansa vaunusta käsin näytti. Asemathan paljastuu heti laukauksen jälkeen, mutta ne onnistui usein esittäytymään meille jo ennen sitä, tähystelemällä ilmeisesti kuvittelemansa turvallisen etäisyyden päästä. Vaunussa kun on myös ihmisiä jotka haluaisivat jatkaa elämäänsä, niin kyllähän sieltä käsin aika paljon käydään läpi ne todennäköiset paikat, jotka sinkopartio itselleen mahdollisesti valitsisi, ja nämä siis mielellään välimatkan päästä.
Mikäköhän mahtoi olla kevyen singon tuliannos? Muistan todennäköisesti päin prinkkalaa, mutta jostain tulee mieleen käsitys, että pst-käyttöön a-tarviketta olisi hankittu todellisuudessa vain tuon tuliannoksen verran per ase?
 

Rannari

Ylipäällikkö
Mikäköhän mahtoi olla kevyen singon tuliannos? Muistan todennäköisesti päin prinkkalaa, mutta jostain tulee mieleen käsitys, että pst-käyttöön a-tarviketta olisi hankittu todellisuudessa vain tuon tuliannoksen verran per ase?
Vuoden 2015 panssariseminaarista olen nähnyt muistion ja siinä esittelyssä todettiin että laukauksia hankittiin tavoitetta enemmän. Kiinnitin muistaakseni tuohon huomion koska sitä ei sitten mainittukaan mikä se tavoite oli :)

Tuo muistio löytynee netistä. Joku ressuyhdistys on niitä ansiokkaasti julkaissut monena vuotena.
 

JR49

Ylipäällikkö
Lahjoittaja
Vuoden 2015 panssariseminaarista olen nähnyt muistion ja siinä esittelyssä todettiin että laukauksia hankittiin tavoitetta enemmän. Kiinnitin muistaakseni tuohon huomion koska sitä ei sitten mainittukaan mikä se tavoite oli :)

Tuo muistio löytynee netistä. Joku ressuyhdistys on niitä ansiokkaasti julkaissut monena vuotena.
Se lukema mistä mainitsin, saattoi olla eräässä kirjassa, jonka on kirjoittanut entinen kappari, ja joka antoi muistaakseni melkoista kritiikkiä kirjassaan. Kirjan ja kirjoittajan nimi ovat täysin hukassa. 90-luvun kirjoja suurin piirtein.
 

Juna112Porojetsiin

Kapteeni
Lahjoittaja
@JR49 Mä koitan kaivaa noita Panssarilehtiä josko löytyisi se Visurin esitelmä.