Erkki
Ylipäällikkö
4 laukausta.
Kylmän sodan kalustohankinnat Suomessa.
- Viestiketjun aloittaja Rannari
- Aloitus PVM
Erkki
Ylipäällikkö
Aihe oli tosiaan hieman arka. Panssarintorjunnan korostaminen kun olisi tuonut mieleen maarajamme yli vyöryvät panssarilautat, ja ainoa kyseeseen tuleva raja olisi ollut itäsellainen, jonka takana kuitenkin majaili tuolloinen YYA-ystävämme. Muistan, kun joku tiedostava radiotoimittaja hiillosti joskus puolustusministeri Ole Norrbackia juuri tästä aiheesta. Ministeri kiemurteli alta pois minkä taisi.
Sen jälkeen kun sain potkut Pasin vaununjohtajakurssista niin minut pantiin sinkoryhmään ja voin sanoa että minun mielestä se ei todellakaan ollut mikään kevyt sinko.
JR49
Respected Leader
Itse olen kokeillut sitä vain museossa, ja yllätyin tosiaan sen painosta. Siinä aseessa oli muuten vielä nyrkki-merkintä. Ensimmäiset tyyliin sata nimettiin vielä nyrkeiksi, ennen kuin sinko-sana tuli käyttöön.Sen jälkeen kun sain potkut Pasin vaununjohtajakurssista niin minut pantiin sinkoryhmään ja voin sanoa että minun mielestä se ei todellakaan ollut mikään kevyt sinko.
Samalla kertaa pääsin käsittelemään myös oikeaa panssarinyrkkiä. Se se vasta erikoisen painava oli, varsinkin kun paino keskittyi sen kärkeen.
JR49
Respected Leader
Voiskohan tuosta sitten johtaa sen päätelmän, että per ase oli hankittu pauttia rallaa kaksi tuliannosta. Jos osa noin 100.000 laukauksen kokonaismäärästä on ollut sirpaletta, niin siitähän se tulisi.
Kai.
Tämä ase käy ainakin varoittavaksi esimerkiksi kotimaisesta valmistuksesta, joka on ajoittain forumillakin lempimantrana. Eli kertauksen vuuoksi:
Aseele ei koskaan saatu kehitettyä toimivaa panosjärjestelmää, vaan laukaus kulutti seulaa niin että se oli ainoastaan "useampikertasinko"
Panokset pilaantuivat varastoinnin aikana niin ase oli poistettava käytöstä kun sille oli lopultakin saatu rahalla ostettua riittävästi atarvikeita
Aseele ei koskaan saatu kehitettyä toimivaa panosjärjestelmää, vaan laukaus kulutti seulaa niin että se oli ainoastaan "useampikertasinko"
Panokset pilaantuivat varastoinnin aikana niin ase oli poistettava käytöstä kun sille oli lopultakin saatu rahalla ostettua riittävästi atarvikeita
JR49
Respected Leader
Mainitset tuossa aiemmin linkittämässäni viestissäsi Käytöstä poistettujen vermeiden muisteloa -ketjussa, että a-tarvikkeen todellista tehosta panssarimaalia vastaan oli eriäviä käsityksiä. Voitko kertoa lisää aiheesta?
Parhaiten muistan 1980 -luvulle tultaessa, kun vitsailtiin miten pieni Suomi onnistui kehittämään maailman ensimmäisen "ammu ja unohda" -periaatteella toimivan pst -aseen jo 1950 -luvulla. Muuallahan nämä olivat vasta tulossa palveluskäyttöön 3. sukupolven ohjusten myötä.
Viimeksi muokattu:
Eikös seula ollut vaihdettava osa ? Mun -viisviitosen tähtäimen takaa katsottuna- ajatus on ollut, että koko sinkoryhmäkin on lähempänä kertakäyttöistä. Siitäkin huolimatta, mahdollisuus ampua vaunua sivusta tai takaa, mielestäni kohtuu helppokäyttöisellä ja tarkalla aseella, parin sadan metrin päästä, on todella paljon parempi vaihtoehto kuin heitellä kiviä ja kasapanoksia. Ne tuhannet sinkopartiot on vaunumiesten otettava huomioon.
Mikä on muuten syynä siihen että ruotsalaiset(ilman käyttökokemusta) teki hyvä aseen ja suomalaiset huonon?
J0h1F
Ylipäällikkö
Eikös lopullinen syy poistoon ollut kuitenkin se, että putki ei yksinkertaisesti kestänyt laukaisupainetta pidemmän päälle, ja siihen alkoi tulla mikromurtumia? 55 S 55:hän otettiin juuri sen vuoksi pois käytöstä.
Kaikenlaista ongelmaahan aseessa vuosikymmenten aikana oli, mutta Palokangas_2016 antaa hylkäämisen syyksi juuri tuona panosten pilaantumisen.
Viimeksi muokattu:
Erkki
Ylipäällikkö
Tulihan tuota kanniskeltua, koska meidät koulutettiin johtamaan paitsi kivääri- myös kvskoryhmää. Pst-komppanian pojilla oli muuten tapana sanoa, että oli raskas sinko (55 S 55) ja helvetin raskas sinko (95 S 58-61).Sen jälkeen kun sain potkut Pasin vaununjohtajakurssista niin minut pantiin sinkoryhmään ja voin sanoa että minun mielestä se ei todellakaan ollut mikään kevyt sinko.
JR49
Respected Leader
Tämä ei nyt kyllä ihan avaudu. Siis pitikö unohtaa ase laukaisun jälkeen vai mikä?
Fremen
Greatest Leader
Unohda osuminen/ tuhoaminen?
"Ammu- ja unohda" -periaatteesta alettiin puhua, kun 1980 -luvulla tuli tietoja uusimpien 3. sukupolven pst -ohjusten ominaisuuksista. Eli enää ei tarvinut ohjata itse maaliin (1. sukupolvi) tai pitää maalia tähtäimen ristikossa, jota ohjus seurasi (2. sukupolvi). Nyt riitti, kun laukaisu-
hetkellä tähtäin oli maalissa ja ohjus hoiti loput. Eli ampujan ei tarvinut huolehtia enää ohjuksen toiminnasta laukaisun jälkeen. Totesimme siis, että meillä sellainen oli ollut jo kauan. Vaikutus taisteluvaunuun oli jo pitkään ollut niin olematon, että koko jutun saattoi unohtaa.
Rajajääkäri
Ylipäällikkö
Ja sitä helvet... inhottavaa putkea sai raahata metsäkeikoilla aina. Oli muuten tympea laittaa se RK-62 päälle osittain eteen , missä ne väkisinkin kalisivat joskus yhteen hiihtäessä. No, kun sai antaa kantovuoron toiselle, tilalle sai usein teltan, yli 30kg rinkan päälle(sulan maan aikaan) tai vajaan 10 kg kenttäradion etupuolelle. Nyt naurattaa, muttei silloin.
Vonka
Supreme Leader
Sain ampua kolme ontelopanosta vanhan Cometin runkoon. Etäisyys 200 m. Kaikki osuivat. Kaksi kaikkien muidenkin oppilaiden piti ampua. Kaikki osuivat. Vapaaehtoiselle tarjottiin se yksi ylimääräinen. Ei tarkkuudessa ollut moitittavaa. Muutaman vuoden kuluttua ne olivat poissa käytöstä. Varmaan 1960-1970-luvuilla oli vallan perusteltua, että jääkäriryhmää kohti on yksi kevyt sinko. Ja kesseillä olisi nuljuista tullut grillejä. Suomessa rajaseuduilla on nimenomaan maastoja, joissa havaitsemisetäisyys on tielläkin vain 50 metriä. Pitää muistaa, mistä ajasta puhutaan eikä katsoa vuoden 2017 silmälaseilla.
Palokangas antaa aseiden lukumääräksi 5770 kpl, eli 50 % ero Visurin lukuihin. Forumilaisethan voi Pekalta kysyä mihin hänen lukunsa perustuu. Ahkerana kirjoittajana on varmaan taas syksyllä uutta kirjaa markkinoimassa.
Veli @Vonka missasi koko pointin. Aseen kanssa puuhastelu jatkui koko sen 40 v käyttöajan. Kelvotonta tekelettä ei voinu edes palauttaa myyjälle, kun oli PV:n oma tuote. OK; hyväksytään se, että asesatsi palaa korjattavaksi kunkin saapumiserän jäljiltä, kun se kului epänormaalin paljon laukaisutapahtumassa. Ja se, että ainoastaan kovin kärki sai kunnollisen tuntuman sillä ampumisen, koska kunnollista harjoitus-atarviketta ei ollu. Sisäpiipun pistoolin luoti kun lensi liian suoraan. Mutta kun sille ei onnistuttu kehittämään varastoinnin kestävää panosta...
Kyllähän @Vonka siis osui (paikoillaan jököttävään) Cometiin, koska rauhan aikana räjähteistä otetaan joka koulutuskäyttöön tulevasta erästä määräprosentista näytteet, jotka tutkitaan ennen niiden jakoa varusmiehille. Kelvottomat hylätään ainakin ra-käytössä. Mutta kriisiaikana
ne ainoastaan roudataan tulipalokiireellä PERKeihin. Ja kelvottomalla panoksella nyt ei vaan osu, ei vaikka aseen takana olisi sinkosimojen uusi Häyhä. Ampujan ja maalin puoliväliin simahtava singon ammus vie jääkäriltä luottamuksen ensin aseisiinsa. Sen jälkeen ne käyttöön antaneisiin johtajiin, ml @Vonka. Ja kolmanneksi koko Suomeen, joka ei paremmin varustanut poikiaan. Sitten onkin aika alkaa etsiä kangasta valkoisia lippuja varten...
Viimeksi muokattu:
JR49
Respected Leader
Oletan vahvasti, että kantahenkilökunta ei tästä asiasta huudellut reserviläisille ja varusmiehille.
Mutta mahdoitte olla huolissanne koko ajan, miten Suomi pärjäisi kriisikaikana pst:ssä...
