Kylmän sodan kalustohankinnat Suomessa.

Tuosta 55S55:stä, itse pääsin tutustumaan siihen vasta Haminassa -90 jossa pitikin antaa koulutus siitä heti ensi katseen jälkeen. Taisi mennä aika heikosti...

Harjoituksissa siellä ammuttiin paskalaukauksia väijytystreeneissä, poistuminen paikalta oli ripeää savupilven ansiosta.
 
Sturm rynnäkkötykit palvelivat loppuun juuri noissa tehtävissä.

Liekö tuota käytäntöä jatkettu sittemmin vai hylätty kokonaan? Tulee mieleen T-54 ja T-55(M), BMP-1, T-72 ja Leopard 2A4 potentiaalisina vaihtoehtoina. Ei tosin liene julkista tietoa... mutta varmaan tällä informaatioaikakaudella joku olisi jo onnistunut kuvaamaankin tuollaisen vaunun lentokentän liepeiltä.
 
Liekö tuota käytäntöä jatkettu sittemmin vai hylätty kokonaan? Tulee mieleen T-54 ja T-55(M), BMP-1, T-72 ja Leopard 2A4 potentiaalisina vaihtoehtoina. Ei tosin liene julkista tietoa... mutta varmaan tällä informaatioaikakaudella joku olisi jo onnistunut kuvaamaankin tuollaisen vaunun lentokentän liepeiltä.

T-72 ajettuna kiitoteiden risteyksiin toimii loistavasti vaikka saisikin ohjuksesta, paha sen läpi on laskeutua... tosin kuution kivilohkareet tekevät saman ja niitä voi ripotella sinne tänne isompiakin määriä.
 
Lentokentillä oli myös valmiiksi rakennettuja poteroita, joihin voitaisiin kriisitilanteessa sijoittaa vanhentuneita rynnäkkötykkejä tai panssarivaunuja kenttien paikallispuolustusta varten.

280px-Charioteer_tank_in_Mikkeli_20130531.jpg

iv2.jpg

Käytiin sotilasmestarin kanssa Sodankylästä, käynnistämässä tällainen (kartan osoittamasta paikasta).
Sillä varmistettiin että vaunu on käyttökunnossa tarvittaessa.
Oli puna/kelta raidallisessa lautamökissä/katoksessa (kaivetussa asemassa) joka ”ikkuna avautui” pääkiitoradan suuntaan.

Akut sisään ja tulille, akut olivat asemalla varastossa kuten muutkin ”tarvikkeet” tosi toimia varten.
 
Oi kertomus Ivalon lentokentän Charioteeristä lautamökissä tuo mieleen lapsuuden muistoja. Tai Sturmeja minä pikkupoikana itse näin lentokentillä ja aikuiset kertoivat niiden olevan jotain natsiromuja, mikä tietenkin lapsia kiinnosti. Homma oli ilmeisesti tehty aika perusteellisesti kun siellä oli kuitenkin maahan kaivetut asemat ja mökit sääsuojana. Kenen tehtävänä noita oli operoida?
 
Viimeksi muokattu:
Heh melkoisella varmuudella voi herroille todeta, että valitettavasti moiset koneet on Ivalosta jo kadonnu :(
 
Ismo Myllylän kirjoittamassa kirjassa "Lentorykmentti 4 - Lapin lennosto 1945 - 1993" sivulla 77 on kuva Sturmista Luonetjärven kentällä. Kuvatekstissä mainitaan, että kentän lähipuolustusta vahvennettiin vuonna 1968. Kentän molempiin päihin sijoitettiin yksi Sturmi.

Kirjan kuva on tosin huono. Vaunu näkyy vain puoliksi ja edessä iso liuta miehiä. En nyt ole tosiaankaan 100 % varma, mutta telapyörästö ei oikein näytä Sturmin telapyörästöltä. Voisikohan olla joku muu, esim. Landsverk Anti II ? Mitenhän pitkään niitä pidettiin rivissä ?
 
Leo2A4 tollaisessa tehtävässä olisi suorastaan rikollista kaluston tuhlausta.

Jos alusta on siinä kunnossa, että vaunu liikkuu lähinnä hinaamalla, niin mikä ettei? Tai jos tornin hydrauliikka ei enää toimi ja suuntaus tapahtuu veivaamalla. Ei tuollaisesta vaunusta ole enää panssaritaisteluun, mutta enemmän tai vähemmän kiinteänä pesäkkeenä sillä voi yhä olla arvoa.
 
En muista, että olisi koskaan jostain nyrjähdyksestä tehty tullut lehtijuttuja. Ja vaunussa oli kadetteja, ei varusmiehiä.

Oli itseasiassa 130 mm:n räjähtämätön joka räjähti vaunun vasemman etummaisen telapyörän alla. 3.PsvK:n varusmiesmiehistö, joukkueenjohtajan vaunu. Joukkueen kouluttaja toimi joukkueenjohtajana kun kokelaat eivät olleet vielä tulleet Panssarikoulusta. Tela poikki ja telapyörä rikkoutui. Ajajan tilan pohjassa on T-55:ssä kierretulppa, jonka voi ottaa pois taistelutilan lattialle tulleen veden poistamiseksi. Tulppa tosiaan meni jengoiltaan ja tämähti ajajan jalkojen välistä ajajan luukkuun. Vaunu seis, ajajan luukku auki ja ajaja pinkoi metsään. Kun vaununjohtajana ollut vääpeli sai tarkastettua että kaikki muut olivat kunnossa, meni metsään katsomaan miten ajaja pärjää. Istui kannon nokassa ja veti norttia tuuman tulipäällä. Pari meni putkeen, jonka jälkeen nousi ylös ja sanoi että mennään korjaamaan se vaunu....

Kyseinen vääpeli jäi myöhemmin eläkkeelle sotilasmestarina 3.PsvK:n komppanianvääpelinä. Sai läksiäislahjaksi Lehijärven rannalla pidetyssä läksiäissaunassa kyseisen rikkoutuneen telapyörän telaketjusta hitsatulle jalustalle kiinnitettynä. Telapyörä oli löytynyt Kalkun kuljetusvarikolta, jossa olivat varastoineet sitä jostain syystä parikymmentä vuotta. Olivat kuulemma juuri nostaneet sen vihdoin romukuljetukseen kun 3.PsvK:n panssarimestari soitti ja kyseli telapyörän perään. Kummia sattumuksia....

Installaatio painoi varmaan puoli tonnia mutta jollain ilveellä sotilasmestari sen kuljetti Lehijärveltä kotinsa takapihalle....
 
Palokangas antaa aseiden lukumääräksi 5770 kpl, eli 50 % ero Visurin lukuihin. Forumilaisethan voi Pekalta kysyä mihin hänen lukunsa perustuu. Ahkerana kirjoittajana on varmaan taas syksyllä uutta kirjaa markkinoimassa.

Veli @Vonka missasi koko pointin. Aseen kanssa puuhastelu jatkui koko sen 40 v käyttöajan. Kelvotonta tekelettä ei voinu edes palauttaa myyjälle, kun oli PV:n oma tuote. OK; hyväksytään se, että asesatsi palaa korjattavaksi kunkin saapumiserän jäljiltä, kun se kului epänormaalin paljon laukaisutapahtumassa. Ja se, että ainoastaan kovin kärki sai kunnollisen tuntuman sillä ampumisen, koska kunnollista harjoitus-atarviketta ei ollu. Sisäpiipun pistoolin luoti kun lensi liian suoraan. Mutta kun sille ei onnistuttu kehittämään varastoinnin kestävää panosta...

Kyllähän @Vonka siis osui (paikoillaan jököttävään) Cometiin, koska rauhan aikana räjähteistä otetaan joka koulutuskäyttöön tulevasta erästä määräprosentista näytteet, jotka tutkitaan ennen niiden jakoa varusmiehille. Kelvottomat hylätään ainakin ra-käytössä. Mutta kriisiaikana
ne ainoastaan roudataan tulipalokiireellä PERKeihin. Ja kelvottomalla panoksella nyt ei vaan osu, ei vaikka aseen takana olisi sinkosimojen uusi Häyhä. Ampujan ja maalin puoliväliin simahtava singon ammus vie jääkäriltä luottamuksen ensin aseisiinsa. Sen jälkeen ne käyttöön antaneisiin johtajiin, ml @Vonka. Ja kolmanneksi koko Suomeen, joka ei paremmin varustanut poikiaan. Sitten onkin aika alkaa etsiä kangasta valkoisia lippuja varten...

Ei nyt jäänyt ihan noin huonoa kuvaa kyseisestä aseesta. Toki oli 1980-luvun alussa jo tosi vanha, mikä selittää osan vaikeuksista. Meilläkin käytettiin varusmiehinä katkaistua seulaa kompensoimaan panoksissa tapahtuneita muutoksia. Aluksi kun käytettiin normaalia seulaa tuli muutama ventti muutaman ampujan silmäkulmaan kun rekyylitön ase potkaisi.... Mutta seulan vaihdon jälkeen ei ollut ongelmia. Haata (harjoitusammusta) oli suhteellisen hyvin käytössä. Osumatarkkuus oli normaaleilla alle 150 metrin ampumaetäisyyksillä ihan hyvä jopa liikkuvaan maaliin. Lisäksi singolle oli hyvä ampumatarvikevalikoima, ontelo, sirplale, fosfori ja valo. Tosin valaisuammusta ei koskaan koulutuksessa nähty ja ammuttu, muita kyllä. Oli kuitenkin hyvä jalkaväen tulitukiase ja kun siitä luovuttiin, tilalle saatiin vain kevyt kertasinko, jossa ei ollut sirpalelaukausta.

Olisi kannattanut ostaa ruotsalaisilta Garl Gustaf -sinkoja tilalle. Olisi saatu laaja ampumatarvikevalikoima jalkaväen tukemiseen pst-hommien lisäksi. Ja omasta mielestäni jokamiehen pst-ase tarkoittaa sitä, että osumatarkkuus jää heikoksi kun ei ole aikaa ja harjoitustarvikkeita riittävästi kouluttaa kaikkia hyviksi ampujiksi. Kevyellä singolla osumatarkkuus oli hyvä juuri sen takia että oli valikoidut ampujat joille keskitettiin enemmän harjoitusammuksia.

Kevyellä singolla ongelmana oli tosiaan tuliaseman paljastuminen heti laukauksen jälkeen sekä onteloammuksen rajallinen läpäisy. Siksi kouluttajat korostikin koko ajan tuliaseman valintaa. Piti pyrkiä kainaloasemiin sivulle tai mieluummin takaviistoon vaunusta, niin että oli paremmat mahdollisuudet läpäisyyn sekä enemmän aikaa siirtyä vara-asemaan ennen kuin vaunu ehti kääntää tornin uhkan suuntaan. Lisäksi korostettiin usean singon tulen keskittämistä samaan maaliin koska yksittäinen osuma harvemmin tuhosi vaunua.
 
Jos alusta on siinä kunnossa, että vaunu liikkuu lähinnä hinaamalla, niin mikä ettei? Tai jos tornin hydrauliikka ei enää toimi ja suuntaus tapahtuu veivaamalla. Ei tuollaisesta vaunusta ole enää panssaritaisteluun, mutta enemmän tai vähemmän kiinteänä pesäkkeenä sillä voi yhä olla arvoa.

Sturmien ja Comettien käyttö asepesäkkeinä oli jotenkin vielä perusteltua 1960-70-luvuilla, ennen täsmäaseiden palvelukseen tuloa. Maahan kaivettuina ja panssarisuojattuina ne saattoivat selvitä maahanlaskun tulivalmistelusta. Mutta täsmäaseiden palveluskäyttöön tulon jälkeen ne tulivat liian helposti tuhottaviksi. Ei kannata jättää liikuntakyvyttömän vaunun miehistöä kuolemaan turhan takia. Vaunuja kannattaa käyttää vain liikkuviin vastahyökkäyksiin. Vielä parempi on jättää alueelle pari tulenjohtopartiota ja huimia raketinheittimillä...
 
Jos alusta on siinä kunnossa, että vaunu liikkuu lähinnä hinaamalla, niin mikä ettei? Tai jos tornin hydrauliikka ei enää toimi ja suuntaus tapahtuu veivaamalla. Ei tuollaisesta vaunusta ole enää panssaritaisteluun, mutta enemmän tai vähemmän kiinteänä pesäkkeenä sillä voi yhä olla arvoa.

Miten olis tarkkaan ottaen tarkoitus tehdä käyttökelvottomaksi kiitorata tykkitornilla, jonka pääase on sieläputkinen panssarivaunukanuuna ja ampumatarvike nuoliammus? Millainen vihollinen lähtee maahanlaskuun kiltisti kiinteäsiipisillä lentokoneilla suoraan lentokentille edes yrittämättä tiedustella niitä ensin? Mihin sellaiseen Leo-torni tässä kykenee, mihin kranaatinheitin ei kykene?

Ajokelvottomat Leo-alustat käyttäisin ihan ensisijaisesti varaosiksi ja tähän tarkoitukseen niitä on maahan myös tuotu.
 
Oli itseasiassa 130 mm:n räjähtämätön joka räjähti vaunun vasemman etummaisen telapyörän alla. 3.PsvK:n varusmiesmiehistö, joukkueenjohtajan vaunu. Joukkueen kouluttaja toimi joukkueenjohtajana kun kokelaat eivät olleet vielä tulleet Panssarikoulusta. Tela poikki ja telapyörä rikkoutui. Ajajan tilan pohjassa on T-55:ssä kierretulppa, jonka voi ottaa pois taistelutilan lattialle tulleen veden poistamiseksi. Tulppa tosiaan meni jengoiltaan ja tämähti ajajan jalkojen välistä ajajan luukkuun. Vaunu seis, ajajan luukku auki ja ajaja pinkoi metsään. Kun vaununjohtajana ollut vääpeli sai tarkastettua että kaikki muut olivat kunnossa, meni metsään katsomaan miten ajaja pärjää. Istui kannon nokassa ja veti norttia tuuman tulipäällä. Pari meni putkeen, jonka jälkeen nousi ylös ja sanoi että mennään korjaamaan se vaunu....

Kyseinen vääpeli jäi myöhemmin eläkkeelle sotilasmestarina 3.PsvK:n komppanianvääpelinä. Sai läksiäislahjaksi Lehijärven rannalla pidetyssä läksiäissaunassa kyseisen rikkoutuneen telapyörän telaketjusta hitsatulle jalustalle kiinnitettynä. Telapyörä oli löytynyt Kalkun kuljetusvarikolta, jossa olivat varastoineet sitä jostain syystä parikymmentä vuotta. Olivat kuulemma juuri nostaneet sen vihdoin romukuljetukseen kun 3.PsvK:n panssarimestari soitti ja kyseli telapyörän perään. Kummia sattumuksia....

Installaatio painoi varmaan puoli tonnia mutta jollain ilveellä sotilasmestari sen kuljetti Lehijärveltä kotinsa takapihalle....

No nyt tuli tarkka muisto tornareiden tilalle. Hieno!
 
Jospa vain kärräisi kiitoradoille romuttamolta ihan henkilöauton romuja ja lisäksi betoniporsaita/HESCO bastioneja tms. Tulisi aika paljon halvemmaksi... Sitten voi varmistaa vaikka veivi-Sergeillä ja muutamalla Stingerillä helikoptereita vastaan
 
Jospa vain kärräisi kiitoradoille romuttamolta ihan henkilöauton romuja ja lisäksi betoniporsaita/HESCO bastioneja tms. Tulisi aika paljon halvemmaksi... Sitten voi varmistaa vaikka veivi-Sergeillä ja muutamalla Stingerillä helikoptereita vastaan

Harmi kun niistä tsthekoista näkee niin hyvin. Se veivisergei ei samasta asemasta avaa tulta kuin kerran.
 
Harmi kun niistä tsthekoista näkee niin hyvin. Se veivisergei ei samasta asemasta avaa tulta kuin kerran.

Eipä se liikkumaton psv/psv-torni elä yhtään sen pitempään....
 
Eipä se liikkumaton psv/psv-torni elä yhtään sen pitempään....

Älä muuta virka. Mutta maataisteluun ja suojaamiseen ym. voi olla tiettyjä rajattuja lyhytaikaisia mahdollisuuksia. Liikkuva olisi parempi. Maahanlaskuissa tuodaan myös raskasta kalustoa eikä sitä oikein rynnärillä pidellä.
 
Back
Top