Kylmän sodan kalustohankinnat Suomessa.

Sisäpiipulla pääsin minäkin muistaakseni pari laukausta 55S55:ttä ampumaan. (1985)
 
Minä en nyt ihan pysy perässä näissä perusteluissa. Vanha ase on vanha ase, 2001 sillä on ollut ikää lähes 50 vuotta, ja a-tarvikkeellakin olisi ollut kymmeniä vuosia ? Paikallaan olevaan vaunuun osui hyvin, ja läpi meni. Ok, meni Cometista, mutta olisi se mennyt läpi T55:n tornin kyljestä ja niskasta, mahdollisesti rungon kyljestä ellei olisi osunut telapyörään. Olisiko T-62 kestänyt mainituista paikoista paremmin, en tiedä, epäilen ettei.
Mustilla ei osu liikkuvaan sen paremmin, silläkin on tullut ammuttua melkoisen monta kovaa, myös olkapäältä. Olen veli @Vonka :n kanssa samaa mieltä, että pitää muistaa missä maailmassa silloin oltiin. Ne punatähtiset vaunumiehet varoi varmasti yhtäpaljon sinkosimoja kuin me.

Varmuudeksi sanottava, etten ole tuohon ole rakastunut, pikemminkin päinvastoin. Karmeita laitteita käyttää molemmat. Varsinkin mustilla ampuessa tuli taatusti kalloon halkeamia ja hampaiden paikoista puolet putosi, hampaat huusi hoosiannaa ikenissä.

@JR49 , mä koitin tutkia ps-lehtiä, sehän päättyi siihen että löysin niin monta kiinnostavaa juttua, että aikaa meni poskettomasti. En löytänyt, mutta muistan jutun olleen siellä. Eikös panssariseminaarijuttu ole yleensä vuoden 1. numerossa (onko niitä muissa?) ja se voisi olla siis 2014/1 sillä mielestäni olen onnistunut kyseisen johonkin hukkaamaan(mahdollisesti se on mökillä). Visurilta voisi varmaan kysyä mistä lukunsa on saanut, jos on yhteystiedot - mulla ei siis ole.
 
Palokangas antaa aseiden lukumääräksi 5770 kpl, eli 50 % ero Visurin lukuihin. Forumilaisethan voi Pekalta kysyä mihin hänen lukunsa perustuu. Ahkerana kirjoittajana on varmaan taas syksyllä uutta kirjaa markkinoimassa.

Veli @Vonka missasi koko pointin. Aseen kanssa puuhastelu jatkui koko sen 40 v käyttöajan. Kelvotonta tekelettä ei voinu edes palauttaa myyjälle, kun oli PV:n oma tuote. OK; hyväksytään se, että asesatsi palaa korjattavaksi kunkin saapumiserän jäljiltä, kun se kului epänormaalin paljon laukaisutapahtumassa. Ja se, että ainoastaan kovin kärki sai kunnollisen tuntuman sillä ampumisen, koska kunnollista harjoitus-atarviketta ei ollu. Sisäpiipun pistoolin luoti kun lensi liian suoraan. Mutta kun sille ei onnistuttu kehittämään varastoinnin kestävää panosta...

Kyllähän @Vonka siis osui (paikoillaan jököttävään) Cometiin, koska rauhan aikana räjähteistä otetaan joka koulutuskäyttöön tulevasta erästä määräprosentista näytteet, jotka tutkitaan ennen niiden jakoa varusmiehille. Kelvottomat hylätään ainakin ra-käytössä. Mutta kriisiaikana
ne ainoastaan roudataan tulipalokiireellä PERKeihin. Ja kelvottomalla panoksella nyt ei vaan osu, ei vaikka aseen takana olisi sinkosimojen uusi Häyhä. Ampujan ja maalin puoliväliin simahtava singon ammus vie jääkäriltä luottamuksen ensin aseisiinsa. Sen jälkeen ne käyttöön antaneisiin johtajiin, ml @Vonka. Ja kolmanneksi koko Suomeen, joka ei paremmin varustanut po

Onko jotenkin herkät varpaat, tykkimies? Tägäät kolme kertaa samaan viestiin, kun mainitsen, että oli tarkka! Ei tämä näin vakavaa ole eikä oman kokemuksen kertominen ole narsistinen loukkaus vaan oma kokemus.

Onko ampumatarvike 1960-luvulla ollut heti vanhaa ja käyttökelvotonta? Mainittiin, että se oli yksi sen vuosikymmenen hankinta. Lähimpänä sen oikea käyttö oli 1968.

Siksi vuoden 2017 silmälasit eivät toimi.

Se, että rapaköyhä harmaa armeijamme ei kehity "bazookasta" 40 vuoteen ja varastoi ja pihtaa homeisia paukkuja, on toinen aspekti, mikä on sataan kertaan veivattu ja besserwisseröity.

Se köyhäily on ongelma. Silloin oli telamiina... Todellisuudessa saksalaista viiden kilon panssarimiinaa maailmansodan ajalta varastot pullollaan. Niitä olisi sitten laitettu kaksi päällekkäin. Se sentään ei ollut kylmän sodan kalustohankinta, vaan osoitus, mitä se 700 000 miehen kenttäarmeija olisi joutunut keksimään.

Pitkä oli väli, kunnes tuli jälleen asejuna Saksasta 1990-luvulla.

Mikä on oma fyysinen kokemuksesi? Montako laukausta ammuit? Ajoitko panssareilla ja mietit metsämaastoa ja sinkopartioita? Mietitkö ohuessa kuljetusvaunussa, mitä sarja panssarisytytysluoteja käsiaseesta jo saa aikaan?

Meillähän oli eri "doktriini" ja vaunu lähinnä sirpalesuoja. Jalkautuminen tapahtui ihan eri tilanteissa kuin neuvostoliittolaisilla, jotka ajoivat kärkikomppanialla suoraan vastaanottoon.

Yksikään kouluttaja ei liioitellut eikä vähätellyt mitään, vaan opetti käyttämään sitä vähää mitä oli. Liikoja luuloja meillä ainakaan ei ollut, mitään defaitismia ei myöskään. Sellaisen kantahenkilökunnan kanssa oli ilo toimia.
 
Viimeksi muokattu:
Onko jotenkin herkät varpaat, tykkimies? Tägäät kolme kertaa samaan viestiin

Viestistä tosiaan tuli ihan vahingossa hyvin osoitteleva. Enhän ollut eri mieltä, kuin siitä mitä johtopäätöksiä voi tehdä Cometin pystysuoriin sota-ajan teräksestä valmistettuihin panssarilevyihin tehdyistä koeammunnoista. Jos homma olisi noin helppoa, eihän meidän olisi tarvinut 1950 kun kopioida Panssarikauhu 1:1.een ja pst -ase on valmis! Nythän omaa sinkoamme yritettiin kehittää toimivaksi koko sen käyttöajan niin että vuosimalli yhtä hyvin voisi olla 1990. Koeammunnoissa ovat sitäpaitsi asiantuntijatkin erehtyneet. Talvella 1944 suoritettiin Niiinisalossa koeammunta, jossa 114 mm haupitsin ontelokranaatilla ammuttiin eri panssarilevyjä hyvin onnistunein tuloksin. Tämän perusteella BT -vaunut lähetettiin Viipurissa panssareita vastaan tunnetuin seurauksin.

Kaikki joille oli osoitettu koulutettavaksi varusmiesjoukko tiesivät kyllä mitä heille voi sanoa ja mitä ei. Varomattomista "ammu ja unohda" tyyppisistä puheista olisi tornarit levinny salamavauhtia myös ennen nettiaikaa. Eikä 55 S 55:n puutteista oikeastaan edes tiedetty ennenkuin ne oli poistettu käytöstä. Atarvikeiden tehoa lukuunottamatta. Erilaiset käyttörajoitukset ja -kiellotkin olivat varikoissa normihommia varsinkin 1970 ja 1980-luvuilla, kun ikivanhoja kranaatteja sekä panoksia oli vielä koulutuskäytössä. Eikä tykkimiehet edes yrittäny olla mitään panssarintorjujia vaan vähäinen koulutusaika käytettiin tykkitemppuihin. Tämä taas johtui siitä, että joukon ja sen mukana myös kouluttajan työn tulokset paljastuivat armotta ampumaleireillä. Singon käyttö kyllä koulutettiin mutta muuten sitä kuljetettiin mukana lähinnä reksvisiittana.
 
Ja sitä helvet... inhottavaa putkea sai raahata metsäkeikoilla aina. Oli muuten tympea laittaa se RK-62 päälle osittain eteen , missä ne väkisinkin kalisivat joskus yhteen hiihtäessä. No, kun sai antaa kantovuoron toiselle, tilalle sai usein teltan, yli 30kg rinkan päälle(sulan maan aikaan) tai vajaan 10 kg kenttäradion etupuolelle. Nyt naurattaa, muttei silloin.

Meillä ei tätä ihmevekotinta onneksi enää juuri tarvinnut kannella keikoilla mukana. Kertasinko oli syrjäyttänyt sen koulutuskäytössä (LR III/85). Suurin osa "kevyellä" singolla harjoittelusta tapahtui aikanaan Immolassa ja silloinkin lähinnä koulutus- ja harjoittelumielessä. Ampuma- ja räjäytysleirillä sain ampua oikean sirpalekranaatin (!). Tosin tähtäintä ei oltu jostain ihmeen syystä kohdistettu edes likipitäen oikein, joten panssarilevyn sijasta kranaatti meni yli ja napsahti rinteeseen vaikka tähtäsin hieman maalin alle. Komeasti räjähti kuitenkin.

Kaikkinaisen toimivuuden kannalta päätös hankkia kertasinkoja on ollut aikanaan niitä järkevimpiä tekoja tossutaistelijan näkökulmasta. Sihti oli asia, josta kyllä mainittiin koulutuksessa, mutta muista ongelmista ei puhuttu.

-OT-
Rajalla oli hyötyä siitä, jos omasi muulin ja kulin geenejä ja oli "susikoirakunnossa" (ok, olin ehkä nälkiintynyt sellainen). Elämä oli enimmäkseen ulkoilmaelämää ja liikkumista paljon, mutta siihen tottui. Huumori ja tuskan jakaminen auttoivat jaksamaan. Tavaraa oli mukana paljon, mutta kaikkea ei tietenkään kuljetettu koko aikaa mukana. Se ei olisi ollut järkevää eikä edes mahdollista toiminnan luonteen vuoksi. "Sissyn" (pun intended) tuli olla tarvittaessa metsän nopein eläin. Jänikseksi luulivat... :D
 
Enhän ollut eri mieltä, kuin siitä mitä johtopäätöksiä voi tehdä Cometin pystysuoriin sota-ajan teräksestä valmistettuihin panssarilevyihin tehdyistä koeammunnoista.
Jos oikein käsitin, niin täällä keskustelevista ainakin minä (kaksi laukausta, molemmat osumia ja läpäisyjä) sekä @Vonka (kolme laukausta, kaikki osumia ja kaikki läpi) olemme olleet varusmiehiä ja normaalissa koulutuksessa. Minulla tämä siis kuului panssarivaunumiehen koulutukseen. Panssarivaunuisissa tuppaa nuo sivut olemaan pystysuoria tai lähes pystysuoria, ihan nykyisinkin. Vaunut myös toisinaan pysähtyvät, ainakin jos metsämaastossa aikoo ampua osuman johonkin, se auttaa. Cometin sivut ovat telapyörien takana about 30mm ja tornissa n. 60mm. Tästä raudasta siis meni läpi. Toki oli englantilaisten sota-aikaista terästä, en osaa antaa arvioita sen laadusta.

T-55 :n torni (Panssarimuseo) alla, ja osuma nro 3 on mallia 55S55 :n läpäisevä.
t55_osuma55s55_nro3.jpg

Kyllä minä ainakin olen vakuuttunut, että jos tuo olisi omaan vaunuun tullut, tuossa kohdassa sisällä tornin kannakkeessa ollut 100millinen olisi lähtenyt ja vaikka teline olisi ollut tyhjä, lataaja olisi hengiltä, pääase olisi käyttökelvoton, samoin konekivääri ja vaunun johtaja vähintään pahasti haavoittunut. Hyvällä tuurilla ampuja olisi hengissä, todennäköisemmin ampujalla ei ole päätä. Vaunun ajaja olisi hengissä - ainakin hetken (jos sammutuslaite ei ole päässyt aktivoitumaan tai ajaja päässyt ripeästi ulos).

En minä nyt oikein käsitä mitä muita johtopäätöksiä tuosta voi tehdä kuin että läpi menisi, pystyy osumaan (muistaakseni ase myös kohdistettiin; katselemalla seulasta läpi ja toiseen päähän laitetun lankaristikon avulla) ja ainakin näissä tapauksissa a-tarvike toimi ok. Meitä oli melkoinnen poppoo ampumassa kukin vuorollaan, enkä muista yhtään suutaria tai muuta teknistä vikaa. Ehkä niitä oli .. en vain muista että olisi ollut. T-62:n vahvuudet kyljessä on samaa luokkaa T-55:n kanssa. Tässä tapauksessa teräksen laadulla ei ole merkitystä, sillä se on juuri sitä mistä ne naapurin panssarilautat olisi ollut tehty. Läpäisy olisi tullut, ja muistakin kulmista kuin sivulta/takaa, jos maalina olisi ollut BTR-60, BTR-50, PT-76, BMP-1,..
 
Talvella 1944 suoritettiin Niiinisalossa koeammunta, jossa 114 mm haupitsin ontelokranaatilla ammuttiin eri panssarilevyjä hyvin onnistunein tuloksin. Tämän perusteella BT -vaunut lähetettiin Viipurissa panssareita vastaan tunnetuin seurauksin.
114 H kranaatissa käytettiin tietääkseni saksalaisen 105H:n ontelokärkeä. Luulisi, että sen todellinen teho olisi ollut jo hyvin tiedossa saksalaisten kokemusten perusteella, sillä eikös tuon ontelopanoksen teho ole sama riippumatta siitä, minkä paksuisesta putkesta se ammutaan? Tuota 105-millistähän käytettiin saksalaisten StuH 42-rynnäkkötykissä, ja se oli tarkoitettu lähinnä pehmeitä maaleja vastaan ja jonka tehottomuus panssareihin tuskin oli mikään salaisuus.
 
Ja tuo kaikki olisi jo Stenattu. Osin aiheestakin.
Tykkejä ei stenata koska ovat vanhoja.

Tykit ovat asejärjestelmän osia vähän kun paloletkun suulake on palontorjuntajärjestelmän osa.

BTR-vaunut ovat niin huonoja ettei venäläinen mieistö edelleenkään istu sisäpuolella vaan ulkopuolella. Minulle on venäläinen kommentoinut: "Emme ole hulluja. Jos ajetaan miinaan kukaan ei selviä hengissä".
 
Sen jälkeen kun sain potkut Pasin vaununjohtajakurssista niin minut pantiin sinkoryhmään ja voin sanoa että minun mielestä se ei todellakaan ollut mikään kevyt sinko. :(
Ei, aikanaan oli vain raskas sinko ja hyvin raskas sinko...

Oltiin yhteisharjoituksessa kolmen miehen sinkopartiona kivääriaukin ryhmän miesten kanssa ja kun he halusivat että me otetaan kvkk kiertoon koska se painaa, meitä vain nauratti :D
 
Voiskohan tuosta sitten johtaa sen päätelmän, että per ase oli hankittu pauttia rallaa kaksi tuliannosta. Jos osa noin 100.000 laukauksen kokonaismäärästä on ollut sirpaletta, niin siitähän se tulisi.
Kai.
Sirpaletta ei käytännössä ollut 80-luvulla, koska sitä ei koulutettu eikä harjoiteltu.
 
Tulihan tuota kanniskeltua, koska meidät koulutettiin johtamaan paitsi kivääri- myös kvskoryhmää. Pst-komppanian pojilla oli muuten tapana sanoa, että oli raskas sinko (55 S 55) ja helvetin raskas sinko (95 S 58-61).
Aivan. Näiden kanssa urheileminen oli luultavasti syy miksi meidän toinen joukkue PST-komppaniassa pesi yhden sissijoukkueen RUKin Kirkkiksessä, joka oli sen joukkueen kapiaisille suuri häpeä. Tulivat toiseksi sen ekan sissijoukkueen jälkeen. Me tulimma vasta kai viidenneksi kun huonompia ei saatu komennettua erityistehtäviin...
 
Jep jep. Tällä Kariin asennetulla virityksellä, -- kyllä se sentään roikkui ristinivelestä, etten mä sitä itse kannatellut. Vähän brassailin :rolleyes:
https://maanpuolustus.net/threads/hulluimmat-aseet.4621/page-3
Ja onhan siitä kuvakin todisteeksi.
Odottelinkin, että joku foorumin jäsenistä kommentoi, kun kaikki eivät kuitenkaan ole mainittua lankaa huomanneet :)
https://maanpuolustus.net/threads/hulluimmat-aseet.4621/page-3#post-380789
 
Tykkejä ei stenata koska ovat vanhoja.

Tykit ovat asejärjestelmän osia vähän kun paloletkun suulake on palontorjuntajärjestelmän osa.

BTR-vaunut ovat niin huonoja ettei venäläinen mieistö edelleenkään istu sisäpuolella vaan ulkopuolella. Minulle on venäläinen kommentoinut: "Emme ole hulluja. Jos ajetaan miinaan kukaan ei selviä hengissä".

Kuljetusvaunulla ylipäänsä panssarimiinaan ajaminen on kyllä anuksesta. Paitsi kun vihollinen sen tekee.

Yksi T-55 ajoi Pohjankankaalla suutariksi jääneeseen 120-milliseen kranaattiin. Mitähän siinä mahtaa olla räjähdettä, ei liene hirveän paljon. Tela katkesi, vaunussa oli infernaalinen tunnelma ja siellä oli kuulemma joku pitkäjenkainen vahva pohjatulppa, joka meni kymmenine kierteineen kattoon, onneksi kaikkien välistä. En kyllä tiedä, mikä tulppa sellainen voi olla.
 
Ja onhan siitä kuvakin todisteeksi.
Odottelinkin, että joku foorumin jäsenistä kommentoi, kun kaikki eivät kuitenkaan ole mainittua lankaa huomanneet :)
https://maanpuolustus.net/threads/hulluimmat-aseet.4621/page-3#post-380789

Laitetaan tämä kaikkien aikojen miehekkäin asejärjestelmä, joka herätti arabeissa ansaittua kauhua, tähänkin.

12724690_1729808040575536_1356459452_n.jpg
 
Kuljetusvaunulla ylipäänsä panssarimiinaan ajaminen on kyllä anuksesta. Paitsi kun vihollinen sen tekee.

Yksi T-55 ajoi Pohjankankaalla suutariksi jääneeseen 120-milliseen kranaattiin. Mitähän siinä mahtaa olla räjähdettä, ei liene hirveän paljon. Tela katkesi, vaunussa oli infernaalinen tunnelma ja siellä oli kuulemma joku pitkäjenkainen vahva pohjatulppa, joka meni kymmenine kierteineen kattoon, onneksi kaikkien välistä. En kyllä tiedä, mikä tulppa sellainen voi olla.
En edes viitsi kuvitella, mikä some-mölinä tuosta tänä päivänä alkaisi. Oletan, että puhut 80-luvun alusta. Jäi varmaan varuskunnan sisäiseksi tiedoksi?
 
En edes viitsi kuvitella, mikä some-mölinä tuosta tänä päivänä alkaisi. Oletan, että puhut 80-luvun alusta. Jäi varmaan varuskunnan sisäiseksi tiedoksi?

En muista, että olisi koskaan jostain nyrjähdyksestä tehty tullut lehtijuttuja. Ja vaunussa oli kadetteja, ei varusmiehiä.
 
En nyt fiksumpaa ketjua tälle löytänyt, mutta liittyy niin kalustoon kuin kylmään sotaankin. Bongasin Siivet-lehden FB-sivulta tämän:

Mielenkiintoista historiaa. Tsekkoslovakian miehityksen aikana 1968 Suomessakin varauduttiin yllättävämpiin tilanteisiin. Yhtenä suunnitelmana oli estää silloisen Seutulan, nykyisen Helsinki-Vantaan lentoaseman käyttö epäsuoralla tykistötulella. Helsingin Ilmatorjuntarykmentin alueelle rakennettiin tuliasemia, joihin asennettiin sinänsä vanhentunutta mutta silti toimivaa toisen maailmansodan aikaista raskasta ilmatorjuntatykistöä. Nämä sekä muun muassa rannikkotykistön samaan tehtävään määrätyt tykit suunnattiin kiitoteiden risteykseen. Pahimman koittaessa tykistöllä olisi yritetty estää kentän käyttö estämällä koneiden saapuminen tai vaurioittamalla kiitotiet kelvottomiksi.
Lentokentillä oli myös valmiiksi rakennettuja poteroita, joihin voitaisiin kriisitilanteessa sijoittaa vanhentuneita rynnäkkötykkejä tai panssarivaunuja kenttien paikallispuolustusta varten.


http://www.helsinginuutiset.fi/arti...nnattiin-kohti-helsinki#.WcCwuZccfa4.facebook
 
Back
Top