Kylmän sodan salaisuudet??

Norppa

Kersantti
Espoon lähetin lähetti "sillain hassusti" ympyräkeilaa, vaikka olisi ollut paljon käytännöllisempää suunnata lähetys vain mantereelle. 😎 Mulla on tallessa Yle :n lähetysksrtta 70-luvulta. Siinä tuo pyöreä katealue näkyy hyvin. Olen kuullut juttuja, että tätä "hukkatehoa" vastaan olisi saatu kompensaatiota Atlantin takaa.
Mun ymmärrys on, että ympyräkeila on ainoa järkevä tuon mittakaavan lähettimissä. Omista mastovierailuista jäänyt muistikuva, että antenni on kai vaan isohalkaisijainen kupariputki? Sitä lähetyssuuntaa voi toki muokata jakamalla antenniputkea sektoreihin, mutta kun yhtä sektoria pitäisi vaimentaa, syntyy taas omat ongelmansa kun muutkin sektorit vaimenee. Pienemmissä antenneissa se suuntaaminen on helpompaa, mutta taas turhempaa.

Lopputuloksena saman kattavuuden saisi pienemmällä mastolla ilman sektoreita. Väitän että senaikainen syy todella on ollut tekninen, mutta kun kerran naapuria alkoi ärsyttää ja lännestä luvattiin vielä vähän juomarahaa, eihän siinä voi kuin nauraa matkalla saunakabinetista työmaalle.
 

Old Boy

Ylipäällikkö
Kunhan laitat noita löytöjäsi jatkossakin jonnekin jotta joku voi niitä joskus mahdollisesti löytää ja hyödyntää! Se onko juuri tämä foorumi se oikea paikka en ota kantaa. Ehkä jäsen @tulikomento osaa tarvittaessa arvioida asiaa.
Näyttäähän näille mielenkiintoa löytyvän. Asiakirjan yläosassa on sen laatija, päiväys sekä diarinumero, jonka avulla muutkin halukkaat sen arkistosta löytää. Kylmän sodan ilmailuhistoriaa ei ole isommin tutkittu arkistojen avulla kun pääosa tutkijoista on Ilmavoimien entistä väkeä. Kysymys, missä ennen julkistamattomia dokumenttejä pitäisi esitellä, onkin vaikeampi. Paperi ion vanhentunut media; harvoihin enää ilmestyviin lehtiin ei mahdu kiinnostaviakaan pikku-uutisa historiasta. Laajemmat artikkelit vaatisivat oikeaksi ilmailuhistorian harrastajaksi ryhtymistä, eikä sellainen ole suunnitelmissa. Sotahistorian harrastajat näyttää kestittyneen muutamaan (pienehköön) Facebook-ryhmään, josta tieto katoaa uusien postausten alle tunneissa.

Täälläkin on ongelmana kunnollisen jäsentelyn puute. Jos alkaa uuden langan, ei sitä kukaan lue ja tässä Kylmä-sota langassa on kaikkea mahdollista varusmiesten pitkistä hiuksista ydinaseisiin. Hyvä hakutoiminta auttaa vähän, mutta voisiko Forumille lisätä hakusanoja? Siis esim MiG 21, Ilmavoimien konehankinnat ym. Näillähän tieto löytyisi paremmin myös, kun sitä etsitään googlaamalla. Pitää joskus @TomTom ilta kysyä.

Mutta takaisin asiaan eli salaisimmasta salaisimpaan poliitikkojen MiG-hankintaan. Projektista sovittiin Nliiton kanssa alkuvuodesta 1962. Samalla tavoin oli edellisenä vuonna hankittu iso erä kauaskantoisia 130 K54 kanuunoita. Molemmat osoittautuivat erinomaisiksi hankinnoiksi eikä aikaa "turhaan" tuhrautunu evaluointeihin esim HX-tapaan mutta olisihan toisinkin voinu käydä. MiG-asia pysyi pienen piirin salaisuutena; lentäjät ja tekninen henkilökunta lähti koulutukseen asiasta kenellekään hiiskumatta. Talvella 1963 oltiin niin pitkällä että neukut ilmoitti ekan 6 koneen erän tulevan maalis- huhtikuun vaihteessa.

Suomessa havahduttiin, ettei meillä ollut Rissalassa tarvittava infra kunnossa. Piti rakentaa kiitoradan päihin pysäytysalueet, asfaltoida platta sekä rullaustiet halleille, pidentää pääkiitotietä 250 m sekä rakentaa sen viereen asfaltoitu rullaustie kääntöalueineen. Silloin oltiin helmikuussa, keskellä talvea, jotka 60-luvulla vielä olivat oikeita talvia. Asfaltointi sekä sen alusrakenteet pakkasella on vieläkin tekninen mahdottomuus alle 0 asteessa. PV:n komentajan kirjeessä puolustusministerille painotettiin, ettei ole sopivaa pienen Suomen siirrellä suurvallan toimitusaikatauluja. Taisipa kuitenkin niin käydä, sillä eka 10:ki koneeksi kasvanut erä tuli vasta 25.4. Siihenkin liittyi pienehköjä kommelluksia ja kummallisuuksia, joita osin on kirjattu pariin ilmestyneeseen MiG-kirjaan.

Lentokenttien rakennustyöt suoritti tuohon aikaan TVH virastotyönä. Siten tarvittavien varojen järjestyttyä pysäytysalueet rakennettiin nopeasti; ei tosin ihan vaaditussa aikataulussa. Sitä oliskin jääny vain viikkoja, kun töiden käynnistäminen ja kaluston siirto paikalle vie sekin aikaa. Asiakirjoissa puhutaan "tilapäiskiitotielevyistä" joista en ole ennen kuullut. Porkkalassahan niitä oli neukkujen kentällä; vieläkin voi löytää niitä. Tällaisia levyjä ei ehkä kuitenkaan käytetty, niiden paikoilleen saanti jäiseen maahan voisi sekin olla talvella hankalaa. Voihan koneet vetää traktorilla halliin ja pitää siellä kunnes ainakin platta on saanut asfaltin. Aikalaismuistelijoitakaan ei liene enää.

Alla puhutut asiakirjat, joista jokainen voi ite lukea. Vertailu nykykarttaan osoittaa, ettei Rissala ole juuri muuttunut kuluneiden miltei 60 v aikana.

IMG_3516 PEop-os sal kirj 1963.JPGIMG_3517.JPGIMG_3518.JPG
 
Viimeksi muokattu:

tulikomento

Supreme Leader
Näyttäähän näille mielenkiintoa löytyvän. Asiakirjan yläosassa on sen laatija, päiväys sekä diarinumero, jonka avulla muutkin halukkaat sen arkistosta löytää. Kylmän sodan ilmailuhistoriaa ei ole isommin tutkittu arkistojen avulla kun pääosa tutkijoista on Ilmavoimien entistä väkeä. Kysymys, missä ennen julkistamattomia dokumenttejä pitäisi esitellä, onkin vaikeampi. Paperi ion vanhentunut media; harvoihin enää ilmestyviin lehtiin ei mahdu kiinnostaviakaan pikku-uutisa historiasta. Laajemmat artikkelit vaatisivat oikeaksi ilmailuhistorian harrastajaksi ryhtymistä, eikä sellainen ole suunnitelmissa. Sotahistorian harrastajat näyttää kestittyneen muutamaan (pienehköön) Facebook-ryhmään, josta tieto katoaa uusien postausten alle tunneissa.

Täälläkin on ongelmana kunnollisen jäsentelyn puute. Jos alkaa uuden langan, ei sitä kukaan lue ja tässä Kylmä-sota langassa on kaikkea mahdollista varusmiesten pitkistä hiuksista ydinaseisiin. Hyvä hakutoiminta auttaa vähän, mutta voisiko Forumille lisätä hakusanoja? Siis esim MiG 21, Ilmavoimien konehankinnat ym. Näillähän tieto löytyisi paremmin myös, kun sitä etsitään googlaamalla. Pitää joskus @TomTom ilta kysyä.

Mutta takaisin asiaan eli salaisimmasta salaisimpaan poliitikkojen MiG-hankintaan. Projektista sovittiin Nliiton kanssa alkuvuodesta 1962. Samalla tavoin oli edellisenä vuonna hankittu iso erä kauaskantoisia 130 K54 kanuunoita. Molemmat osoittautuivat erinomaisiksi hankinnoiksi eikä aikaa "turhaan" tuhrautunu evaluointeihin esim HX-tapaan mutta olisihan toisinkin voinu käydä. MiG-asia pysyi pienen piirin salaisuutena; lentäjät ja tekninen henkilökunta lähti koulutukseen asiasta kenellekään hiiskumatta. Talvella 1963 oltiin niin pitkällä että neukut ilmoitti ekan 6 koneen erän tulevan maalis- huhtikuun vaihteessa.

Suomessa havahduttiin, ettei meillä ollut Rissalassa tarvittava infra kunnossa. Piti rakentaa kiitoradan päihin pysäytysalueet, asfaltoida platta sekä rullaustiet halleille, pidentää pääkiitotietä 250 m sekä rakentaa sen viereen asfaltoitu rullaustie kääntöalueineen. Silloin oltiin helmikuussa, keskellä talvea, jotka 60-luvulla vielä olivat oikeita talvia. Asfaltointi sekä sen alusrakenteet pakkasella on vieläkin tekninen mahdottomuus alle 0 asteessa. PV:n komentajan kirjeessä puolustusministerille painotettiin, ettei ole sopivaa pienen Suomen siirrellä suurvallan toimitusaikatauluja. Taisipa kuitenkin niin käydä, sillä eka 10:ki koneeksi kasvanut erä tuli vasta 25.4. Siihenkin liittyi pienehköjä kommelluksia ja kummallisuuksia, joita osin on kirjattu pariin ilmestyneeseen MiG-kirjaan.

Lentokenttien rakennustyöt suoritti tuohon aikaan TVH virastotyönä. Siten tarvittavien varojen järjestyttyä pysäytysalueet rakennettiin nopeasti; ei tosin ihan vaaditussa aikataulussa. Sitä oliskin jääny vain viikkoja, kun töiden käynnistäminen ja kaluston siirto paikalle vie sekin aikaa. Asiakirjoissa puhutaan "tilapäiskiitotielevyistä" joista en ole ennen kuullut. Porkkalassahan niitä oli neukkujen kentällä; vieläkin voi löytää niitä. Tällaisia levyjä ei ehkä kuitenkaan käytetty, niiden paikoilleen saanti jäiseen maahan voisi sekin olla talvella hankalaa. Voihan koneet vetää traktorilla halliin ja pitää siellä kunnes ainakin platta on saanut asfaltin. Aikalaismuistelijoitakaan ei liene enää.

Alla puhutut asiakirjat, joista jokainen voi ite lukea. Vertailu nykykarttaan osoittaa, ettei Rissala ole juuri muuttunut kuluneiden miltei 60 v aikana.

Katso liite: 64275Katso liite: 64276Katso liite: 64277

Näitä alkuperäislähteitä lukee ilokseen. Suurkiitokset jakamisesta !
 

Museo

Kenraali
Asiakirjoissa puhutaan "tilapäiskiitotielevyistä" joista en ole ennen kuullut. Porkkalassahan niitä oli neukkujen kentällä; vieläkin voi löytää niitä. Tällaisia levyjä ei ehkä kuitenkaan käytetty, niiden paikoilleen saanti jäiseen maahan voisi sekin olla talvella hankalaa.

Kulkumiesten ja yleisten naisten ministeriön (nykyinen LVM) "tilapäiskiitotielevyt" ovatkin mielenkiintoinen tieto! Kyseessähän on siis ns. Marston mat: https://en.wikipedia.org/wiki/Marston_Mat

Onko kukaan nähnyt kyseisiä levyjä koskaan Suomessa käytössä? Joissain sotaharjoituksissa aikanaan niillä rakennettiin kuulemma maantietukikohtien rakenteita. Porkkalan entisessä lentotukikohdassahan niitä tosiaan oli (alun perin Amerikasta saatuja?) mutta Neuvostoliitto vei suurimman osan pois lähtiessään Porkkalasta ja loput jäivät maastoon lojumaan. Mahtoiko myös jotain saksalaista mallia ollut joskus Lapissa?
 
Viimeksi muokattu:

tulikomento

Supreme Leader
Kulkumiesten ja yleisten naisten ministeriön (nykyinen LVM) "tilapäiskiitotielevyt" ovatkin mielenkiintoinen tieto! Kyseessähän on siis ns. Marston mat: https://en.wikipedia.org/wiki/Marston_Mat

Onko kukaan nähnyt kyseisiä levyjä koskaan Suomessa käytössä? Joissain sotaharjoituksissa aikanaan niillä rakennettiin kuulemma maantietukikohtien rakenteita. Porkkalan entisessä lentotukikohdassahan niitä tosiaan oli (alun perin Amerikasta saatuja?) mutta Neuvostoliitto vei suurimman osan pois lähtiessään Porkkalasta ja loput jäivät maastoon lojumaan. Mahtoiko myös jotain saksalaista mallia ollut joskus Lapissa?

Joku erittäin hämärä muistikuva, että jossain 60-luvun Karjalan lennoston sotaharjoituskuvissa (MiG-21F) olisi noita näkynyt. Mutta en ole varma.
 

PM04

Kapteeni
Sakut käyttivät puuta Lapissa kentän päällystämiseen. Friggesbyssä oli parenteesin aikana metallilevyt tontissa.
 

PSS

Respected Leader
Hallissa oli muistomerkki-Drakenin tassujen alla (seisoi nurmella) isot "vesivanerilevyt", joiden virallinen nimi oli "Kenttälevy". Sitä olisi käytetty oikeasti lentokentän pinnan ensiapupaikkauksiin pommituksen jäljiltä.
 
Kulkumiesten ja yleisten naisten ministeriön (nykyinen LVM) "tilapäiskiitotielevyt" ovatkin mielenkiintoinen tieto! Kyseessähän on siis ns. Marston mat: https://en.wikipedia.org/wiki/Marston_Mat

Onko kukaan nähnyt kyseisiä levyjä koskaan Suomessa käytössä? Joissain sotaharjoituksissa aikanaan niillä rakennettiin kuulemma maantietukikohtien rakenteita. Porkkalan entisessä lentotukikohdassahan niitä tosiaan oli (alun perin Amerikasta saatuja?) mutta Neuvostoliitto vei suurimman osan pois lähtiessään Porkkalasta ja loput jäivät maastoon lojumaan. Mahtoiko myös jotain saksalaista mallia ollut joskus Lapissa?
Rissalan kiitorata oli sota-aikana ja pitkään sen jälkeen päällystetty vanerilla, jota tuotettiin Kuopiossa. Tuota teräsritilää oli ollut kai myös jossain kuluvammissa paikoissa? Rissalastahan operoivat pitkään jatkosodassa saksalaiset.

Luultavasti sitä vaneria ja ritilöitä oli säästetty Rissalassa "omasta takaa" ja oli varastossa vielä 60-luvulla?
 

Panssari Salama

Respected Leader
Ennen oli kunnollista! Mikähän ton luotisuojaliivin virallinen nimi mahtoi olla, tietääkö forumin tietäjät?


Tässä vielä kuva suurennettuna:

FZUxzmJWAAEVaYE
 
Viimeksi muokattu:

PSS

Respected Leader
Joo piti kirjoittaa suojaliivi. Äänestän sirpaleliiviä minäkin, ja sen virallista nimeä ihmettelen. Meillä myöhäiskasarin peestossa ei moisia ihmeitä nähty, vaikka paraateihin oli tuoreet kuuskekkoset ja maiharit.
Meillä Hallissa syksyllä - 85 oli joillain lentokentän väijyillä koekäytössä tommoset "Ilmavoimien sinisten" päällä. Itse en nähnyt.
 

Tornisteri

Kersantti
Joo piti kirjoittaa suojaliivi. Äänestän sirpaleliiviä minäkin, ja sen virallista nimeä ihmettelen. Meillä myöhäiskasarin peestossa ei moisia ihmeitä nähty, vaikka paraateihin oli tuoreet kuuskekkoset ja maiharit.

Vähän vaikeaa erottaa yksityiskohtia, mutta minusta nuo ovat niitä "Sirpoja" mitä nyt sen jälkeen ruvettiin jakamaankin enemmän varusmiehille seuraavina vuosikymmeninä ennen nollavitosten sirpan käyttöönottoa ainakin jossakin.

Tuo kuvan liivi on minusta samanlainen sirpalesuojaliivi tuollaisella kurkkusalaattikuvioinnilla mitä itsekin kannoin varusmiespalveluksessa. Kai se kulki jossain M/91-nimelläkin.

Kuvasta kanssa ilmenee että kasivitosen tetsarissa kannetaan tuota vanhempaa kenttälapiota tuolla tavoin taitettuna jotenkin. Itselläni oli se kokoon taittuva malli ja Kajjjaanissa se pistettiin tuohon toisen puolen "yleistaskuun" muistaakseni vesipullon kanssa kasivitosessa.
 

PstJermu

Alikersantti
Vanhampaa lapioata kannettiin terä taitettuna vartta vasten. kummallakin puolella etu ja takataskujen välissä oli neppareilla varustetut lenkit joissa lapio kulki
 

Old Boy

Ylipäällikkö
Onko kukaan nähnyt kyseisiä levyjä koskaan Suomessa käytössä? Joissain sotaharjoituksissa aikanaan niillä rakennettiin kuulemma maantietukikohtien rakenteita.
Joku erittäin hämärä muistikuva, että jossain 60-luvun Karjalan lennoston sotaharjoituskuvissa (MiG-21F) olisi noita näkynyt.
Rissalan kiitorata oli sota-aikana ja pitkään sen jälkeen päällystetty vanerilla, jota tuotettiin Kuopiossa. Tuota teräsritilää oli ollut kai myös jossain kuluvammissa paikoissa? Rissalastahan operoivat pitkään jatkosodassa saksalaiset.
Luultavasti sitä vaneria ja ritilöitä oli säästetty Rissalassa "omasta takaa" ja oli varastossa vielä 60-luvulla?
Lentokentän kokonaisen kiitoradan päällystäminen puulla tuntuu varsin epätoivoiselta hommalta, kun ajattelee tarvittavaa puutavaramäärää. Eikä asia niin ollutkaan tarkemmin tutkittaessa. Lainaus kirjasta Kuopion lentoaseman historia 1 osa Viljapellosta lentokentäksi:

15.6.42 kentän teossa oli TVH:lla 135 miestä, 40 hevosta, 4 kuorma-autoa, 2 traktoria ja 2 jyrää. Lisäksi tuli saksalaisén työkomppanian 255 miestä. Yhdessä saksalaisten työkomppanioiden kanssa TVH aliurakoitsijoineen laajensi kesällä 1942 pääkiitotietä pohjoiseen 1400 metriin. Saksalaiset vahvistivat tuon 400 metrin jatkon puuarinalla (1metri * 3" *7" lankuista) 60 metrin leveydeltä. Arinoinnin tarkoituksena oli estää pölyn ja hiekan lentokoneille aiheuttamat vauriot.


Omituiselta kylläkin tuntuu kentän päällystämisen syyn olleen pöly; olihan kaikki kenttämme tehty hiekkakankaille. Uskottavampi tarve olisi pehmeä maapohja, johon koneiden renkaat upposivat. Puualusta levittää painon laajemmalle. Vaneri olisi varmaan liian kallista sota-aikaiseksi kiitoradaksi; puulankkujahan sai kun vaan laittoi miehiä metsätöihin. Pari lankkua oli vielä ainakin 10 v sitten säilynyt Karjalan lennoston perinnehuoneessa.

Rissala.PNG
 

tulikomento

Supreme Leader
Lentokentän kokonaisen kiitoradan päällystäminen puulla tuntuu varsin epätoivoiselta hommalta, kun ajattelee tarvittavaa puutavaramäärää. Eikä asia niin ollutkaan tarkemmin tutkittaessa. Lainaus kirjasta Kuopion lentoaseman historia 1 osa Viljapellosta lentokentäksi:

15.6.42 kentän teossa oli TVH:lla 135 miestä, 40 hevosta, 4 kuorma-autoa, 2 traktoria ja 2 jyrää. Lisäksi tuli saksalaisén työkomppanian 255 miestä. Yhdessä saksalaisten työkomppanioiden kanssa TVH aliurakoitsijoineen laajensi kesällä 1942 pääkiitotietä pohjoiseen 1400 metriin. Saksalaiset vahvistivat tuon 400 metrin jatkon puuarinalla (1metri * 3" *7" lankuista) 60 metrin leveydeltä. Arinoinnin tarkoituksena oli estää pölyn ja hiekan lentokoneille aiheuttamat vauriot.


Omituiselta kylläkin tuntuu kentän päällystämisen syyn olleen pöly; olihan kaikki kenttämme tehty hiekkakankaille. Uskottavampi tarve olisi pehmeä maapohja, johon koneiden renkaat upposivat. Puualusta levittää painon laajemmalle. Vaneri olisi varmaan liian kallista sota-aikaiseksi kiitoradaksi; puulankkujahan sai kun vaan laittoi miehiä metsätöihin. Pari lankkua oli vielä ainakin 10 v sitten säilynyt Karjalan lennoston perinnehuoneessa.

Katso liite: 64354

Kuva lienee Karjalan lennoston perinnehuoneelta.

 

Old Boy

Ylipäällikkö
Kuva lienee Karjalan lennoston perinnehuoneelta.
Edellisesen viestin pitkässä jutussa on lisätietoa vanerilevyistä. Niitä käytettiin maantietukikohtien rullausteillä koneita hajautettaessa. Ei näkynyt etukäteen ilmakuvissa, että MiG voi olla piilossa navetan tai ladon takana. Jyrki Laukkasen hienossa MiG-kirjassa on myös kuvia MiGien saapumisesta sekä ihan alkuajoista Rissalassa. Arvostuksesta Jyrkiä kohtaan en jäljennä niitä tänne; kirjahan on vielä aika uusi.

Koneiden saapuminen 25.4.1963 edellä kertomieni välttämättömien töiden valmistuttua oli tietysti salaisuus. Tarkka päivä ei ollu tiedossa Suomessa kenelläkään sillä se riippui lentosäistä neukkujen puolella. Niinpä Ilmavoimien komentaja Olavi Seeve sai tiedon kun MlGit olivat jo ilmassa. Tapaus oli Suomen silloin lähes 50-vuotiaiden IImavoimien toinen kerta, kun saamme tänne ajanmukaisen hävittäjän, joten hyvä olisi komentajan olla vastaanotajien joukossa. Hän kuitenkin prutkutteli vielä Safirilla matkalla Malmilta Rissalaan, kun ekat MiG it laskeutuivat. Esikunta sijaitsi siihen aikaan Munkkiniemessä.

Julkisuuttakin saatiin, sillä tieto oli vuotanut. HS n jutun on laatinut nimimerkki MK, joka voisi olla myöhempi pitkäaikainen TM:n päätoimittaja Matti Korjula. Otsikkokuvassa on sopivasti MG-1; myöhemmin tunnukset muutettiin, jottei niistä paljastu koneiden lukumäärä. Pekka Visurin mukaan tämä salasi tiedon ainoastaan omilta kansalaisilta ja muiden puolustushaarojen henkilöstöltä; ulkomailla asia kyllä tiedettiin. Siirtolennon suorittivat venäläiset lentäjät. Hämmästystä herätti heidän siviiliulsterinsa ja lentopäähineen tilalle vaihdetut venäläismalliset karvalakit. Laukkasen kirjassa ei ole kuvien lisäksi muita lisätietoja eli asiatiedot lienevät peräisin HS jutusta.

Pääesikunta tiedotti MiG-21 laivueen hankkimisesta tammikuun alussa sen jälkeen, kun jenkkilehti oli kertonut tarkat tiedot kaupasta. Koneiden lukumääräkin (20 kpl) oli oikein. Myöhemmin saimme yhden lisää takuuseen, kun turbiinin irronneet siivbet katkaisivat yhden MiG in takarungon. Tämä tapaus lienee edelleen Suomen korkeimalta tehty laskuvarjohyppy.

HS_090163.PNG
HS250463_1.PNGHS250463_2.PNG
 
Viimeksi muokattu:
Top