Kylmän sodan salaisuudet??

Lentokentän kokonaisen kiitoradan päällystäminen puulla tuntuu varsin epätoivoiselta hommalta, kun ajattelee tarvittavaa puutavaramäärää. Eikä asia niin ollutkaan tarkemmin tutkittaessa. Lainaus kirjasta Kuopion lentoaseman historia 1 osa Viljapellosta lentokentäksi:

15.6.42 kentän teossa oli TVH:lla 135 miestä, 40 hevosta, 4 kuorma-autoa, 2 traktoria ja 2 jyrää. Lisäksi tuli saksalaisén työkomppanian 255 miestä. Yhdessä saksalaisten työkomppanioiden kanssa TVH aliurakoitsijoineen laajensi kesällä 1942 pääkiitotietä pohjoiseen 1400 metriin. Saksalaiset vahvistivat tuon 400 metrin jatkon puuarinalla (1metri * 3" *7" lankuista) 60 metrin leveydeltä. Arinoinnin tarkoituksena oli estää pölyn ja hiekan lentokoneille aiheuttamat vauriot.


Omituiselta kylläkin tuntuu kentän päällystämisen syyn olleen pöly; olihan kaikki kenttämme tehty hiekkakankaille. Uskottavampi tarve olisi pehmeä maapohja, johon koneiden renkaat upposivat. Puualusta levittää painon laajemmalle. Vaneri olisi varmaan liian kallista sota-aikaiseksi kiitoradaksi; puulankkujahan sai kun vaan laittoi miehiä metsätöihin. Pari lankkua oli vielä ainakin 10 v sitten säilynyt Karjalan lennoston perinnehuoneessa.

Katso liite: 64354
Kyllä se vaneria osin oli. Mistä tiedän? Toinen isoäitini teki työuransa 20-luvun lopulta vaneritehtaassa, joka sen vanerin tuotti. Toinen isoätini, joka toimi sotien aikaan kyseisen firman pääkonttorissa, vientipuolen "limitedin" hommissa merkonomina, siihen aikaan se kaupallinen koulutus korkeammasta päästä. Vanerinmyyntiasiakirjat kulkivat hänen pöytänsä läpi. Ja sivuhommina hän oli ilmavalvontalotta läpi talvisodan ja jatkosodan. Olivat käyneet havaintokoulutukseen liittyen lentokentällä...

Vanerin teki pääosin Saastamoinen Oy. Ja jossain siitä on kuviakin. Ja vaneria Kuopiossa piisasi siihen aikaan. Oli kaupungissa useampi vaneritehdas. Särkilahti ja Itkonniemi ainakin olivat toiminnassa... Siksi vanerin käyttö ei ollut "kaapunnissa" epätoivoista Britannia oli ollut tärkeimpiä vientimaita ennen sotia Saksan rinnalla. Sota-aikana oli ylikapasiteettia vanerintuotannossa, koska liittoutuneiden markkinat olivat kiinni, eikä Saksa tarvinnut koko tuotantoa.

Puu/vaneripinta selvisi 50-luvun alkuun, kunnes se oli heikossa kunnossa ja purettiin. Esim. koneiden platat olivat ilmeisesti vaneria.
 
Viimeksi muokattu:
Espoon lähetin lähetti "sillain hassusti" ympyräkeilaa, vaikka olisi ollut paljon käytännöllisempää suunnata lähetys vain mantereelle. 😎 Mulla on tallessa Yle :n lähetysksrtta 70-luvulta. Siinä tuo pyöreä katealue näkyy hyvin. Olen kuullut juttuja, että tätä "hukkatehoa" vastaan olisi saatu kompensaatiota Atlantin takaa.

Tämän jutun mukaan "teknistä apua" tosiaan saatiin USAsta ja Iso-Britanniasta, tosin tavoitteena oli ennemminkin suomalaisten sielujen pelastus: Neuvostoliitto oli aluksi paljon edellä Suomea 'televisioitumisessa'. (Sielläpäin on jopa väitetty että tv on keksitty NL:ssä, mistä on totta ehkä 10%).
 
Tässä muuten todetaan, että vaikka SKP:n Aarne Saarinen tuomitsi 1968 Tsekkoslovakian miehityksen, vuoti tämä eduskunnan ulkoasiainvaliokunnan tietoja itään. Saarinen oli enemmän uskollinen kansainväliselle kommunismille kuin Suomelle. Tietoja käytti mm. DDR, joka janosi Suomelta kansainvälistä tunnustamista.

 
Tässä muuten todetaan, että vaikka SKP:n Aarne Saarinen tuomitsi 1968 Tsekkoslovakian miehityksen, vuoti tämä eduskunnan ulkoasiainvaliokunnan tietoja itään. Saarinen oli enemmän uskollinen kansainväliselle kommunismille kuin Suomelle. Tietoja käytti mm. DDR, joka janosi Suomelta kansainvälistä tunnustamista.


Itse asiassa Saarinen oli aika isänmaallinen mies. Vuodot johtuivat siitä, että hän katsoi niiden oalvelevan Suomen kokonaisetua. Puoluehajaannuksen aikaan hän kantansa tulivat paremmin ilmi.
 
Edellisesen viestin pitkässä jutussa on lisätietoa vanerilevyistä. Niitä käytettiin maantietukikohtien rullausteillä koneita hajautettaessa. Ei näkynyt etukäteen ilmakuvissa, että MiG voi olla piilossa navetan tai ladon takana. Jyrki Laukkasen hienossa MiG-kirjassa on myös kuvia MiGien saapumisesta sekä ihan alkuajoista Rissalassa. Arvostuksesta Jyrkiä kohtaan en jäljennä niitä tänne; kirjahan on vielä aika uusi.

Koneiden saapuminen 25.4.1963 edellä kertomieni välttämättömien töiden valmistuttua oli tietysti salaisuus. Tarkka päivä ei ollu tiedossa Suomessa kenelläkään sillä se riippui lentosäistä neukkujen puolella. Niinpä Ilmavoimien komentaja Olavi Seeve sai tiedon kun MlGit olivat jo ilmassa. Tapaus oli Suomen silloin lähes 50-vuotiaiden IImavoimien toinen kerta, kun saamme tänne ajanmukaisen hävittäjän, joten hyvä olisi komentajan olla vastaanotajien joukossa. Hän kuitenkin prutkutteli vielä Safirilla matkalla Malmilta Rissalaan, kun ekat MiG it laskeutuivat. Esikunta sijaitsi siihen aikaan Munkkiniemessä.

Julkisuuttakin saatiin, sillä tieto oli vuotanut. HS n jutun on laatinut nimimerkki MK, joka voisi olla myöhempi pitkäaikainen TM:n päätoimittaja Matti Korjula. Otsikkokuvassa on sopivasti MG-1; myöhemmin tunnukset muutettiin, jottei niistä paljastu koneiden lukumäärä. Pekka Visurin mukaan tämä salasi tiedon ainoastaan omilta kansalaisilta ja muiden puolustushaarojen henkilöstöltä; ulkomailla asia kyllä tiedettiin. Siirtolennon suorittivat venäläiset lentäjät. Hämmästystä herätti heidän siviiliulsterinsa ja lentopäähineen tilalle vaihdetut venäläismalliset karvalakit. Laukkasen kirjassa ei ole kuvien lisäksi muita lisätietoja eli asiatiedot lienevät peräisin HS jutusta.

Pääesikunta tiedotti MiG-21 laivueen hankkimisesta tammikuun alussa sen jälkeen, kun jenkkilehti oli kertonut tarkat tiedot kaupasta. Koneiden lukumäärän suuruusluokkakin (20 kpl) oli oikein. Oikea määrä 21 kpl; myöhemmin saimme yhden takuuseen, kun turbiinin irronneet siivet katkaisivat koelennolla MiG in takarungon. Tämä tapaus lienee edelleen Suomen korkeimalta tehty laskuvarjohyppy.

Katso liite: 64503
Katso liite: 64452Katso liite: 64455
Olen ajautunut HS.Fi sivustolla ikuiseen inttämiseen yhden trollin kanssa. Hän jaksaa väittää, ettei Suomen ilmavoimilla ollut mitään suorituskyky vajatte 50-luvulla.
 
U-2 -lentojen löydöistä tuli mieleeni, että Titanicin hylky löydettiin myös sotilaallisemman projektin, uponneiden ydinsukellusveneiden etsinnän, sivutuotteena. Tohtori Robert Ballard sai rahat kalliiseen kameralaitteistoonsa ja samalla mahdollisuuden etsiä Titanicia, kunhan ensin etsi sukellusveneiden hylyt.
 
U-2 -lentojen löydöistä tuli mieleeni, että Titanicin hylky löydettiin myös sotilaallisemman projektin, uponneiden ydinsukellusveneiden etsinnän, sivutuotteena. Tohtori Robert Ballard sai rahat kalliiseen kameralaitteistoonsa ja samalla mahdollisuuden etsiä Titanicia, kunhan ensin etsi sukellusveneiden hylyt.
Tuosta on ihan kiinnostava dokkari natgeolla
 
On tunnettua, että jatkosodan jälkeen entisiä kaukopartiomiehiä hakeutui Yhdysvaltojen ja NATO:n palvelukseen tehden salaisia ja laittomia tiedustelumatkoja itärajan taakse. Omalta osaltaan toiminnassa oli mukana myös Rajavartiolaitos, joka ”katsoi toiseen suuntaan” ja aktiivisesti auttoi tiedustelijoita ylittämään rajan.

Yksi salaisen länsiyhteistyön miehistä oli 1940-luvun lopulla ja 1950-luvun alussa Kaakkois-Suomen rajavartioston esikuntapäällikkönä toiminut majuri Lauri Toiviainen. Tämä tieto siis peräisin Pekka Turusen Paavo Suoranta -elämäkerrasta.

Epäilemättä nämä miehet kokivat olevansa isänmaan asialla, joskin salaisesti. Kylmän sodan vuosina Neuvostoliitto oli virallisesta YYA-politiikasta huolimatta ainoa potentiaalinen sotilaallinen uhka Suomelle.

Kuvassa voi olla 1 henkilö ja tekstissä sanotaan RAJAMUSEO

 
Gary Powersin alasampuminen. Lisäksi juttua myös Kuuban ohjuskriisin aikana surmansa saaneesta U-2 -lentäjä majuri Rudolf Andersonista.

 
Back
Top