Mitäs muuta olisi voitu tehdä? Jos konflikti olisi tullut kylmän sodan alkuvaiheissa (1948-1956) ei Suomella puolustuskykyä juuri ollut ja kai lähinnä olisi perustettu ilmapuolustuksen ja meripuolustuksen joukot, luovutettu lentokenttiä PVO:lle, tutka-aseman paikkoja, satamia tukikohdiksi ym. ja toivottu parasta, eli sitä että savun hälvettyä SAC:n pommitusten jäljiltä Neuvostoliittoa ei olisi ollut olemassa " ("Smoking Radiating Ruin at the End of Two Hours"). Tämän jälkeiselle ajalle eittämättä olisi ollut mahdollisuus tehdä vapaussodat ts. ajaa neuvostojoukot pois maasta. Kylmän sodan alkuvaiheen suunnitelmissa SAC:n ydinasepommarien iskureitti kulki juurikin Etelä-Suomen yli, ja varmaan NL teki samat päätelmät.
1956-n. 1967 USA:n ydinaseylivoima oli niin suuri, että äkillisessä konfliktissa suurin uhka olisi ollut Suomeen kantautuva laskeuma. Toki myös se, että YYA-neuvotteluissa ennen konfliktia NL olisi saanut Suomesta ilmapuolustuksensa palasen ja näin Suomi olisi altistunut USA:n ydiniskuille. SIOP:ssa ydinaseita käytettiin aika liberaalisti, eiköhän niitä olisi Ilmavoimien tukikohtiin ja tutka-asemillekin riittänyt.
Mitäpä Suomi olisi voinut tehdä, sanotaan aikavälillä 1948-1967, jos NL olisi vaatinut YYA sopimuksen täytäntöönpanoa kansainvälisen kriisin aikana? Mitään apua ei olisi ollut tulossa mistään, puolustuskykyä ei oikein ollut ja oliko tahtoakaan? Riskinä mahdollisesti nopea alueen haltuunotto taktisia ydinaseita tukena käyttäen?
1960-luvun lopulta eteenpäin pommikoneiden merkitys pieneni, joten painetta ilmapuolustuksen laajentamiseksi ei juuri ollut. Tilanne muuttui 1980-luvulla kun USA:n tukialusten suunniteltiin tukeutuvan Norjaan ja myös risteilyohjusten parhaat reitit kulkivat Suomen yli. Samalla toki Suomen ilmapuolustus oli voimistunut ja tekniset mahdollisuudet tilannetiedon jakamiseksi parantuivat. Pahimmassa tapauksessa oltaisiin oltu molempien osapuolten maalina - USA:n maalina ydiniskujen läpipääsyn varmistamiseksi, NL:n maalina koska laskettiin mahdollisesti vihamieliseksi puolueettomaksi.
Sinänsä olisi mielenkiintoista tietää, miten Puolustusvoimat varautuivat ydinsodan jälkeiseen aikaan. Julkaisut ja huoltovarmuus viittaavat siihen, että varautumista on jollain tasolla tehty.
