Kylmän sodan salaisuudet??

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja Hejsan
  • Aloitus PVM Aloitus PVM
60-luvun alussa PV:n komentaja Sakari Simeliuksen käydessä Yhdysvalloissa vierailulla, kerrottiin hänelle että Länsi-Saksaan oli sijoitettu pataljoonallinen vihreitä baretteja. Näiden toiminta-alue olisi ollut Suomi siinä tilanteessa että NL hyökkäisi ja miehittäisi maan. Erikoisjoukkojen tehtävänä olisi ollut suomalaisten vastarinnan avustaminen ja organisointi.
 
tulikomento kirjoitti:
60-luvun alussa PV:n komentaja Sakari Simeliuksen käydessä Yhdysvalloissa vierailulla, kerrottiin hänelle että Länsi-Saksaan oli sijoitettu pataljoonallinen vihreitä baretteja. Näiden toiminta-alue olisi ollut Suomi siinä tilanteessa että NL hyökkäisi ja miehittäisi maan. Erikoisjoukkojen tehtävänä olisi ollut suomalaisten vastarinnan avustaminen ja organisointi.
Klikkaa laajentaaksesi...

Jos tuollaiseen operaatioon olisi annettu poliittista lupaa. Eivät Vihreät Baretit operoineet Afganistanissakaan - ainoastaan muutamia CIA:n operatiiveja - sen enempää kuin Spetsnazit Etelä-Vietnamissa.
 
Kylmään sotaan tavallaan liittyy tämäkin. Maaliskuu 69 ja lätkän mm-kisat Tukholmassa. Tshekkoslovakian ja neukkujen välisissä peleissä oli panokset ja tunteet täpissään. Tshekeillä kun oli elokuu 68 ja Prahan miehitys tuoreessa muistissa.

 
tulikomento kirjoitti:
Kylmään sotaan tavallaan liittyy tämäkin. Maaliskuu 69 ja lätkän mm-kisat Tukholmassa. Tshekkoslovakian ja neukkujen välisissä peleissä oli panokset ja tunteet täpissään. Tshekeillä kun oli elokuu 68 ja Prahan miehitys tuoreessa muistissa.

Klikkaa laajentaaksesi...

Samaa sarjaa kuin paljon esillä ollut Unkari-NL -vesipallopeli Melbournen olympialaisissa 1956.
 
StmSvejk kirjoitti:
Kyllä, puhuinkin kolmannesta maailmansodasta.

Erillisoperaatiossa NL vs. Suomi kukaan tuskin olisi auttanut humanitääristä ja tiedusteluapua lukuun ottamatta.
Tuollaisessa konfliktissa PV:n tärkein tehtävä olisi ollut interventiokynnyksen nostaminen mahdollisimman korkeaksi ja toisaalta intervention tekeminen mahdollisimman kalliiksi. Jos kaikkien ennakko-odotusten vastaisesti konflikti olisi kestänyt pidempään, ehkä tuolloin apua olisi voinut tulla materiaalin muodossakin - a la talvisota.

Tämä kaikki nojatuolikenraalieverstin pätevyydellä.
Klikkaa laajentaaksesi...
Koskien suursota-skenaariota; epäilen vahvasti sitä, että meillä on ollut, ja meillä on tälläkin hetkellä, jokseenkin liian (erittäin paljon) raflaava käsitys NL:n kyvykkyydestä vuosina -46 -> ...
NL oli takamatkalla Yhdysvaltoihin nähden koko ajan, välillä enemmän ja vähemmän. Heillä oli melko vähän sellaista teknistä ylivertaista kyvykkyyttä, joka olisi ollut otettavissa riittävän laajassa mittakaavassa sotilaalliseen käyttöön, ennenkuin länsi oli sen huomannut ja tullut rinnalle sekä ohi.
Pääosa tuntemastamme sotilastekniikasta tuppasi olemaan kakkoslaatua - josta sitten tehtiin hyve .. vaikkapa tässä meidän tavassamme ihannoida neuvostotekniikkaa.
Puhetta ja propagandaa on kyllä siltä suunnalta riittänyt.
Mutta NL :lla oli merkittävä savotta saada itsensä nostettua 2 MS:n jälkeisestä tilanteesta - ja vaikka turvautuivatkin pokeriin, varsin vähän on näyttöjä muusta kuin polittiisista salahankkeista ja proxysodista (tai omien vasallien, lähinnä siviilien, kimppuun käymisestä).
Mikä olisi ollut NL:n todellinen valmius kolmanteen maailmansotaan.. kuinka nopeasti he olisivat todellisuudessa saaneet divisioonansa liikkeelle ja mikä niiden todellinen vahvuus olisi ollut, ja kyky toimia vihollisalueen sisällä, pitenevien huoltoyhteyksien päässä. Kuinka olisi puna-armeijan huolto, keskitys/siirtymiskyky ja C2 todellisessa koitoksessa tehtävästään selvinnyt, siis sillä tekniikalla, joka heillä oli oikeasti käytössään. Iso maa .. isot toleranssit.

Eikö NL:n puolustuksesta (tai sanotaan vaikka hyökkäilystä) vastaava johto olisi ensisijaisesti keskittynyt niihin suuntiin joista aivan vuorenvarmasti oli tulossa päälle liian kykenevä vihollinen. Eikö heidän pyrkimyksensä korostaa YYA sopimuksen sotilaallista puolta, jota meillä pyrittiin vähättelemään, pikemmin osoita sitä, että tämä oli heille todella tärkeä asia.. siis varmistaa että ainakaan Suomi ei ole tulossa puukko kourassa päälle - että meidän kohdallamme on ainakin jonkinlainen no-man-land olemassa.

Toinen asia on luonnollisesti se, että NL olisi päättänyt suorittaa operaation ainoastaan Suomen osalta. Mutta tässäkin tapauksessa olisi operaatio edellyttänyt merkittävää järjestelyä, jonka olisi vähintäänkin pitänyt olla havaittavissa etukäteen. Ehkäpä valtiojohtomme (UKK) oletti, että länsimaat tällaisessa tilanteessa jotenkin puuttuvat peliin; kertomalla uhasta, ja mahdollisesti ilmaisemalla syvän närkästyksensä jo ennen tilanteen ryöstäytymistä korpisodaksi. Vuoden -68 tapahtumat tietenkin saattoivat olla järkytys.
 
Juna112Porojetsiin kirjoitti:
Koskien suursota-skenaariota; epäilen vahvasti sitä, että meillä on ollut, ja meillä on tälläkin hetkellä, jokseenkin liian (erittäin paljon) raflaava käsitys NL:n kyvykkyydestä vuosina -46 ->
Klikkaa laajentaaksesi...

Ilman muuta NL olisi voinut aloittaa 3.ms heti toisen perään länttä vastaan. Luonnollisesti lännen materiaali- ja muu apu olisi virrannut ehtymättömä jatana edelleen......aivan. Ja NLn länsiosien lähes täydellinen tuhoutuminen toisessa ms:ssa olisi korjattu siinä ohessa suit sait. Nuoria miehiä olisi tippunut taivaasta sotimaan jo kuolleiden ja vammautuneiden tilalle. Ihan silkkaa roskaa.
 
Juna112Porojetsiin kirjoitti:
Eikö NL:n puolustuksesta (tai sanotaan vaikka hyökkäilystä) vastaava johto olisi ensisijaisesti keskittynyt niihin suuntiin joista aivan vuorenvarmasti oli tulossa päälle liian kykenevä vihollinen. Eikö heidän pyrkimyksensä korostaa YYA sopimuksen sotilaallista puolta, jota meillä pyrittiin vähättelemään, pikemmin osoita sitä, että tämä oli heille todella tärkeä asia.. siis varmistaa että ainakaan Suomi ei ole tulossa puukko kourassa päälle - että meidän kohdallamme on ainakin jonkinlainen no-man-land olemassa.
Klikkaa laajentaaksesi...

Nyt unohtuu, että kaiken käytettävissä olevan tiedon mukaan kolmas maailmansota olisi ollut aina ydinsota. Ydinsodan luonne vaikuttaa merkittävästi ennakkovalmisteluaikaan ja sodan kestoon. Katsotaanpa niitä tilanteita, joissa kolmannen maailmansodan syttyminen oli ihan relevantti uhkakuva. Eihän kyse ollut ensisijaisesti siitä, oliko NL:llä valmiutta kolmanteen maailmanpaloon vai ei, koska sota olisi voinut syttyä vahingossa.

Berliinin kriisi: Todennäköisesti YYA-sopimus olisi ehditty aktivoida ja Suomeen siirtää joukkoja samaan tapaan kuin 1944, eli tiettyjä meri- ja ilmapuolustuksen yksiköitä. Juuri tilanne jota YYA-sopimus koski, eli NL olisi halunnut varmistaa Suomen sivustan. Suomen uskollisuus sinänsä varmistettu Porkkalan tukikohdalla. NL sodan jälkeen raunioina, toisaalta Länsi-Euroopan puolustus hyvin kehnossa tilassa. Sodan kesto viikoista vuosiin, riippuen siitä kuinka nopeaa NL olisi murtunut USA:n ydinpommitusten tuloksena.

Kuuban kriisi (ja kaikki 1950-luvun puolivälistä 1960-luvun puoliväliin -skenaariot). Sodan syttyminen mahdollista lähinnä vahingossa tai virhearvion seurauksena, sillä kumpikaan osapuoli ei varsinaisesti halunnut sotaa. Ydinsodan kestoaika hyvin lyhyt. Jos sota olisi syttynyt ennen ennakkovaroitusta, mitäs divisioonia ja muita olisi ehditty siirtää suuntaan tai toiseen? Jonkun kriisin edellä YYA-sopimuksen aktivointipyyntö olisi voinut olla relevantti.

Able Archer 1983: YYA-sopimuksen aktivointi mahdotonta tuntien aikaskaalalla.

Juna112Porojetsiin kirjoitti:
Toinen asia on luonnollisesti se, että NL olisi päättänyt suorittaa operaation ainoastaan Suomen osalta. Mutta tässäkin tapauksessa olisi operaatio edellyttänyt merkittävää järjestelyä, jonka olisi vähintäänkin pitänyt olla havaittavissa etukäteen. Ehkäpä valtiojohtomme (UKK) oletti, että länsimaat tällaisessa tilanteessa jotenkin puuttuvat peliin; kertomalla uhasta, ja mahdollisesti ilmaisemalla syvän närkästyksensä jo ennen tilanteen ryöstäytymistä korpisodaksi. Vuoden -68 tapahtumat tietenkin saattoivat olla järkytys.
Klikkaa laajentaaksesi...

Puolustusvoimilla oli 1960-luvulta lähtien kyky estää pienillä voimilla tehty kaappaushyökkäys, ja toki pelkkä mobilisointi itsessään olisi tarkoittanut ettei operaatiota olisi voinut tehdä verettömästi.
 
baikal kirjoitti:
Ilman muuta NL olisi voinut aloittaa 3.ms heti toisen perään länttä vastaan. Luonnollisesti lännen materiaali- ja muu apu olisi virrannut ehtymättömä jatana edelleen......aivan. Ja NLn länsiosien lähes täydellinen tuhoutuminen toisessa ms:ssa olisi korjattu siinä ohessa suit sait. Nuoria miehiä olisi tippunut taivaasta sotimaan jo kuolleiden ja vammautuneiden tilalle. Ihan silkkaa roskaa.
Klikkaa laajentaaksesi...

Kylmän sodan aikanahan riski ei ollut Stalinin jälkeen (joka ilmeisesti pohti 3 ms aloittamista tosissaan) juurikaan tarkoituksellinen sota, vaan lähinnä virhearvioinnin perusteella käynnistyvä sota. Olisiko joku Berliinin kriisin kukkotappelu kärjistynyt yhä enemmän tilanteeksi jossa kumpikaan osapuoli ei olisi halunnut perääntyä? Olisiko Kuuban kriisin aikaan stressaantunut sukellusvenekippari käyttänyt ydintorpedoa? Olisiko joku upseeri NORAD:ssa tai PVO:ssa tulkinnut jonkun virheilmoituksen todelliseksi ja ampunut ohjuksia? Olisiko NL:n kasikymppistä lähestyvä pääsihteeri tulkinnut omat harhansa Able Archer 83 -harjoituksesta todelliseksi lännen hyökkäykseksi? Olisiko 1960-luvun alussa joku USA:n ydinpommikoneista teknisen virheen takia pommittanut NL:ää - tai toisin päin?

Nämä kaikki, ja monet muut, olivat ihan relevantteja uhkakuvia. Ei sellainen konflikti johon olisi rauhassa valmistauduttu 2ms tapaan. Ei ihme, että ensimmäisen maailmansodan syttymiseen perehdyttiin ihan uudella innolla kylmän sodan aikaan, etenkin 1960-luvulla.
 
StmSvejk kirjoitti:
Nyt unohtuu, että kaiken käytettävissä olevan tiedon mukaan kolmas maailmansota olisi ollut aina ydinsota. Ydinsodan luonne vaikuttaa merkittävästi ennakkovalmisteluaikaan ja sodan kestoon. Katsotaanpa niitä tilanteita, joissa kolmannen maailmansodan syttyminen oli ihan relevantti uhkakuva. Eihän kyse ollut ensisijaisesti siitä, oliko NL:llä valmiutta kolmanteen maailmanpaloon vai ei, koska sota olisi voinut syttyä vahingossa.

Berliinin kriisi: Todennäköisesti YYA-sopimus olisi ehditty aktivoida ja Suomeen siirtää joukkoja samaan tapaan kuin 1944, eli tiettyjä meri- ja ilmapuolustuksen yksiköitä. Juuri tilanne jota YYA-sopimus koski, eli NL olisi halunnut varmistaa Suomen sivustan. Suomen uskollisuus sinänsä varmistettu Porkkalan tukikohdalla. NL sodan jälkeen raunioina, toisaalta Länsi-Euroopan puolustus hyvin kehnossa tilassa. Sodan kesto viikoista vuosiin, riippuen siitä kuinka nopeaa NL olisi murtunut USA:n ydinpommitusten tuloksena.

Kuuban kriisi (ja kaikki 1950-luvun puolivälistä 1960-luvun puoliväliin -skenaariot). Sodan syttyminen mahdollista lähinnä vahingossa tai virhearvion seurauksena, sillä kumpikaan osapuoli ei varsinaisesti halunnut sotaa. Ydinsodan kestoaika hyvin lyhyt. Jos sota olisi syttynyt ennen ennakkovaroitusta, mitäs divisioonia ja muita olisi ehditty siirtää suuntaan tai toiseen? Jonkun kriisin edellä YYA-sopimuksen aktivointipyyntö olisi voinut olla relevantti.

Able Archer 1983: YYA-sopimuksen aktivointi mahdotonta tuntien aikaskaalalla.



Puolustusvoimilla oli 1960-luvulta lähtien kyky estää pienillä voimilla tehty kaappaushyökkäys, ja toki pelkkä mobilisointi itsessään olisi tarkoittanut ettei operaatiota olisi voinut tehdä verettömästi.
Klikkaa laajentaaksesi...
Ei toki unohtunut.
50- ja 60-luvulla, ainakin alkuosassa, Yhdysvalloilla on ollut suoraviivainen näkemys ydinsodasta, jossa he olisivat olleet täysin ylivoimaisia - tuhonneet aluksi NL.n ydinsotakyvyn sekä kometonjärjestelmän, ja tämän jälkeen todennäköisesti katkaisseet kansan selkärangan riittävällä määrällä iskuja siviilikohteisiin.
Pointtini oli, että meillä on NL:n sodankäyntikyvystä yleisesti sellainen käsitys, että suursota olisi jotenkin ollut tasapuolinen mittelö. Kun se ei ole, on varsin todennäköistä että he eivät tarvitse ainuttakaan lisävihollista, vaan ovat aidosti pyrkineet YYA-sopimuksella, suursodan skenaariossa, huolehtimaan siitä mitä sopimuksessa luki. NL lienee ollut hyvin tietoinen ydinsodan luonteesta ja omista mahdollisuuksistaan.

Kuuban kriisin yhteydessähän neuvostojohto järkyttyi syvästi siitä, että huomasivat SAC:in olevan pelottavan heikosti POTUKSEN kontrollissa.

Näistä isojen poikien välisistä peleistä huolimatta; me Suomessa olemme olleet täsmälleen samassa maantieteellisessä kohdassa kokoajan, NL ei kuitenkaan suorittanut yllätyshyökkäystä, eikä aloittanut YYA:n mukaisia sotilaallisia konsultaatioita. NL oli valmis myymään Suomelle parasta kalustoaan, ja ainakin minun aikalaisnäkökulmasta tuntui uskovan meidän jutut - jopa häkellyttävän sinisilmäisesti.

NL sotilaallinen voima näyttäytyi meille täysin ylivoimaisena - mutta olisi hyvä miettiä myös sitä, oliko se todellisuudessa millään tavalla riittävä siinä sodassa, johon olivat varustautuneet. Huolimatta venäläisestä ruletinpelaamisvalmiudestaan, alivoimaisen on kuitenkin pelattava pelejään varovaisesti - etenkin jos vastapuolella on hysteerinen hampaisiinsa saakka aseistautunut lännensankarisodanjohto, joka on osoittanut kykenevänsä murskaamaan vastustajansa, ja heittämään kaiken inhimillisyyden ja säännöt mereen niin halutessaan - vastustaja ei ole enää ihminen, jos joutuu heidän tähtäimeensä.
Olisi loogista että myös pienten naapureiden kanssa pelaaminen on mietittävä huolella.
 
tulikomento kirjoitti:
Brittiarmeijan tietoisku puna-armeijan etulinjan joukoista Itä-Saksassa. 80-luvun alkupuolta.

Klikkaa laajentaaksesi...
Singoilla, kiväärikaliiperisilla ja tykistöllä ne brititkin tuossa koettaa, paitsi avomaastossa :).

Huomaatteko muuten, usein kun kuvataan kuinka sovjetit jalkautuvat BTR-60:stä, tankodesanteilla ei ole koskaan tetsaria päällä. Mahtais sujuva jalkautuminen tarvita tetsareiden kanssa muutaman oton lisää. Etenkin minä nostan hattua noille kyljen sivuluukusta tulijoille, oli tetsari tai ei päällä...
 
Brittiarmeijan suursotaharjoitus Lionheart vuodelta 1984. Harjoittelivat täydennysten tuomista Britanniasta Länsi-Saksaan sijoitetuille joukoille (British Army of the Rhine). Antaa osviittaa myös siitä millaisessa maastossa ja millä taktiikoilla Varsovan liiton suurhyökkäystä olisi torjuttu Pohjois-Saksan alangolla. Mukana oli myös amerikkalaisia ja länsisaksalaisia joukkoja.







https://www.youtube.com/watch?v=VqTJnO8F_gA

https://www.youtube.com/watch?v=3Tgb3oqi-y0

https://www.youtube.com/watch?v=0iTkddxjwMM

https://www.youtube.com/watch?v=YLPO7bb24bA
 
En hirveän hyvin osaa saksaa, mutta tässä videossa selitetään mitenkä puolueettoman Itävallan armeija (Bundesheer) valmistautui puolustamaan maataan siinä tapauksessa että Varsovan liitto olisi jatkanut hyökkäystään länteen elokuussa 1968 Prahan miehityksen jälkeen. Puolustus ilmeisesti nojasi vahvasti Tonavan vesistöön.

 
Juttua neukkujen pääasiassa 50-luvulla itärajalla harrastamasta pintavakoilusta.

www.is.fi

Näin pirullisesti Neuvostoliitto värväsi tavallisia suomalaisia

Suojelupoliisin asiakirjat paljastavat, millä keinoin Neuvostoliitto houkutteli tavallisia suomalaisia.
www.is.fi www.is.fi

Paikallista siviiliväestöä värvättiin vakoilijoiksi viinan voimalla. Ja kysymykset olivat luokkaa:

Selvitä, kuinka monta miestä rajavartiostossa kerrallaan on partiossa. Missä asuvat paikalliset poliisit. Mitkä ovat heidän nimensä ja poliittiset kantansa, entä suhtautuminen väkijuomiin. Onko rajaloikkareita pidätetty Suomessa?
 
Sinun täytyy kirjautua vastataksesi.
Back
Top