Kylmän sodan salaisuudet??

Jaa? :oops:

Olen jo jonkin aikaa ihmetellyt, miksi suht pienellä ja oletettavasti puolustuksellisista lähtökohdista taistelevalla Länsi-Saksalla oli niin mahdoton laivasto Transall C-160 -kuljetuslentokoneita. Mutta ilmeisesti suurempia ilmarynnäköitä todella suunniteltiin molemmin puolin?

Minä olen ollut siinä uskossa että Varsovan liiton suunnitelmiin kuului hyökkäyksessä länteen massamainen maahanlaskujoukkojen käyttö.
 
Taken on February 12, 1988, in the Black Sea mere miles off the Soviet coastline, this photo shows the Soviet Krivak I Class Frigate Bezzavetniy as she rams the American Guided Missile Cruiser USS Yorktown, CG 48, of which this picture is taken aboard.

185227045_849782905895669_1764770628138395400_n.jpg
 
USA:n ja Neuvostoliiton panssarit vastakkain Checkpoint Charliella Berliinissä Kuuban ohjuskriisin aikaan.

The-standoff-at-Checkpoint-Charlie-Soviet-tanks-facing-American-tanks-1961-small.jpg
 
Taken on February 12, 1988, in the Black Sea mere miles off the Soviet coastline, this photo shows the Soviet Krivak I Class Frigate Bezzavetniy as she rams the American Guided Missile Cruiser USS Yorktown, CG 48, of which this picture is taken aboard.

Katso liite: 50004

Kolisteluun oli määrätty vähän sopivamman kokoinen hävittäjä Krasny Kavkaz mutta oli perivenäläiseen tapaan vähän epäkunnossa.


 
R-luokan raivaajat osana merivoimien kylmän sodan historiaa.
Forumin jäsen @SatSotHist on julkaissut taas uuden videon. Suosittu kanava julkaisee uutta materiaalia melkoista tahtia. Tämänkertainen perustuu omakohtaiseen kokemukseen, mikä tekee kerronnasta vielä tavallistakin elävämpää. Ite oon saanu suto-oppini lähinnä täällä MpNetissä, joten tekniikkaa olisi näin pitkässä videossa katsellut enemmänkin pelkän jutustelun tilalla. Tehdäänkö asiat oikeassa järjestyksessä, jos faktatietoja pyydetään vasta valmiille videolle?

Aluksen historia esitetään perusteellisesti, mutta 5-vuotinen Sinisen Reservin aika sivuutetaan kokonaan. Vartioalus Röyttä siis peruskorjattiin 1999 Porkkalan korjaamolla Sinisen Reservin koulutusalukseksi.
Miksikähän nämä vuodet 2000-2005 unohtuivat, vaikka Sininen Reservi on mainittu lähdetiedoissakin? Johtuisiko siitä, että touhu päättyi, kun purkki mällättiin kunnolla karille kauniisti sanottuna "epäselvissä olosuhteissa?" Samoin olisi voinut mainita, että yksi Ärrä löytyy Viron merimuseosta, tosin viimeksi oli nostettu kuivalle maalle eikä sisään päässyt.

Joitakin muita huomioita tavalliseen tapaan:

01:00 "Tämä ei ole mainos" sanotaan vidissä. No sitähän se on ja toivottavasti mahdollisimman moni potentiaalinen Vartiovene 55:n yritysasiakas sen näkee, sillä ilman kysyntää ei hienosti entisen luonteensa säilytänyt paatti kauan seilaa.

03:19 "Pikku-R:n" aseistuksesta unohtui siihen alunperin laitetut 2 kpl 20 mm Breda-tykkiä. Nämä oli alunperin tullu Suomeen italialaisten Laatokalla operoineiden mt-veneiden mukana. Ei ollut köyhällä maallamme varaa parempiin.

03:40 Hauska yksityiskohta: Mun 1973 Janesin laivaluettelon mukaan isojen R:n max nopeus oli ainoastaaan 17 kn siis 3 kn todellista vähemmän. Olis ollu ikävä ylläri pakenevalle neukkusuklarille.

03:50 "Siipilapapotkurit" tarkoittanee ihan tavallisia kiinteäsiipisiä potkureita vastakohtana kääntyväsiipiselle KAMEWA lle.

04:30 Kolmen R-luokan aluksen myynti Kolumbiaan onkin ainoa onnistunut uusien sota-alusten vientikauppamme. Kaksi niistä oli kuitenkin käytössä ainoastaan 13 v, joten ehkä eivät sittenkään soveltuneet tehtävään; esim liian hitaita.

04:53 "Pieni alus voi kesittyä ainoastaan yhteen tehtävään" kerrotaan. Näinkin, mutta vaatimattoman aseistuksen syynä oli kuitenkin rahanpuute. Saivathan Nuoli-veneetkin modernin L70 Boforsin. Arrät joutui tyytymään maavoimilta saatuun sodanaikaiseen "veivi-Boforsiin". Eipä sitä tutkaa ollu maavoimien kevyillä it-tykeilläkään. Bofors soveltui ja sillä harjoiteltiin myös pinta-ammuntaa.

05:14 Oikeanpuolimmaisessa kuvassa näkyy Bofors-tykin ajotuki kuten panssarivaunussa. Enpä ole sotalaivassa moista nähnyt aikaisemmin. Oli varmaan myös hauska aukoa jäätyneen pressun kiinnitysnarujen solmuja!

06:15 Kerrotaan virheellisesti, että R-luokka oli viimeinen resssujen miehittämä Merivoimien alus. Ei ollut, onhan meillä vieläkin raivaajat, joiden miehistöjä Sininen reservi harjoittaa. Tulevaisuudessa LV2020:n myötä ressut kokevat renesanssin, kun heitä on lähes puolet uusien alusten miehistöstä. Ei tosin siksi että merisota olis muuttunu ressuille helpommaksi, mutta ei mennä aiheen ulkopuolelle...

10;17 Kuvassa näkyy ns. OHOH-kärryä edeltänyt "maitokärryn" malli. Sotilastavara on usein painavaa joten polkupyörän osista tehdyt kärryt ei kauan kestäny. OHO-kärrystä löytyy selostus Kysymys-osastolta.

10:30 Oliko RG-11 laitteiston piirturi ainoastaan tallennin eikä sen arvoja tarvitty hyökkäystä varten?

12:20 Onkohan osa valokuvista aikanaan otettu joustavalla ja nopeasti käyttöön saatavalla "omalla luvalla?"

Muoks!
Viimeinen kohta ei tarkoittanut mitään moitetta. Näitä vanhoja valokuvia sekä henkilökunnalta kotiin kulkeutuneita asiakirjoja metsästävät tutkijatkin ainakin epävirallisesti. Nyt ne ovat arvokkaita lähteitä kadonneeseen Kylmän sodan aikaan.
 
Viimeksi muokattu:
Forumin jäsen @SatSotHist on julkaissut taas uuden videon. Suosittu kanava julkaisee uutta materiaalia melkoista tahtia.

Tahti ollut vähän liiankin kova, keväällä ei pitänyt julkaista mitään mutta eteen tuli yllättäviä tilaisuuksia niin päätin käyttää hyväkseni.

12:20 Onkohan osa valokuvista aikanaan otettu joustavalla ja nopeasti käyttöön saatavalla "omalla luvalla?"

Tuo kuva on kertausharjoitukseasta. Mahdollisesti, jopa todennäköisesti otettu ilman erillistä lupaa, ei voi enää muistaa. Mutta 25v vanha ja kuvakulma sen verran fiksu ettei näy Syledistä kummoisempaa kalustoa että uskalsin laittaa jakoon.
 
Rauhallista näyttäisi olleen Kaakkois-Suomen rajavartioston vastuualueella (Miehikkälän, Imatran ja Parikkalan rajajääkärikomppaniat) elo-syyskuussa 1968 Tšekkoslovakian miehityksen aikoihin. Vaikka kuulopuheiden mukaan havaintoja neuvostopanssareista tehtiin myös Suomen ja Neuvostoliiton välisellä rajalla.

elokuu 68.jpg

syyskuu 68.jpg
 
Rauhallista näyttäisi olleen Kaakkois-Suomen rajavartioston vastuualueella (Miehikkälän, Imatran ja Parikkalan rajajääkärikomppaniat) elo-syyskuussa 1968 Tšekkoslovakian miehityksen aikoihin. Vaikka kuulopuheiden mukaan havaintoja neuvostopanssareista tehtiin myös Suomen ja Neuvostoliiton välisellä rajalla.

Katso liite: 50125
Ei kai tuo mikään tiedusteluraportti olekaan. Rajavartiolaitoksen yksi perustehtävistä on, tai ainakin oli wanhaan aikaan, sotilastiedustelu koko rajan mitalla. Ainakin aistivaraisesti vartiotorneista ja maastossa liikkuvien rajamiesten toimesta. Signaalitiedustelu oli käsittääkseni puolustusvoimien tehtävä, mutta hekin toimivat myös rajavyöhykkeen rauhallisuudessa.

Onhan itärajalla rajavyöhykkeen ulkopuolellakin vaaroja, joista pystyy tänäkin päivänä seuraamaan esim. itäystävän rautatieliikennettä. Varmasti vartiotornit oli rakennettu paljon paremmille sijainneille ja tavoitteena päästä tarkastelemaan muutakin kuin rajamerkillä selfietä kuvaavia ulkomaanturisteja.
 
Viimeksi muokattu:
Muistan lukeneeni, että kun Neuvostoliitto pystytti omalle puolelleen vartiotorneja, ei Suomessa aluksi rohjettu sellaisia rakentaa, koska pelättiin naapurin reaktioita moiseen provokaatioon. Sitten kokeeksi tehtiin yksi, ja kun Karhu ei murahtanut eikä näyttänyt torahammasta, nousivat tornit meidänkin puolellemme.
 
Viimeksi muokattu:
Ei kai tuo mikään tiedusteluraportti olekaan. Rajavartiolaitoksen yksi perustehtävistä on, tai ainakin oli wanhaan aikaan, sotilastiedustelu koko rajan mitalla. Ainakin aistivaraisesti vartiotorneista ja maastossa liikkuvien rajamiesten toimesta.
Samaa mieltä; tähän raporttiin on kirjattu rajatapahtumat eli virkakielellä rajajärjestyssopimuksen vastaiset teot. Sellaiseen näyttää syyllistyneen myös neukkujen puoleiseen rantaan ajautunut suomalainen verkonkoho tai ehkä huolimaton kalastaja ennemmin. Rajavartijathan ne Mainilan laukausten havainnotkin kirjasivat tarkasti ja laativat piirrokset. Nekään eivät olleet ehkä virallisia rajatapahtuimia, kun neukut ampui omalla puolellaan, ainakaan suomalaisten mielestä.
Rauhallista näyttäisi olleen Kaakkois-Suomen rajavartioston vastuualueella (Miehikkälän, Imatran ja Parikkalan rajajääkärikomppaniat) elo-syyskuussa 1968 Tšekkoslovakian miehityksen aikoihin. Vaikka kuulopuheiden mukaan havaintoja neuvostopanssareista tehtiin myös Suomen ja Neuvostoliiton välisellä rajalla.
Mutta oikeassa ollaan tässäkin. Eihän nykyäänkään operatiivisista havainnoista ja tapahtumista mitään kerrota julkisuuteen. Huhut vuoden 1968 tapahtumista saivat velloa vapaasti puoli vuosisataa. Osin myös virkahenkilöstö julkaisi yksityishenkilöinä väärää tai liioiteltua tietoa. Näin esimerkiksi Utin lentäjien virheellinen havainto: "Suomenlahti täynnä venäläisiä laivoja". Sehän johtui ainoastaan NH-valvontakoneen kelvottoman tutkan virhenäyttämästä, jota ei visuaalisesti voinu vahvistaa paksujen pilvien läpi. Tutka oli kopioitu B-29:n ampujien etmittaustutkasta.
 
Viimeksi muokattu:
Ei kai tuo mikään tiedusteluraportti olekaan. Rajavartiolaitoksen yksi perustehtävistä on, tai ainakin oli wanhaan aikaan, sotilastiedustelu koko rajan mitalla. Ainakin aistivaraisesti vartiotorneista ja maastossa liikkuvien rajamiesten toimesta. Signaalitiedustelu oli käsittääkseni puolustusvoimien tehtävä, mutta hekin toimivat myös rajavyöhykkeen rauhallisuudessa.

Onhan itärajalla rajavyöhykkeen ulkopuolellakin vaaroja, joista pystyy tänäkin päivänä seuraamaan esim. itäystävän rautatieliikennettä. Varmasti vartiotornit oli rakennettu paljon paremmille sijainneille ja tavoitteena päästä tarkastelemaan muutakin kuin rajamerkillä selfietä kuvaavia ulkomaanturisteja.

Kyllä ainakin P-KR:n osalta olen kuullut tuolloin palveluksessa olleilta rajamiehiltä että tornitähystystä tehostettiin.

Muistan lukeneeni, että kun Neuvostoliitto pystytti omalle puolelleen vartiotorneja, ei Suomessa aluksi rohjettu sellaisia rakentaa, koska pelättiin naapurin reaktioita moiseen provokaatioon. Sitten kokeeksi tehtiin yksi, ja kun Karhu ei murahtanut eikä näyttänyt torahammasta, nousivat tornit meidänkin puolellemme.

Pitänee paikkansa. Sama tieto löytyy ainakin Kainuun rajavartioston historiikista.

Samaa mieltä; tähän raporttiin on kirjattu rajatapahtumat eli virkakielellä rajajärjestyssopimuksen vastaiset teot. Sellaiseen näyttää syyllistyneen myös neukkujen puoleiseen rantaan ajautunut suomalainen verkonkoho tai ehkä huolimaton kalastaja ennemmin. Rajavartijathan ne Mainilan laukausten havainnotkin kirjasivat tarkasti ja laativat piirrokset. Nekään eivät olleet ehkä virallisia rajatapahtuimia, kun neukut ampui omalla puolellaan, ainakaan suomalaisten mielestä.

Oikeassa olet. On kirjattu nimenomaan rajajärjestyssopimuksen rikkomukset. Varsinaisia tiedustelutietojahan nämä eivät ole. Meillä täällä kaakkoisrajallakin kiertää yhä vahvaa huhupuhetta siitä mitenkä rajan pinnassa asuvat siviilit olisivat nähneet rajalla neukkupanssareita. Tai nyt vähintään kuulleet panssareiden ääniä.
 
Viimeksi muokattu:
^ Sellaista se meininki kylmän sodan aikana itärajalla oli. Virallisesti ei tapahtunut koskaan mitään.

Itsekin olen 80-luvulla todistanut kuinka rajan yli tulee Uukuniemen ja Kiteen välistä Pyhäjärven päällä lentokone ja käy ehkä 30 km syvyydessä palaten takaisin jostakin Värtsilän eteläpuolelta. Hetki tämän jälkeen Rissalan suunnasta tulee kaksi Migiä tehden parit tiukat kaarrokset siinä ylityskohdan päällä. Poikkeuksellista oli se, että sama toistui seuraavana päivänä.

Karjalainen tästä silloin kirjoittikin, kun elettiin jo perestroikan aikaa, mutta ilmavoimat kertoi, ettei ole mistään mitään tietoa. Rajavartiolaitos ei sanonut mitään, koska ilmatilan valvonta on pv:n tehtävä.

80-luvulla elettiin itärajalla sellaista aikaa, että jos taivaalla näkyi lentokoneen tiivistysvanat niin se oli jo tapahtuma, josta postilaatikkoparlamentti puhui pari päivää. Ei ollut Keski-Euroopan ja Aasian välisiä suoria lentoja.

Edit: Onkos täällä ollut juttua Parikkalan ja Ruokolahden rajamailla sijaitsevan Loituma-järven rantalepikkoon 60-luvun taitteessa pudonneesta NL:n hävittäjästä? Asiasta on julkaistu juttu jossakin ilmailulehdessä.
 
Viimeksi muokattu:
Edit: Onkos täällä ollut juttua Parikkalan ja Ruokolahden rajamailla sijaitsevan Loituma-järven rantalepikkoon 60-luvun taitteessa pudonneesta NL:n hävittäjästä? Asiasta on julkaistu juttu jossakin ilmailulehdessä.

Vuoden 1954 MiG-15 -tapaus.

 
Sellaista se meininki kylmän sodan aikana itärajalla oli. Virallisesti ei tapahtunut koskaan mitään.

RVL ei tosiaan ilman syytä saanut tuolloista pilkkanimeään salavartiolaitos. Lähtökohtaisesti itärajalta ei kuulunut yhtikäs mitään. Laitos ei omista asioistaan ja rajan tapahtumista juuri ulospäin tiedottanut. 70-luvun lopulla (1978?) Imatralla sattui tapaus jossa NL:n rajavartijat ampuivat laukauksia suomalaista rajapartiota kohti. Henkilövahingoilta säästyttiin mutta RVL tapojensa mukaan vaikeni täysin asiasta. Sattui muistaakseni kesäaikaan. Lehdistö pääsi asiasta perille syksymmällä ja nosti äläkän jutun peittelystä. Rajan logiikan mukaan kaikki se tieto mikä ei ollut julkista, oli salaista. Ilmeisesti neukuilla oli meneillään joku harjoitus ja hölmöyksissään luulivat suomalaispartiota jonkinlaiseksi harjoituksen maaliosastoksi.
 
Forumin jäsen @SatSotHist on julkaissut taas uuden videon. Suosittu kanava julkaisee uutta materiaalia melkoista tahtia. Tämänkertainen perustuu omakohtaiseen kokemukseen, mikä tekee kerronnasta vielä tavallistakin elävämpää. Ite oon saanu suto-oppini lähinnä täällä MpNetissä, joten tekniikkaa olisi näin pitkässä videossa katsellut enemmänkin pelkän jutustelun tilalla. Tehdäänkö asiat oikeassa järjestyksessä, jos faktatietoja pyydetään vasta valmiille videolle?

Aluksen historia esitetään perusteellisesti, mutta 5-vuotinen Sinisen Reservin aika sivuutetaan kokonaan. Vartioalus Röyttä siis peruskorjattiin 1999 Porkkalan korjaamolla Sinisen Reservin koulutusalukseksi.
Miksikähän nämä vuodet 2000-2005 unohtuivat, vaikka Sininen Reservi on mainittu lähdetiedoissakin? Johtuisiko siitä, että touhu päättyi, kun purkki mällättiin kunnolla karille kauniisti sanottuna "epäselvissä olosuhteissa?" Samoin olisi voinut mainita, että yksi Ärrä löytyy Viron merimuseosta, tosin viimeksi oli nostettu kuivalle maalle eikä sisään päässyt.

Joitakin muita huomioita tavalliseen tapaan:

01:00 "Tämä ei ole mainos" sanotaan vidissä. No sitähän se on ja toivottavasti mahdollisimman moni potentiaalinen Vartiovene 55:n yritysasiakas sen näkee, sillä ilman kysyntää ei hienosti entisen luonteensa säilytänyt paatti kauan seilaa.

03:19 "Pikku-R:n" aseistuksesta unohtui siihen alunperin laitetut 2 kpl 20 mm Breda-tykkiä. Nämä oli alunperin tullu Suomeen italialaisten Laatokalla operoineiden mt-veneiden mukana. Ei ollut köyhällä maallamme varaa parempiin.

03:40 Hauska yksityiskohta: Mun 1973 Janesin laivaluettelon mukaan isojen R:n max nopeus oli ainoastaaan 17 kn siis 3 kn todellista vähemmän. Olis ollu ikävä ylläri pakenevalle neukkusuklarille.

03:50 "Siipilapapotkurit" tarkoittanee ihan tavallisia kiinteäsiipisiä potkureita vastakohtana kääntyväsiipiselle KAMEWA lle.

04:30 Kolmen R-luokan aluksen myynti Kolumbiaan onkin ainoa onnistunut uusien sota-alusten vientikauppamme. Kaksi niistä oli kuitenkin käytössä ainoastaan 13 v, joten ehkä eivät sittenkään soveltuneet tehtävään; esim liian hitaita.

04:53 "Pieni alus voi kesittyä ainoastaan yhteen tehtävään" kerrotaan. Näinkin, mutta vaatimattoman aseistuksen syynä oli kuitenkin rahanpuute. Saivathan Nuoli-veneetkin modernin L70 Boforsin. Arrät joutui tyytymään maavoimilta saatuun sodanaikaiseen "veivi-Boforsiin". Eipä sitä tutkaa ollu maavoimien kevyillä it-tykeilläkään. Bofors soveltui ja sillä harjoiteltiin myös pinta-ammuntaa.

05:14 Oikeanpuolimmaisessa kuvassa näkyy Bofors-tykin ajotuki kuten panssarivaunussa. Enpä ole sotalaivassa moista nähnyt aikaisemmin. Oli varmaan myös hauska aukoa jäätyneen pressun kiinnitysnarujen solmuja!

06:15 Kerrotaan virheellisesti, että R-luokka oli viimeinen resssujen miehittämä Merivoimien alus. Ei ollut, onhan meillä vieläkin raivaajat, joiden miehistöjä Sininen reservi harjoittaa. Tulevaisuudessa LV2020:n myötä ressut kokevat renesanssin, kun heitä on lähes puolet uusien alusten miehistöstä. Ei tosin siksi että merisota olis muuttunu ressuille helpommaksi, mutta ei mennä aiheen ulkopuolelle...

10;17 Kuvassa näkyy ns. OHOH-kärryä edeltänyt "maitokärryn" malli. Sotilastavara on usein painavaa joten polkupyörän osista tehdyt kärryt ei kauan kestäny. OHO-kärrystä löytyy selostus Kysymys-osastolta.

10:30 Oliko RG-11 laitteiston piirturi ainoastaan tallennin eikä sen arvoja tarvitty hyökkäystä varten?

12:20 Onkohan osa valokuvista aikanaan otettu joustavalla ja nopeasti käyttöön saatavalla "omalla luvalla?"

Muoks!
Viimeinen kohta ei tarkoittanut mitään moitetta. Näitä vanhoja valokuvia sekä henkilökunnalta kotiin kulkeutuneita asiakirjoja metsästävät tutkijatkin ainakin epävirallisesti. Nyt ne ovat arvokkaita lähteitä kadonneeseen Kylmän sodan aikaan.
Kyllä piirturi oli ihan olennainen osa kokonaisuutta ja tarpeellinen myös maalia paikannettaessa. Piirturi antoi paljon yksityiskohtaisemman palautteen kuin mitä konsolilta sai suoraan.

Kuten moni varmaan jo arvasikin ei kyseessä ole varsinainen sulautettu järjestelmä vaan se vaati hyvin harjoitetun työryhmän. Homma toimi karkeasti yksinkertaistaen niin, että pääkäyttäjä oli konsolilla ja toinen luki tälle piirturia. Kolmas operoi samassa tilassa erillistä asejärjestelmän käyttölaitetta. Lisäksi piti tietysti olla kansimiehet SRH:lla. Simradin sonarilla riitti yksi mies konsolilla, mutta olihan se 30 vuotta uudempaa teknologiaa.

Muilla aluksilla lienee ollut kolmen miehen ryhmä, mutta Pohjanmaalla oli lisäksi sutoupseeri/kouluttaja neljäntenä.
 
Back
Top