Kylmän sodan salaisuudet??

[SatSotHist]

Kyllä piirturi oli ihan olennainen osa kokonaisuutta ja tarpeellinen myös maalia paikannettaessa. Piirturi antoi paljon yksityiskohtaisemman palautteen kuin mitä konsolilta sai suoraan.

Mulla oli pieni animaatio siitä piirturista, muistan suurinpiirtein minkälaista viivaa piirteli kun kaikumittaimella oli maali. Mutta se olisi vaatinut paremman selityksen, ja en ihan riittävästi muista yksityiskohtia niin jätin pois. Ja tuo video venyi muutenkin liian pitkäksi.

Toinen asia mistä itsellä on hyvin epämääräisiä muistikuvia on Upinniemessä ollut MG-11 simulaattori. Olisiko Kyylä mitään tietoja siitä, ei varmaan ole enää olemassa?

Homma toimi karkeasti yksinkertaistaen niin, että pääkäyttäjä oli konsolilla ja toinen luki tälle piirturia. Kolmas operoi samassa tilassa erillistä asejärjestelmän käyttölaitetta.

Nyt kun paatilla kävin ja katselin vanhaa suto-koppia (nykyään suihkuhuone) niin en kyllä tajua miten sinne on mahtunut kalusto ja kolme ukkoa operoimaan niitä.

 

[Kyylä]

Mulla oli pieni animaatio siitä piirturista, muistan suurinpiirtein minkälaista viivaa piirteli kun kaikumittaimella oli maali. Mutta se olisi vaatinut paremman selityksen, ja en ihan riittävästi muista yksityiskohtia niin jätin pois. Ja tuo video venyi muutenkin liian pitkäksi.

Toinen asia mistä itsellä on hyvin epämääräisiä muistikuvia on Upinniemessä ollut MG-11 simulaattori. Olisiko Kyylä mitään tietoja siitä, ei varmaan ole enää olemassa?



Nyt kun paatilla kävin ja katselin vanhaa suto-koppia (nykyään suihkuhuone) niin en kyllä tajua miten sinne on mahtunut kalusto ja kolme ukkoa operoimaan niitä.

Simulaattorista en tiedä, en ole moisen kanssa ollut tekemisissä. MG-11 - kokemusta on oikeastaan yksinomaan Pohjanmaalta. Muuten olen ollut Simrad-mies. Pohjanmaalla toimittiin kuvailemallani tavalla. Tilaa ei ollut ruhtinaallisesti, mutta eihän sitä sotalaivalla ikinä ole.

Ei ole mitään estettä käyttää laitteistoa vaikka yksin. Etenkin piirturin lukeminen konsolilla istuessa on täysin mahdollista. Asejärjestelmän käyttö siinä samassa olisi jo monimutkaisempi suoritus. Vähän niin kuin ajaisi kahta fillaria yhtaikaa. Pikkualuksellahan se SRH:n käyttölaite on voinut olla vaikka sillalla? Puhelinyhteys sonarin käyttäjään riittää.

 

[fulcrum]

Rauhallista näyttäisi olleen Kaakkois-Suomen rajavartioston vastuualueella (Miehikkälän, Imatran ja Parikkalan rajajääkärikomppaniat) elo-syyskuussa 1968 Tšekkoslovakian miehityksen aikoihin. Vaikka kuulopuheiden mukaan havaintoja neuvostopanssareista tehtiin myös Suomen ja Neuvostoliiton välisellä rajalla.

Verkonkoho Siinä todellinen kv. insidentti. Tulee mieleen joku Speden sketsi.
@Old Boy:n mainitsemia tutkahavaintoja tehtiin aluksi merivalvontatutkalla. Poikkeuksellisten sääolosuhteiden ansiosta tutkalla nähtiin Viron rannikolle asti ja samalla paljon laivoja. Myöhemmin on tosin arvioitu että osa on ollut aivan viattomia kalastusaluksia.
NH:n tutkaa pidettiin vissiin aika hyvänä, mm. rautatiet näkyivät näytöllä selvästi. Mitään tallennusmahdollisuutta ei vain ollut, niinpä näytöistä näpsittiin polaroid-kuvia. Noin muuten ne syksyiset NH-lennot ei olleet kovin onnistuneita koska useimmat kuvausyritykset epäonnistuivat kokemattomuuden, teknisten vikojen tai huonon sään vuoksi.

 

[SatSotHist]

MG-11 - kokemusta on oikeastaan yksinomaan Pohjanmaalta.

Osaatko kertoa miten SRH-1200 toimi käytännössä Pohjanmaan kokoisella paatilla?

Suto-heittimissä ei ole mitään sivusäätöjä, eli tähtääminen tapahtuu koko alusta kääntämällä. SRH-1200 ei toki ole mitään tarkkuusammuntaa, mutta kuitenkin maalaisjärki sanoo että mitä isompi paatti niin sitä vaikeampi tähdätä.

Tämä on asia jota olen ihmetellyt Karjala -museolaivassa, tuli vain mieleen että ehkä asia on jotenkin ilmennyt myös Pohjanmaalla?

 

[Kyylä]

Osaatko kertoa miten SRH-1200 toimi käytännössä Pohjanmaan kokoisella paatilla?

Suto-heittimissä ei ole mitään sivusäätöjä, eli tähtääminen tapahtuu koko alusta kääntämällä. SRH-1200 ei toki ole mitään tarkkuusammuntaa, mutta kuitenkin maalaisjärki sanoo että mitä isompi paatti niin sitä vaikeampi tähdätä.

Tämä on asia jota olen ihmetellyt Karjala -museolaivassa, tuli vain mieleen että ehkä asia on jotenkin ilmennyt myös Pohjanmaalla?

Se toimii samalla tavalla isoissa ja pienissä aluksissa. Sonarin käyttäjä ohjauttaa aluksen oikeaan suuntaan. Hänellä on käytössä sonarilta saatu maalin suunta ja omaan konttoriinsa sijoitelta hyrrän näyttölaitteelta saatu aluksen todellinen kulkusuunta. Tulenkäyttölaitteen avulla määritellään milloin raketit laukaistaan valitun koron, syvyytyksen ja maalin nopeuden mukainen ennakko huomioiden. Siinä olet oikeassa, ettei iso laiva käänny ihan yhtä herkästi, kuin vartiovene, mutta aivan riittävän liukkaasti kyllä. Jos maali olisi nopeakulkuinen sukellusvene saariston sisällä, niin asia voisi muodostua ongelmaksi. Ilmeisistä syistä tilanne on harvoin tuossa asennossa.

Merivoimien aluksille asennetuilla Simradin sonareilla homma käy helpommin etenkin SAH:n kanssa, kun järjestelmä laskee ennakkopistettä automaattisesti ja näyttää sen oman ja maalin sijainnin ohessa suuntavektorien kera konsolin näytöllä. Kokonaisuuden hahmottaminen, eli tilannekuva, on paljon parempi, kuin tuossa ikivanhassa idän ihmeessä. Sensoriominaisuuksiltaan MG-11 on runkoasenteiseen Simradiinkin verraten täysin soiva laite, mutta kokonaisuudessa se häviää paljon.

Sitten on vartiolaivoille asennettuna erilaisia sonarien ja SRH:n yhdistelmiä, joissa on käytettävä vaihtoehtoisia laskentamalleja, jotka vieläpä poikkeavat toisistaan aluskohtaisesti eri sonarien antaessa lähtötietoja eri tarkkuudella. Laskutoimitus on kuitenkin kohtuu helppo, kun raketit lentävät vakiokorotuksilla vakioetäisyyksille ja maali kulkee aina oman aluksen kanssa samaan suuntaan. Pitää vain huomioida osapuolten nopeudet, rakettien lentoaika ja syvyytys. Lähtötietojen ollessa osin arvioituja on kokonaisuudessa kuitenkin omat ongelmansa.

Sekä SAH, että SRH ovat meillä kiinteästi asennettuja ja rungon suunnassa ampuvia, joten samat perusteet pätevät kaikkiin meikäläisiin aluksiin. Poikkeamat tulevat asejärjestelmien teknisistä ominaisuuksista ja toisaalta aseiden ja sonarien integroinnin tasosta.

 

[Huhta]

Vuoden 1954 MiG-15 -tapaus.

SS: Mig-15 putosi Imatralle ja Saariselän "lyhyttukkaiset partiolaiset" olivat Naton lentäjiä - upseeri muistelee

Ilmavoimien ex-tiedotuspäällikkö muistelee Savon Sanomissa kylmän sodan villejä vuosia.

www.is.fi

Mielenkiintoinen tapaus! Mutta yhtäkaikki tämäkin:

Kaksi Fouga Magisterilla lentänyttä Lapin lennoston terhakkaa yliluutnanttia eksyi Korvatunturin kohdalla poroaitaa seuraillessaan itärajan taakse, ja vastaavasti yksi länsisuuntautunut yliluutnantti ajoi Saab Safir -koulukoneella Perämeren yli Ruotsiin, mistä hän palasi sikäläisten Drakenien hätistelemänä.

Sanamuoto jättää hieman tulkinnan varaa. Ilmeisesti kuitenkin lennetty vahingossa Ruotsin puolelle? Eikä sen takia, että olisi yritetty loikata? Ruotsiin kun olisi varmaan päässyt helpomminkin...

 

[baikal]

Onhan itärajalla rajavyöhykkeen ulkopuolellakin vaaroja, joista pystyy tänäkin päivänä seuraamaan esim. itäystävän rautatieliikennettä

Oikea väline, oikea sää, oikea vaara.

 

[baikal]

siviilit olisivat nähneet rajalla neukkupanssareita. Tai nyt vähintään kuulleet panssareiden ääniä.

Panssarivaunujen kolinaa tai työkoneiden pauketta. Kyllä kuulohavainto on ollut ihan mahdollinen, näkemiseen on tarvittu korkea paikka nyt ainakin.

Kun jos olet lähteiden äärellä, niin LRn havainnot -68 lienevät kirjoissa ja kansissa. Luulokäsittääkseni havainto koski henkilökunnan vähenemistä vastuualueella. Ja jotain muutakin yksityiskohtaa, jota en kyllä muista.

 

[tulikomento]

Panssarivaunujen kolinaa tai työkoneiden pauketta. Kyllä kuulohavainto on ollut ihan mahdollinen, näkemiseen on tarvittu korkea paikka nyt ainakin.

Kun jos olet lähteiden äärellä, niin LRn havainnot -68 lienevät kirjoissa ja kansissa. Luulokäsittääkseni havainto koski henkilökunnan vähenemistä vastuualueella. Ja jotain muutakin yksityiskohtaa, jota en kyllä muista.

Tällä hetkellä ei harmillisesti ole pääsyä P-KR:n, KR:n eikä LR:n aineistoihin. Toivon mukaan kuitenkin tulevaisuudessa olisi.

 

[Old Boy]

Suto-heittimissä ei ole mitään sivusäätöjä, eli tähtääminen tapahtuu koko alusta kääntämällä. SRH-1200 ei toki ole mitään tarkkuusammuntaa, mutta kuitenkin maalaisjärki sanoo että mitä isompi paatti niin sitä vaikeampi tähdätä.

Sekä SAH, että SRH ovat meillä kiinteästi asennettuja ja rungon suunnassa ampuvia, joten samat perusteet pätevät kaikkiin meikäläisiin aluksiin. Poikkeamat tulevat asejärjestelmien teknisistä ominaisuuksista ja toisaalta aseiden ja sonarien integroinnin tasosta.

Kiinnostava juttu, että tämän lähteen mukaan II MS aikainen Squid oli rajoitetusti sivusuunnattava. Se tapahtui kallistamalla putkia sivusuunnassa. Kuvassa näkyy hyvin kolmen putken etukäteen asetettu sivuhajonta. Britti-Squid oli myös stabilisoitu eli otti huomioon aluksen asennon laukaisuhetkellä. Paljon uudempaa tekniikkaa oleva SRH näyttää lähettävän raketit kiinteällä kulmalla. Merenkäynnissä ei siten pienet alukset saa hyviä tuloksia. Sitä en tiedä, oliko meildän pienemmillä aluksilla tällainen järjestelmä. Britit käytti Squidia fregateilla vuoteen 1977 asti.

Harmillisesti tiedot eri järjestelmistä menevät hautaan käyttäjien mukana. Museoihin päätyy ainoastaan aseet mutta kalustokirjat sekä koulutusohjeet paljon satunnaisemmin. Asia näkyi hyvin R-luokkaa esittelevissä videoissakin.

Kuvassa taka-alala näkyy Squidin 90 kg syvyyspomi. Löysin arkistosta poliisille osoitetun virka-apupyynnön 60-luvulta. Pojat oli kotiutuessaan murtautunu yksinkertaisella munalukolla ja rautakaupan peltikorvakkeilla lukittuun R-luokan vartioveneen varastoon sekä vieneet sieltä yhden Squidin puolipanoksen. Uudenvuodenpaukun sijasta sillä ruutimäärällä saisi komean tulipalon, mutta arkistot ei kertonu saatiinko panosta koskaan takaisin.

 

[HotShot]

Sonarin käyttäjä ohjauttaa aluksen oikeaan suuntaan. Hänellä on käytössä sonarilta saatu maalin suunta ja omaan konttoriinsa sijoitelta hyrrän näyttölaitteelta saatu aluksen todellinen kulkusuunta.

Muistan 80-luvulta Karjalalla tapauksen jossa harjoiteltiin oikeilla syvyyspommeilla, Vahakari (muistaakseni) veti maalilauttaa ja sutokeskus ohjasi laivaa MG-11:n mittausten perusteella suoraan kohti lauttaa. Komentosillalta huomattiin että mehän törmätään maalilauttaan, sieltä komennettiin koneet peruutukselle ja laiva melkein pysähtyi. Sutokeskus jatkoi kuitenkin harjoitusta ja laukaisi syvyyspommin joka räjähti Karjalan alla nostaen laivaa arviolta puolisen metriä. Olin asemapaikallani radiohytissä ja kaikki irtonainen kalusto lenteli pitkin hyttiä. Silloin minulle selvisi miksi sotalaivoissa on lattioilla puuritilät joiden päällä kävellään, Keittiössä sellaisia ei ollut, siellä tärähdys teki kuulemma kipeää jaloille. Sen verran vaurioita tuli että ajettiin Helsingin Hietalahden telakalle jossa jokin laivan alaosassa oleva murtunut putki korjattiin.

 

[kaislajääkäri]

Ehkäpä ollutkin jo täällä, en jaksa selata koko ketjua läpi...

Katso kartta: Täällä olisi aloitettu taistelut, jos Neuvostoliitto olisi hyökännyt Suomeen kylmän sodan aikana

YYA-sopimus määritteli vuosikymmenten ajan Suomen ja Neuvostoliiton suhteita ja se vaikutti isosti myös Puolustusvoimiin. Tosiasia oli, että armeijalla oli olemassa suunnitelmat, miten puna-armeijaa vastaan olisi taisteltu.

www.is.fi

Salaiset suunnitelmat paljastavat: näin Suomen puolustusvoimat varautui Neuvostoliiton yllätysiskuun

Pääesikunta laati 1950-luvulla kaksi salaista puolustussuunnitelmaa, joissa lännen uhka oli vain nimellinen. Todellinen torjuntasuunta oli itä.

www.is.fi

 

[Kyylä]

Muistan 80-luvulta Karjalalla tapauksen jossa harjoiteltiin oikeilla syvyyspommeilla, Vahakari (muistaakseni) veti maalilauttaa ja sutokeskus ohjasi laivaa MG-11:n mittausten perusteella suoraan kohti lauttaa. Komentosillalta huomattiin että mehän törmätään maalilauttaan, sieltä komennettiin koneet peruutukselle ja laiva melkein pysähtyi. Sutokeskus jatkoi kuitenkin harjoitusta ja laukaisi syvyyspommin joka räjähti Karjalan alla nostaen laivaa arviolta puolisen metriä. Olin asemapaikallani radiohytissä ja kaikki irtonainen kalusto lenteli pitkin hyttiä. Silloin minulle selvisi miksi sotalaivoissa on lattioilla puuritilät joiden päällä kävellään, Keittiössä sellaisia ei ollut, siellä tärähdys teki kuulemma kipeää jaloille. Sen verran vaurioita tuli että ajettiin Helsingin Hietalahden telakalle jossa jokin laivan alaosassa oleva murtunut putki korjattiin.

Kyllähän sillalla pitää aina olla tähystys päällä. Ruorimiehellä saattaa olla hyvinkin surkea näkyvyys eteenpäin. Jos ohjailukomennot vielä tulevat ikkunattomasta sutohytistä niin ei hyvä.

 

[kaislajääkäri]

Ja vielä tämäkin liittyen Porkkalan vuokra-alueeseen. Mielenkiintoista tuossa on sekin, että Helsingin puolustus olisi osin tukeutunut venäläisten jo ensimmäisen maailmansodan aikana rakentamiin asemiin (toki paranneltuina).

https://www.doria.fi/bitstream/handle/10024/144327/J%C3%A4%C3%A4skel%C3%A4inenMP_YEK58.pdf?sequence=9&isAllowed=y

 

[Kyylä]

Kiinnostava juttu, että tämän lähteen mukaan II MS aikainen Squid oli rajoitetusti sivusuunnattava. Se tapahtui kallistamalla putkia sivusuunnassa. Kuvassa näkyy hyvin kolmen putken etukäteen asetettu sivuhajonta. Britti-Squid oli myös stabilisoitu eli otti huomioon aluksen asennon laukaisuhetkellä. Paljon uudempaa tekniikkaa oleva SRH näyttää lähettävän raketit kiinteällä kulmalla. Merenkäynnissä ei siten pienet alukset saa hyviä tuloksia. Sitä en tiedä, oliko meildän pienemmillä aluksilla tällainen järjestelmä. Britit käytti Squidia fregateilla vuoteen 1977 asti.

Harmillisesti tiedot eri järjestelmistä menevät hautaan käyttäjien mukana. Museoihin päätyy ainoastaan aseet mutta kalustokirjat sekä koulutusohjeet paljon satunnaisemmin. Asia näkyi hyvin R-luokkaa esittelevissä videoissakin.

Kuvassa taka-alala näkyy Squidin 90 kg syvyyspomi. Löysin arkistosta poliisille osoitetun virka-apupyynnön 60-luvulta. Pojat oli kotiutuessaan murtautunu yksinkertaisella munalukolla ja rautakaupan peltikorvakkeilla lukittuun R-luokan vartioveneen varastoon sekä vieneet sieltä yhden Squidin puolipanoksen. Uudenvuodenpaukun sijasta sillä ruutimäärällä saisi komean tulipalon, mutta arkistot ei kertonu saatiinko panosta koskaan takaisin.

Katso liite: 50184

Onhan noita suunnattava sutoheittimiä niin itä-, kuin länsinaapurillammekin. Silloin homma kyllä vaatii tulenjohdolta vähän enemmän.

 

[Juna112Porojetsiin]

Muistan 80-luvulta Karjalalla tapauksen jossa harjoiteltiin oikeilla syvyyspommeilla, Vahakari (muistaakseni) veti maalilauttaa ja sutokeskus ohjasi laivaa MG-11:n mittausten perusteella suoraan kohti lauttaa. Komentosillalta huomattiin että mehän törmätään maalilauttaan, sieltä komennettiin koneet peruutukselle ja laiva melkein pysähtyi. Sutokeskus jatkoi kuitenkin harjoitusta ja laukaisi syvyyspommin joka räjähti Karjalan alla nostaen laivaa arviolta puolisen metriä. Olin asemapaikallani radiohytissä ja kaikki irtonainen kalusto lenteli pitkin hyttiä. Silloin minulle selvisi miksi sotalaivoissa on lattioilla puuritilät joiden päällä kävellään, Keittiössä sellaisia ei ollut, siellä tärähdys teki kuulemma kipeää jaloille. Sen verran vaurioita tuli että ajettiin Helsingin Hietalahden telakalle jossa jokin laivan alaosassa oleva murtunut putki korjattiin.

Aukaisisitko (ehkä myös @Kyylä ?) hieman tämmöiselle kuivan maan kulkijalle, että miten siis tuo harjoitus oli järjestetty ja mitä siinä harjoiteltiin? Siis sukellusveneen torjuntaa, miten tuo maalilautta markkeerasi maalia. Vai oliko jokin sukellusvene harjoitusmaali myös olemassa?
Ja kun nyt opiskelin tuosta aiemmasta keskustelusta; hyökkäävä alus siis kulkee samaan suuntaa maalin kanssa --- niin eikös se silloin oli joko maalin takana, päällä tai edessä? J.. ja syvyyspommeja kun pudotetaan ollaan menossa maalin yli? (josta edelleen tulee mieleen että väkisinhän siinä ajetaan maalilautan yli .. niin kuitenkaan ei liene tarkoitus)

Tuosta aluksen alla tapahtuvasta räjähdyksestä seurauksineen on muistaakseni verrattain karmea kuvaus Ott Wolfgangin kirjassa Hait ja pienet kalat. Tosin se taisi olla miina.

 

[Kyylä]

Aukaisisitko (ehkä myös @Kyylä ?) hieman tämmöiselle kuivan maan kulkijalle, että miten siis tuo harjoitus oli järjestetty ja mitä siinä harjoiteltiin? Siis sukellusveneen torjuntaa, miten tuo maalilautta markkeerasi maalia. Vai oliko jokin sukellusvene harjoitusmaali myös olemassa?
Ja kun nyt opiskelin tuosta aiemmasta keskustelusta; hyökkäävä alus siis kulkee samaan suuntaa maalin kanssa --- niin eikös se silloin oli joko maalin takana, päällä tai edessä? J.. ja syvyyspommeja kun pudotetaan ollaan menossa maalin yli? (josta edelleen tulee mieleen että väkisinhän siinä ajetaan maalilautan yli .. niin kuitenkaan ei liene tarkoitus)

Tuosta aluksen alla tapahtuvasta räjähdyksestä seurauksineen on muistaakseni verrattain karmea kuvaus Ott Wolfgangin kirjassa Hait ja pienet kalat. Tosin se taisi olla miina.

En ymmärrä miten tuollainen on voinut käydä. Kaikilla ei vissiin ole ollut tietoa harjoituksen sisällöstä ja toteutuksesta. Enkä muista tällaisesta kuulleenikaan.

 

[SatSotHist]

Ja kun nyt opiskelin tuosta aiemmasta keskustelusta; hyökkäävä alus siis kulkee samaan suuntaa maalin kanssa --- niin eikös se silloin oli joko maalin takana, päällä tai edessä? J.. ja syvyyspommeja kun pudotetaan ollaan menossa maalin yli? (josta edelleen tulee mieleen että väkisinhän siinä ajetaan maalilautan yli .. niin kuitenkaan ei liene tarkoitus)

Maalialus hinasi syvyytettävää kaikumittainmaalia.

Minun aikaan syvyysraketteja ei ammuttu hinattavaa maalia kohti, syvyyspommitkin pudotettiin maalista vasemmalle tai oikealle (ikäänkuin sukellusvene olisi väistänyt siihen suuntaan).

Käytännössä harjoiteltiin vain sellaisia hyökkäyksiä että päästään sukellusveneen vanaveteen ja hyökätään sieltä. Tullaan takaa, ammutaan raketit, ajetaan eteenpäin ja pudotellaan syvyyspommit siihen suuntaan mikä oli viimeinen maalin suunta-tieto.

Vanhassa asejärjestelmässä ei ollut mitään automaattista ammunnanhallintaa, ja SRH-1200 syvyysheittimessä ei ollut mitään sivusäätöjä. Eli tuo samaan suuntaan ajaminen oli ainoa keino osua syvyysraketeilla sukellusveneeseen, ja silloinkin se oli aika arpapeliä.

Syvyyspommeillahan oli vielä epätoivoisempi osua mihinkään, koska maali katoaa sonarista kun ajetaan sukellusveneen yli, ja syvyyttimen asetukset olivat lähinnä valistuneita arvauksia.

 

[tulikomento]

Länsisaksalaisten varusmiesten hiusmuotia 70-luvulta. Ei ihme että NATO-liittolaiset käyttivät Bundeswehristä leikillistä pilkkanimeä "German Hair Force."

 

[Olympiakasarmi]

Varhainen (1972) MiG-29 malli R-25 (AIM-7E:n kopio) ohjuksilla.