Kylmän sodan salaisuudet??


saab-a-36-projekt-1300.jpg


Toinen versio

saab_1300-76c.jpg



1630760538446.png
 
Tukholman lähellä sijaitseva kylmän sodan aikainen kallion sisään louhittu Muskön laivastotukikohta lienee tuttu kylmän sodan historian ystäville.
Norjalaisilla oli oma vastaavanlainen tunturiin louhittu tukikohta Olavsvernissä Tromssan liepeillä. Tukikohtaan mahtui kuusi sukellusvenettä. Norjalaiset varautuivat taistelemaan Neuvostoliiton Pohjoista laivastoa vastaan.

 
ON kyseenalaista, oliko Suomen viisasta vaieta enää vuonna 1993 Venäjän ehdotuksesta. Ehdotuksen julkistaminen olisi johtanut julkiseen keskusteluun Suomen asemasta ja aiheuttanut Venäjään liittyvän arvosteluryöpyn, joka olisi voinut vaikuttaa myönteisesti Suomessa vallinneeseen mielikuvaan Natosta ja läntisestä integraatiosta. jne.jne.

Yllä lainaus SKsta. Salaaminen todennäköisesti potkaisi tuolloin nilkkaan. Suomella ja Venäjällä oli Yhteinen Salaisuus.....näin se Venäjä toimii, kun suomalaispäättäjien selkäytimissä on seuraava: tämmönen juttu mitä tehdään....ei tehdä mitään, salataan.
 
Tukholman lähellä sijaitseva kylmän sodan aikainen kallion sisään louhittu Muskön laivastotukikohta lienee tuttu kylmän sodan historian ystäville.
Norjalaisilla oli oma vastaavanlainen tunturiin louhittu tukikohta Olavsvernissä Tromssan liepeillä. Tukikohtaan mahtui kuusi sukellusvenettä. Norjalaiset varautuivat taistelemaan Neuvostoliiton Pohjoista laivastoa vastaan.

Nämä Tromssan luolat ovat olleet ja ovat taas nykyään lainassa Amerikkalaisille Seawolf sukellusveneille


 
Oliko suomalaisilla puolustusrakenteita vuokra-alueen rajoilla?

Lunttaan täältä:



Porkkalan rajavartioston alkuvaiheen tehtäväksi kirjattiin puolueettomuusvartiointi ”maan hallituksen tekemien kansainvälisten sopimusten perusteella siitä annettuja erikoismääräyksiä noudattaen”. Lisäksi PR:n tehtävänä oli luvattomien rajanylitysten estäminen molempiin suuntiin sekä vangita, ja pakottavissa tapauksissa tuhota, rajan ylittäneet osastot sekä torjua pienet paikalliset hyökkäykset alueellaan. Vakavan hyökkäyksen sattuessa tuli toimeenpanna erikseen annetut verhoamis-, viivytys-, tiedustelu- ja sulutustehtävät.

Porkkalan rajavartioston täyteen sodan ajan vahvuuteen kuului 1 059 sotilasta. Joukot muodostuivat esikunnasta ja sen esikuntakomppaniasta, kahdesta rajavartiokomppaniasta ja reservikomppaniasta. Lisäksi oli vielä pikakiväärijoukkue, pst-joukkue sekä alistuksena Sissipataljoona 5:n yksi yksikkö. Porkkalan rajavartioston vahvuus oli siis yli kolminkertaistunut tehtävän alkuajoista, jolloin vartioston vahvuus oli ollut noin 70 miestä.
 

Kekkonen sai neuvon harkita ydinasetta Suomelle – uusi kirja piirtää uskomattoman kuvan sotilastiedustelusta sodan aikana ja sen jälkeen​

Tiedustelua pyöritettiin kirjan mukaan yksityisellä säätiö- ja yritysrahalla. Rahaa toiminnan pyörittämiseen tuli myös ulkomailta.

SDP-vaikuttajan, entisen ministerin ja kansliapäällikön Kalle Lehmuksen aiemmin salatut oikeudenkäyntiasiakirjat tuovat näkyviin täysin uutta tietoa Suomen tiedustelusta.

 
ON kyseenalaista, oliko Suomen viisasta vaieta enää vuonna 1993 Venäjän ehdotuksesta. Ehdotuksen julkistaminen olisi johtanut julkiseen keskusteluun Suomen asemasta ja aiheuttanut Venäjään liittyvän arvosteluryöpyn, joka olisi voinut vaikuttaa myönteisesti Suomessa vallinneeseen mielikuvaan Natosta ja läntisestä integraatiosta. jne.jne.

Yllä lainaus SKsta. Salaaminen todennäköisesti potkaisi tuolloin nilkkaan. Suomella ja Venäjällä oli Yhteinen Salaisuus.....näin se Venäjä toimii, kun suomalaispäättäjien selkäytimissä on seuraava: tämmönen juttu mitä tehdään....ei tehdä mitään, salataan.

Mikä ehdotus?
 
Lunttaan täältä:



Porkkalan rajavartioston alkuvaiheen tehtäväksi kirjattiin puolueettomuusvartiointi ”maan hallituksen tekemien kansainvälisten sopimusten perusteella siitä annettuja erikoismääräyksiä noudattaen”. Lisäksi PR:n tehtävänä oli luvattomien rajanylitysten estäminen molempiin suuntiin sekä vangita, ja pakottavissa tapauksissa tuhota, rajan ylittäneet osastot sekä torjua pienet paikalliset hyökkäykset alueellaan. Vakavan hyökkäyksen sattuessa tuli toimeenpanna erikseen annetut verhoamis-, viivytys-, tiedustelu- ja sulutustehtävät.

Porkkalan rajavartioston täyteen sodan ajan vahvuuteen kuului 1 059 sotilasta. Joukot muodostuivat esikunnasta ja sen esikuntakomppaniasta, kahdesta rajavartiokomppaniasta ja reservikomppaniasta. Lisäksi oli vielä pikakiväärijoukkue, pst-joukkue sekä alistuksena Sissipataljoona 5:n yksi yksikkö. Porkkalan rajavartioston vahvuus oli siis yli kolminkertaistunut tehtävän alkuajoista, jolloin vartioston vahvuus oli ollut noin 70 miestä.

Verhoamistehtävä?

Teuvo Lomanin sodan ajan sijoitus?
 
Tiedustelua pyöritettiin kirjan mukaan yksityisellä säätiö- ja yritysrahalla. Rahaa toiminnan pyörittämiseen tuli myös ulkomailta.
Tuossahan ei mitään uutta ole kerrottu. Ydinvoimasta ja -aseista oltiin täällä yhtä kiinnostuneita kuin muuallakin 50-luvulla.

Sopimusmuutoksiin pyrkiminen ja Kekkonen on uutta.
 
  • Tykkää
Reactions: PSS
Brittien Sanla.

MA-4450 Message Entry and Read-Out Device (MEROD), manufactured by Racal COMSEC in Salisbury. It was developed for sending encrypted messages, and was therefore often utilised by Special Forces. It would be housed inside a carrying pouch so it could be attached to webbing for use in the field.
242504223_1125822131280925_8644243826216642335_n.jpg
 
Juuri lukemassa tätä. Ihan alussa vasta, mutta mielenkiintoista on, että Helsingin maalinnoituksen asemat olivat suunnittelussa mukana hyvin pitkään.

Suunnitelmat pääkaupunkiseudun puolustamiseksi jatkosodan lopulta 1960-luvun alkuun​

Jääskeläinen, Mika (2021)​


https://www.doria.fi/handle/10024/181728

@Fremen, vanhana Helsingin puolustajana löydät varmasti tästä paljon mielenkiintoista :).
 
Viimeksi muokattu:
Muutamia poimintoja sieltä täältä:
.........
4 Ibid sekä 2.DE:n asiak n:o 554/Järj/OT/11 sal 27.11.1953, T-20184/7, KA. Linnoittamiseen laskettiin kuluvan Loviisan kaistalla välttävään valmiuteen 8 000 miespäivää ja tyydyttävään valmiuteen 14 000 miespäivää, kun HL:n alueella laskelma vastaavasti oli välttävään 55 600 ja tyydyttävään 483 000 miestyöpäivää. Suluttamiseen ja hävitystöihin tarvittiin HL:n alueella kymmeniä tuhansia panssari- ja jalkaväkimiinoja sekä 60 tonnia räjähdyainetta.
.........
Kaupungin väestönsuojelujohtaja, joka oli sotaveteraani ja upseeri evp., vastasi väestönsuojelun suunnitelman laatimisesta. Väestönsuojelun johtopaikka oli Helsingin pääpaloaseman kalliosuojassa, HL:n komentopaikan välittömässä läheisyydessä. Sotilaat arvioivat, että evakuoinnin toteutuessa t-vaiheen aikana evakuoitaisiin noin kolmasosa Helsingin väestöstä. Pommitusten jälkeisistä sähkö-, kaasu-, voima- ja vesijohtolaitosten korjaustöistä vastasivat kaupungin viranomaiset.522 Edellinen kuvastaa myös, miten Helsingin infrastruktuuri ja keskeisten laitosten sijainti pääkaupungissa käytännössä jo 1950-luvulla tarkoitti sitä, että kaikkea väestöä ei voida alueelta evakuoida, eikä kaupunkia voitaisi missään vaiheessa jättää puhtaasti sotatoimien alaiseksi taistelukentäksi. Siviiliviranomaiset, kuten poliisi ja palomiehet, sairaaloiden henkilöstö sekä teollisuuslaitosten ja sähkö-, kaasu-, voima- ja vesijohtolaitosten henkilöstö olisivat likipitäen kaikki jääneet toimipaikoilleen. Väestönsuojeluorganisaatio olisi tietenkin jäänyt alueelle. Myös perustamiskeskusten evp-henkilöstöä ja vanhempaa reserviä olisi ollut kaupungin eri puolilla runsaasti. Taistelukentän kuva esimerkiksi reservinä toimivalle Jääkäripataljoona 2:lle olisi ollut varsin erilainen, esimerkiksi jatkosodan aikaisen JP 2:n taistelupaikkoihin verrattuna. Sotatoimet olisi suoritettu keskellä asutusta, siis alueella, jossa olisi väestön ja siviilitoimijoiden lisäksi runsaasti rajoitteita tulenkäytölle, kuten esimerkiksi sairaalat.
 
Tykistöryhmään näkyy kuuluneen krh-patteristo. Jossain vaiheessa raskaita heittimiä oli tosiaan tykistönkin vahvuuksissa. Ei tainnut olla kovin pitkäaikainen käytäntö?
Veli @Old Boy valottanee tätä kysymystä.
----
Ilmavoimien soittokunnan häröilyä muutaman kerran lähietäisyydeltä seuranneena, niin soisin tämän käytännön jatkuneen näihin päiviin :):
Toinen mielenkiintoinen, joskin vähemmän merkityksellinen päivitys sisäisen suojelun suunnitelmiin on tarkennus, jossa sotilaslääni vaati Pääesikunnan järjestelyosastolta ponnekkaita toimia Helsingin varuskuntasoittokunnan koulutusjärjestelyjen tehostamiseksi. Kenraalimajuri Sarion esityksessä haluttiin soittokunnan osallistuvan säännöllisesti Helsingin varuskuntapataljoonan konekiväärijoukkueen taisteluharjoituksiin, sillä suojelusuunnitelman mukaan soittokunnasta muodostettaisiin vartiopataljoonan komentajalle alistettu konekiväärijoukkue. Aiheen nousemisesta näin korkean tason käsittelyyn on aistittavissa, että soittokunta ei ole kenties ollut kovin halukas osallistumaan konekivääriharjoituksiin, tai että sen koulutustasosta hälytyksen tullen ei ehkä ollut takeita.

Voi noita suoraviivaisemman toiminnan aikoja 1954. Muistissa ovat poliitikkomme, jotka pari vuotta sitten reservipoliisikysymystä käsitellessä olisivat jakaneet ao. väelle vain pamppuja.
UudSlE:n suunnitelma sisälsi myös vapaaehtoisen laitossuojelun. Sellaisten kohteiden, joihin vartiopataljoonien henkilöstö ei laskelmissa riittänyt, vartiointi olisi toteutettu poliisin sekä yritysten ja laitosten vapaaehtoisten työntekijöiden ja voimin, vapaaehtoisuuteen ja kansalaisvelvollisuuteen perustuen. Suunnitelmassa esitettiin, että puolustusvoimat voisi jopa jakaa aseet näille vapaaehtoisille.
 
Viimeksi muokattu:
Mielenkiintoista on, että Helsingin maalinnoituksen asemat olivat suunnittelussa mukana hyvin pitkään.
Tämä on ihan luonnollista, sillä eihän linnoitteet 50-luvun alussa ollu, kun 35 v vanhoja. Iso osa taisteluhaudoista oli kallioon louhittuja (hyvin syviä) jotka oli käytettävissä sellaisenaan. Kenttälinnoitteista oli puuosat purettu polttopuuksi ja korsujen metalliosat poistettu. Mutta kallioluolat taas käyttökelpoisia paineenkestoa lukuunottamatta. Halukkaat voi käydä katsomassa Leppävaarassa sekä Länsimäessä ja Vartiokylän Mustavuoressa olevia linnoituksia, jotka näiltä kallio-osilta ovat vieläkin käyttökunnossa. Kunhan poistaa 105 vuoden roskat sekä pudonneet lehdet. 1950 kulki päätiet itään ja länteen siten, että näillä linnoituksilla ne suljettiin tehokkaasti.
Tykistöryhmään näkyy kuuluneen krh-patteristo. Jossain vaiheessa raskaita heittimiä oli tosiaan tykistönkin vahvuuksissa. Ei tainnut olla kovin pitkäaikainen käytäntö?
No eihän ne mitään tykistöä olleet, vaan krh-komppanian/osaston silloinen (lyhytaikainen) nimitys. Jv halusi perinnesyistä takaisin vanhat nimikkeet ja näin on asia siitä asti ollu.
Voi noita suoraviivaisemman toiminnan aikoja 1954. Muistissa ovat poliitikkomme, jotka pari vuotta sitten reservipoliisikysymystä käsitellessä olisivat jakaneet ao. väelle vain pamppuja.
UudSlE:n suunnitelma sisälsi myös vapaaehtoisen laitossuojelun. Sellaisten kohteiden, joihin vartiopataljoonien henkilöstö ei laskelmissa riittänyt, vartiointi olisi toteutettu poliisin sekä yritysten ja laitosten vapaaehtoisten työntekijöiden ja voimin, vapaaehtoisuuteen ja kansalaisvelvollisuuteen perustuen. Suunnitelmassa esitettiin, että puolustusvoimat voisi jopa jakaa aseet näille vapaaehtoisille.
Reservipoliisi-asia oli forumilla esillä silloin, kun viime hallitus olisi voinut tällaisen järjestelmän luoda. Aika yksimielinen tuomio täällä oli, ettei niitä tarvita. Eduskunnassa asia raukesi ajan puutteeseen, joka todellisuudessa tarkoitti, ettei hallitustakaan asia kiinnostanut. Eikä kulunu kun vuosi reservipoliisilain raukeamisesta, kun niitä olisi oikeasti tarvittu kovaan tehtävään. Ehkä kokoomus ja persut ovat joskus taas hallituksessa, niin tähän voitais palata.

Kuntien laitosten oma henkilökunta on aina ollu mukana varautumissuunnitelmissa. Mutta on melko erilainen tehtävä täyttää hiekkasäkkejä, kun väijyä kivääri M91:n kanssa portilla. Ihan uusi juttu mulle tuo aseiden jako. Perustui varmaan siihen, että meillä oli ns. erikseen perustettavia joukkoja (on edelleenkin). Näille oli henkilökohtaiset aseet kaikille, mutta ei joukkokamoja esim viesti ym. välineitä. Ne ajateltiin perustettavan sitten, jos ystävällismieliset valtiot lähettää laivoja tuomaan sotamateriaalia ja ne purkit pääsee satamiimme asti.
 
Viimeksi muokattu:
Back
Top