Kylmän sodan salaisuudet??

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja Hejsan
  • Aloitus PVM Aloitus PVM
Vuoteen 1991 liittyvä tarina itse Hannu Karpolta. Kertoo tässä mitenkä juttukeikalla Neuvosto-Viron Tartossa piti juosta karkuun takaa-ajavaa neuvostopanssaria.

 
Oulussa, 80-luvulla, muistaakseni lukion rehtorilta oli lähtöisin väite, jonka mukaan koulun alla kulkee kuuma (puhelin)linja USA:n ja Moskovan välillä. Wikipedian sivulla ei tueta väitettä, jonka mukaan kaapeli kulkisi Oulun läpi. Toisaalta reksi oli poikkeuksellisen viisas mies eikä mikään tyhjänpuhuja.

Edit. Koulu oli valmistunut 1958, mutta kuuma linja avattiin vasta 1963. Eranto ilmentää keskivahvaa ristiriitaa reksin väitteelle, mutta pitkä linja on tietysti täytynyt vaatia pitkän rakennusajan.

https://fi.wikipedia.org/wiki/Kuuma_linja
 
Viimeksi muokattu:
Starpom kirjoitti:
Oulussa, 80-luvulla, muistaakseni lukion rehtorilta oli lähtöisin väite, jonka mukaan koulun alla kulkee kuuma (puhelin)linja USA:n ja Moskovan välillä. Wikipedian sivulla ei tueta väitettä, jonka mukaan kaapeli kulkisi Oulun läpi. Toisaalta reksi oli poikkeuksellisen viisas mies eikä mikään tyhjänpuhuja.
https://fi.wikipedia.org/wiki/Kuuma_linja
Klikkaa laajentaaksesi...

Tuolle varsinaiselle oli jonkinlaisia varmistuksia, mutta en tiedä yhtään tarkemmin miten homma oli järjestetty.
 

Näin KGB:n erityisasema lopetettiin Suomessa – Venäjän ehdokkaat torjuttiin​


Juha-Pekka Tikka | 23.08.2021 | 07:50- päivitetty 23.08.2021 | 09:15

Vasta kolmas tarjottu mies kelpasi Helsingille SVR:n residentiksi Neuvostoliiton kaaduttua.

Turun yliopistossa tarkistetaan viikolla Juha-Matti Ritvasen valtiotieteiden väitöskirja Mureneva kulmakivi. Suomi, Neuvostoliiton hajoaminen ja YYA-sopimuksen loppuvaiheet 1989–1992.

Väitöskirjassa kerrotaan ensi kertaa yksityiskohtia Neuvostoliiton sortumisen jälkeiseen uuteen aikaan siirtymisestä, jolloin Suomen johdossa päätettiin lopettaa yhteydenpito KGB:n Helsingin-residenttiin. Tilalle tulivat normaalit valtioiden välisten suhteiden käytännöt – mutta muutos ei tapahtunut kitkatta.

Viimeinen KGB:n ulkomaantiedustelun Helsingin-päällikkö eli residentti oli Feliks Karasev. Hän oli presidentti Mauno Koiviston yhteysmies Kremliin 1985–1991.

Venäjän ottaessa Neuvostoliiton paikan KGB:tä seurasi SVR.

– SVR:n residentiksi asetettiin Moskovassa ehdolle kenraalimajuri Anatoli Korendjasev. Korendjasev ei ollut koskaan palvellut Suomessa, eikä osannut kieltä. Uuden nimityksen takana oli SVR:n ensimmäinen päällikkö, akateemikko Jevgeni Primakov. Korkean tuen vuoksi asiaa pidettiin niin selvänä, että Korendjasev saapui jo Helsinkiin esittäytymään Suojelupoliisin uudelle päällikölle Eero Kekomäelle ja Tehtaankadun lähetystön tiedusteluvirkailijoille, väitöskirjassa todetaan.

Suojelupoliisilla oli kuitenkin tieto, että Korendjasev oli 1980 poistettu Ranskasta, kun hän oli jäänyt kiinni ranskalaisen Nato-virkamiehen värväyksestä. Virkamies oli saanut 10 vuotta vankeutta.

Vielä keväällä 1990 suojelupoliisin päällikkö Seppo Tiitinen oli puolustanut kärähtäneiden tiedustelijoiden päästämistä Suomeen, koska silloin voitiin ”ne vähäiset verkonriekaleet panna sinne, missä kalan tiedetään varmasti liikkuvan ja käyvän pyydykseen”.

Nyt Suomi linjasi Neuvostoliiton hajoamisen jälkeen, ettei muualta karkotettuja enää hyväksytä ja jo hyväksytytkin yritettäisiin saada pois. Heistä oli ”seitsemän nimeä sisältävä lista”.

Samalla presidentin erityissuhde neuvostotiedustelun residenttiin ja myös supon päällikköön lopetettiin.

Suojelupoliisin uusi päällikkö Eero Kekomäki tapasi Korendjasevin Helsingissä ja selitti, miksi nimitys ei olisi viisasta. Residenttiehdokas kuitenkin vähätteli kielitaidon ja maantuntemuksen puutettaan ja tulkitsi Kekomäen reaktion varauksellisen myönteiseksi.
Primakov pyysi yhä tukea Korendjaseville. Kekomäki torjui sen.

Toisena ehdokkaana Feliks Karasev toi presidentin kansliapäällikkö Jaakko Kalelalle esiin Suomess
a jo kahdesti olleen Valeri Marejevin.

– Primakov joutui vaihtamaan ehdokasta, mutta ei antanut paikkaa myöskään Suomi-mafian jäsenille. Karasevin seuraajaksi näyttää valikoituneen Valeri Kartuzov. Kartuzovin kausi Suomessa jäi kuitenkin syystä tai toisesta lyhyeksi. Hänet kutsuttiin kotiin jo parin vuoden kuluttua. Tällä kertaa Primakov viimein suostui Marejeviin. SDP:n pitkäaikainen kansanedustaja Erkki Tuomioja kertoo julkaistujen päiväkirjojensa ensimmäisessä osassa, miten syyskuussa 1993 Tehtaankadulle oli ilmaantunut ”entinen kotiryssä” Valeri Marejev. Tiettävästi Marejev johti Venäjän residentuuraa Helsingissä vuodesta 1994, väitöskirja kertoo.

www.verkkouutiset.fi

Näin KGB:n erityisasema lopetettiin Suomessa - Venäjän ehdokkaat torjuttiin | Verkkouutiset

Näin KGB:n erityisasema lopetettiin Suomessa - Venäjän ehdokkaat torjuttiin | Verkkouutiset
www.verkkouutiset.fi www.verkkouutiset.fi
 
Starpom kirjoitti:
Oulussa, 80-luvulla, muistaakseni lukion rehtorilta oli lähtöisin väite, jonka mukaan koulun alla kulkee kuuma (puhelin)linja USA:n ja Moskovan välillä. Wikipedian sivulla ei tueta väitettä, jonka mukaan kaapeli kulkisi Oulun läpi. Toisaalta reksi oli poikkeuksellisen viisas mies eikä mikään tyhjänpuhuja.

Edit. Koulu oli valmistunut 1958, mutta kuuma linja avattiin vasta 1963. Eranto ilmentää keskivahvaa ristiriitaa reksin väitteelle, mutta pitkä linja on tietysti täytynyt vaatia pitkän rakennusajan.

https://fi.wikipedia.org/wiki/Kuuma_linja
Klikkaa laajentaaksesi...
Erilaisten huhujen ja wanhojen tarinoiden mukaan yksi kaapeli meni Heinolassa Rantakasinon alla. 70-luvulla uutta rakennusta siihen rakentaneet "tiesivät kertoa", ja taisi se huhujen mukaan mennä hetkeksi poikkikin kun kaivinkoneen kauha vähän hipaisi... Tiedä sitten, pääseehän toki Lahdesta Kouvolaan Heinolan kauttakin...
 
Lunni kirjoitti:
Erilaisten huhujen ja wanhojen tarinoiden mukaan yksi kaapeli meni Heinolassa Rantakasinon alla. 70-luvulla uutta rakennusta siihen rakentaneet "tiesivät kertoa", ja taisi se huhujen mukaan mennä hetkeksi poikkikin kun kaivinkoneen kauha vähän hipaisi... Tiedä sitten, pääseehän toki Lahdesta Kouvolaan Heinolan kauttakin...
Klikkaa laajentaaksesi...
On täytynyt olla erinomaisen häiriöaltis linja kun pituutta on ollut Washingtonista Moskovaan. Siihen välille mahtuu tsiljoona vahvistinasemaa ja rakennustyömaata, joissa kaivinkone on muodostanut uhan kaapelille. Melkein voisin veikata että kaapeli ei ole voinut pysyä toimintakunnossa montaakaan kuukautta yhtäjaksoisesti.
 
tulikomento kirjoitti:
En muista tarkasti mutta olisikohan ollut jossain Kiteen ja Tohmajärven välisellä alueella missä tapahtui. Päälle toista vuotta videon näkemisestä joten en tarkasti muista. Ilmeisesti samanlaista mitä norjalaisetkin kokivat samoihin aikoihin Neuvostoliiton vastaisella rajallaan.
Klikkaa laajentaaksesi...
Kiteen ja Tohmajärven väliltä minäkin olen kuullut sen ajan rajamiesten ihan omapuheisia muisteloita.
 
Kyllähän tuo tsekki-hässäkkä aiheutti Suomenkin puolella varautumista.

Kirjoitin jo 2014 tähän säikeeseen siihen liittyen, mutta ko. viestin liittäminen osoittautui ongelmalliseksi.

Eli siis PV:n palveluksessa (silloin) ollut ex-varusmieskaveri kertoi Haminan suunnalla raivatun ampuma-aloja Salpalinjan asemien edestä. Lähteenä tällä kaverilla oli oma isänsä, joka ko. ajankohtana oli palveluksessa ja myöskin loi merkittävän sotilasuran tuolla kaakonkulmalla.

Minulla ei ole mitään syytä kyseenalaistaa ko. tietojen todenperäisyyttä.
 
Viimeksi muokattu:
Eipä kai se "kuuma linja" ollut yhden johdinparin varassa, vaan varareittejeä oli useampia.

Monetkin harmaat lasikuitukopit ovat kuulemma olleet osa tuota mystistä linjaa. Ja kaikki ovat olleet varmoja tietoja.
 
YliKoo kirjoitti:
Eipä kai se "kuuma linja" ollut yhden johdinparin varassa, vaan varareittejeä oli useampia.

Monetkin harmaat lasikuitukopit ovat kuulemma olleet osa tuota mystistä linjaa. Ja kaikki ovat olleet varmoja tietoja.
Klikkaa laajentaaksesi...
Hesari kirjoitti kuumasta linjasta 2015. Te kun olette moneen kertaan jo hesarinne peruuttaneet, niin leikkaan tähän joitakin kohtia uutisesta:

"Linjan Suomen osuudesta on säilynyt niukasti varmaa tietoa, ja sekin osin virheellistä. Esimerkiksi tarkkaa reittikarttaa ei ole tiettävästi julkistettu. Ilmeisesti linja kulki vuosikymmenten aikana kahta eri reittiä Suomen halki.

Julkisista lähteistä voidaan päätellä, että kuuma linja lienee kulkenut aluksi Moskovasta ilmajohtoja myöten Tallinnaan. Sieltä se jatkoi merenalaista kaapelia pitkin Porkkalaan ja edelleen ilmajohtoa myöten Helsinkiin. Vuonna 1963 tällä välillä oli 18 kaukokirjoitinyhteyttä.

Helsingissä kuuma linja kulki tiettävästi Postitalon kolmannen kerroksen puhelinkonttorin kautta.

Helsingistä linja lähti maajohtoa myöten länteen kohti Turkua reitillä Espoo–Vihti–Lohja–Suomusjärvi (nykyinen Salo). Näin voidaan päätellä lukuisista lehdissä olleista kaapelin katkeamista koskevista uutisista. Turusta kuuma linja jatkoi merikaapelissa Tukholmaan.

Myöhemmin kuuman linjan reitti ilmeisesti muuttui kulkemaan Moskovasta Leningradiin ja sieltä Lappeenrannan, Kouvolan ja Lahden kautta Helsinkiin."




"Kuuma linja katkesi taas" oli tavanomainen uutisotsikko 1960-luvulla. Suomalaiset ilma- ja maajohdot olivat herkkiä katkeilemaan mitä erilaisimmista syistä.

Esimerkiksi tammikuussa 1964 poliisi etsi alaikäisiä poikia, joiden epäiltiin pätkäisseen kuumasta linjasta kuuden metrin siivun. Korjaaminen vei neljä tuntia.

Linjaa katkoivat ahkerimmin kaivin- ja maansiirtokoneet, mutta myös salamat ja jopa lakkoilu tekivät osansa.

Vuonna 1966 eräs maanviljelijä sai käräjillä viiden markan sakon, koska oli salaojitusta teettäessään unohtanut kertoa maillaan kulkevasta kaapelista konemiehelle, joka vahingossa katkaisi kaapelin.

Kun kuuma linja katkaistiin taas vahingossa Espoon Nupurissa alkukesällä 1966, HS kirjoitti, että kaapelikatkojen vuoksi "Yhdysvalloissa ei Suomea tunneta niinkään saunan ja velanmaksun maana kuin sinä valtiona, missä aina kaapeli katkeaa".


"Yhdysvallat ja Neuvostoliitto tarkistivat Kuuman linjan toimivuuden joka tunti lähetettävin testiviestein.

Kuuma linja oli käytössä useissa kriiseissä​

Kuumaa linjaa on tiettävästi käytetty esimerkiksi seuraavien kriisien yhteydessä:
Kuuden päivän sota vuonna 1967.
Intian ja Pakistanin välinen sota vuonna 1971.
Jom Kippur -sota vuonna 1973.
Turkin hyökkäys Kyprokseen vuonna 1974.
Neuvostoliiton Afganistanin miehitys vuonna 1979."

www.hs.fi

Kylmän sodan kuuma linja kulki Suomen läpi – tarkka reitti yhä salassa

Supervaltojen hätälinja kulki kylmän sodan vuosina Suomen läpi
www.hs.fi www.hs.fi
 
Suurimmalle osalle ihmisistä Skipjack on tonnikalalaji. Minulle se on USA:n ensimmäinen moderni ydinkäyttöinen hyökkäyssukellusvene-luokka.

fsm-wb0413_01.jpg
 
Sinun täytyy kirjautua vastataksesi.
Back
Top