Kylmän sodan salaisuudet??

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja Hejsan
  • Aloitus PVM Aloitus PVM
Ensimmäisten atomipommien räjähdyksen jälkeen 1945 ei voitu käyttää sen jälkeen valmistettua terästä radioaktiiviselle säteilylle herkissä laitteissa kuten vaikkapa Geiger-mittareissa. Tämä johtui siitä, että teräksen valmistusprosessissa käytettiin ilmaa, josta radioaktiivisia partikkeleita kulkeutui valmistusprosessissa teräkseen. Niinpä jostain piti saada vanhempaa saastumatonta terästä. Yksi huomattavimmista lähteistä oli ensimmäisen maailmansodan jälkeen 1919 Scapa Flowiin upotetut saksalaiset sotasaalisalukset. Nykyisin taustasäteily on laskenut niin alas, että nykyaikainen teräs yleensä käy sensitiivisten laitteiden valmistukseen.

Tähän liittyen muut kuin maanalaiset ydinkokeet kiellettiin 1963, tosin pääasiallinen syy oli välttää ihmisten altistuminen kumuloituvalle laskeumalle. Käsittäkseni tosin esmes Ranska teki ydinkokeensa Mururoan atollilla 1996 vedenalaisina.

Kieltosopimuksen tehoa kuvannee hiili-14:n pitoisuus ilmakehässä:
800px-Radiocarbon_bomb_spike.svg.png


Tai näyttää ja näyttää. Käytännössä asia on näin, mutta näin nopea pudotus ei johdu hiili-14:n puoliintumisesta: sen puoliintumisaika on 5740 vuotta, joten kaksinkertaiseksi kohonneen määrän puoliintuminen normaalille tasolle kestää 5740 vuotta (luonnossa hiili-14:n määrä pysyy vakiona koska kosminen säteily pommittaa ilmakehän typpeä käytännössä vakaalla vuolla, n + N-14 -> C-14 + p ). Kuitenkin vain marginaalinen osa maapallon hiilestä on ilmakehässä (1,3*10^12 kg) suhteessa maankuoreen (tästä on lähinnä hattuvakio 10^20 kg.). Ero on noin satamiljoonakertainen - siinä on 8 nollaa välissä - ja siihen on nyt tyytyminen sillä olen sen verran päissäni etten ala laskemaan tätä funktiolaskimella. Asiaan! Tästä megalomaanisesta erosta voidaan päätellä, että hiiltä sekä vapautuu että sitoituu ilmakehästä jatkuvasti. Biologisesta kierrosta vapautuva hiili-14 ei ole juuri ehtinyt puoliintua, ja geologisesta kierrosta se taas on hajonnut olemattomiin, eli ydinkokeiden vapauttama hiili-14 sitoutuu luonnon prosesseihin huimasti nopeammin, kuin se katoaisi vain puoliintumalla suljetussa ympäristössä. Itse asiasta kuvaajasta voi approksimoida ylijäämän puoliintuvan 9 vuodessa, eli 638 kertaa nopeammin.

Mitä tästä voi päätellä? Ensinnäkin, annetun kuvaajan perusteella ei voi laskea hiili-14:n puoliintumisaikaa - mutta sen avulla voi laskea hiilen sitoutumisnopeuden ilmakehästä: ellei uutta hiiltä vapautuisi sinne mistään, mutta sitä sitovat proisessit toimisvat normaalisti, se 12,8 gigatonnia ilmahehän hiiltä laskisi puoleen, eli 6,4 gigatonniin 9 vuodessa. Ergo, maapallon voidaan päätellä imevän hiiltä kaikkineen 711 megatonnia vuodessa. Sen, paljonko se sinne syöksee todellisuudessa samaan aikaan lisää, voi laskea vuotuisesta CO2-pitoisuuden muutoksesta (muistakaa, että hiilen massa CO2-molekyylistä on noin 35 %), mutta tämän jätän kotitehtäväksi.

Samaten tarkistuslaskennan, sillä lähtötiedot ovat ensimmäisiä Googlella eteen sattuneita lukuja. Sain nukuttua viime yönä noin tunnin, töissä silmäluomeen pääsi hiipimään ärsyttävä roska jonka poistumaa luonnollisella kierrolla odotan aamuun mennessä ja siksi

a ) pyrin keksimään muuta ajateltavaa
b) enpä ollut tullut tätäkään ajatelleeksi - aloin vain ihmetellä isotoopin hämmentävän nopeaa puoliintumista
c) MINÄ JUON NYT VIINAA
 
Viimeksi muokattu:
Tähän liittyen muut kuin maanalaiset ydinkokeet kiellettiin 1963, tosin pääasiallinen syy oli välttää ihmisten altistuminen kumuloituvalle laskeumalle. Käsittäkseni tosin esmes Ranska teki ydinkokeensa Mururoan atollilla 1996 vedenalaisina.

Kieltosopimuksen tehoa kuvannee hiili-14:n pitoisuus ilmakehässä:
800px-Radiocarbon_bomb_spike.svg.png


Tai näyttää ja näyttää. Käytännössä asia on näin, mutta näin nopea pudotus ei johdu hiili-14:n puoliitumisesta: sen puoliintumisaika on 5740 vuotta, joten kaksinkertaiseksi kohonneen määrän puoliintuminen normaalille tasolle kestää 5740 vuotta (luonnossa hiili-14:n määrä pysyy vakiona koska kosminen säteily pommittaa ilmakehän typpeä käytännössä vakaalla vuolla, n + N-14 -> C-14 + p ). Kuitenkin vain marginaalinen osa maapallon hiilestä on ilmakehässä (1,3*10^12 kg) suhteessa maankuoreen (tästä on lähinnä hattuvakio 10^20 kg.). Ero on noin satamiljoonakertainen - siinä on 8 nollaa välissä - ja siihen on nyt tyytyminen sillä olen sen verran päissäni etten ala laskemaan tätä funktiolaskimella. Asiaan! Tästä megalomaanisesta erosta voidaan päätellä, että hiiltä sekä vapautuu että sitoituu ilmakehästä jatkuvasti. Biologisesta kierrosta vapautuva hiili-14 ei ole juuri ehtinyt puoliintua, ja geologisesta kierrosta se taas on hajonnut olemattomiin, eli ydinkokeiden vapauttama hiili-14 sitoutuu luonnon prosesseihin huimasti nopeammin, kuin se katoaisi vain puoliintumalla suljetussa ympäristössä. Itse asiasta kuvaajasta voi approksimoida ylijäämän puoliintuvan 9 vuodessa, eli 638 kertaa nopeammin.

Mitä tästä voi päätellä? Ensinnäkin, annetun kuvaajan perusteella ei voi laskea hiili-14:n puoliintumisaikaa - mutta sen avulla voi laskea hiilen sitoutumisnopeuden ilmakehästä: eleli uutta hiiltä vapautuisi sinne mistään, mutta sitä sitovat proisessit toimisvat normaalisti, se 12,8 gigatonnia ilmahehän hiiltä laskisi puoleen, eli 6,4 gigatonniin 9 vuodessa. Ergo, maapallon voidaan päätellä imevän hiiltä kaikkineen 711 megatonnia vuodessa. Sen, paljonko se sinne syöksee todellisuudessa samaan aikaan lisää, voi laskea vuotuisesta CO2-pitoisuuden muutoksesta (muistakaa, että hiilen massa CO2-molekyylistä on noin 35 %), mutta tämän jätän kotitehtäväksi.

Samaten tarkistuslaskennan, sillä lähtötiedot ovat ensimmäisiä Googlella eteen sattuneita lukuja. Sain nukuttua viime yönä noin tunnin, töissä silmäluomeen pääsi hiipimään ärsyttävä roska jonka poistumaa luonnollisella kierrolla odotan aamuun mennessä ja siksi

a ) pyrin keksimään muuta ajateltavaa
b) enpä ollut tullut tätäkään ajatelleeksi - aloin vain ihmetellä isotoopin hämmentävän nopeaa puoliintumista
c) MINÄ JUON NYT VIINAA
Vuonna 1963 taustasäteily oli 0.11 mSv/vuosi yli luonnollisen taustasäteilyn ja nykyisin 0.005 mSv/vuosi joten laskua on tullut. Siitäpä tulikin mieleen, että ainakin kerran on luonnossa käynnistynyt fissioreaktio uraaniesiintymässä. Reaktio kesti luultavasti joitakin satojatuhansia vuosia ja teho oli 100kW. Reaktori toimi, koska U235 pitoisuus oli 1.7 mrd. vuotta sitten korkeampi kuin nykyään. U235:llä on lyhyempi puoliintumisaika kuin U238:lla, joten nykyään U235 pitoisuus on niin pieni, ettei ydinreaktio onnistu enää luonnossa.

 
Joo, käsittelinkin tuossa aiemmin vain yhtä isotooppia, koska tuo kuva oli ensimmäinen, mikä tuli eteen kun hain vuoden 1963 ydinkoekieltosopimuksen vaikutuksia. Luonnollisesti ydinkokeista tulee laaja isotooppispektri eikä tuosta päättelystä siis voi johtaa koko kontaminaation laajuutta. Oklon luonnonreaktori taas on tuttu kaikille 90-luvun Teknaria lukeneille.

Mutta palataanpa asiaan. Ydinpommeista tulee mieleen tietysti ydinpommittaja, mutta sekä NL että USA kokeilivat ydinpommittajaa^2, joka ydinkäyttöisenä pommittajana olisi pudottanut ydinpommeja. Yo dawg!

https://*Riittää mainostus*/2017/10/convair-b-36-peacemaker-lajinsa.html

Tarina on nykyään myös kuunnelmana. Tu-95 ja sen ydinserkku Tu-119/Tu-95LAL sen sijaan ei ole sellaiseksi tulossa.

https://*Riittää mainostus*/2018/07/tupolev-tu-95-venajan-karhu.html
 
Panssarivaunujen kolinaa tai työkoneiden pauketta. Kyllä kuulohavainto on ollut ihan mahdollinen, näkemiseen on tarvittu korkea paikka nyt ainakin.

Kun jos olet lähteiden äärellä, niin LRn havainnot -68 lienevät kirjoissa ja kansissa. Luulokäsittääkseni havainto koski henkilökunnan vähenemistä vastuualueella. Ja jotain muutakin yksityiskohtaa, jota en kyllä muista.

Yhden evp. rajamiehen videoidun haastattelun olen nähnyt. Pohjois-Karjalassa 68 palvellut kanta-au kertoi mitenkä miehitysaamuna oli noin joukkueen verran NL:n rajajoukkojen miehiä rajalinjalla provosoimassa suomalaisia. Käsky oli ettei saanut missään nimessä provosoitua.
 
Yhden evp. rajamiehen videoidun haastattelun olen nähnyt. Pohjois-Karjalassa 68 palvellut kanta-au kertoi mitenkä miehitysaamuna oli noin joukkueen verran NL:n rajajoukkojen miehiä rajalinjalla provosoimassa suomalaisia. Käsky oli ettei saanut missään nimessä provosoitua.

Oliko mitään tarkempaa tietoa miten naapurin rajajoukot yrittävät provosoida suomalaisia?
 
Oliko mitään tarkempaa tietoa miten naapurin rajajoukot yrittävät provosoida suomalaisia?

En muista tarkasti mutta olisikohan ollut jossain Kiteen ja Tohmajärven välisellä alueella missä tapahtui. Päälle toista vuotta videon näkemisestä joten en tarkasti muista. Ilmeisesti samanlaista mitä norjalaisetkin kokivat samoihin aikoihin Neuvostoliiton vastaisella rajallaan.
 
Olin Immolassa muutama vuosi myöhemmin ja paikalliset kertoivat, että myös Saimaan kanavan lähistöllä oli liikehtinyt venäläisiä panssareita elokuussa 1968.
 
Olin Immolassa muutama vuosi myöhemmin ja paikalliset kertoivat, että myös Saimaan kanavan lähistöllä oli liikehtinyt venäläisiä panssareita elokuussa 1968.

Lappeenrannan Päällystöopiston kapiaiset ajelivat miehityksen aikoihin koulutuskäytössä olleilla Comet- ja Charioteer -vaunuilla Lpr:n lähistöllä. Aiheutti paikallisissa paniikkia ja hätää vaikka omia olivat.
 
Sinänsä entistä PV:n komentajaa julkisesti kritisoimatta (tässä yhteydessä) kaipaisin kyllä vähintään toisen lähteen Hägglundin väitteille Iltasanomien jutussa vuoden 1991 vallankaappauksen valmisteluista Neuvostoliitossa.

Olen ns. poliitikkolinjalta kyllä kuullut jo silloin suht tuoreeltaan, että Suomessa todella oli jälkeenpäin katsottuna varsin käypäinen tilannekuva tapahtumista. Tuon saman vuoden keväältähän on jo mainintoja siitä, että tällainen yritysviritys voi olla tulossa. Ja ken muistaa tämän oivallinen juntan tv-esiintymisen....se ei tod. ollut kovin vakuuttava lajissaan.
 
Olen ns. poliitikkolinjalta kyllä kuullut jo silloin suht tuoreeltaan, että Suomessa todella oli jälkeenpäin katsottuna varsin käypäinen tilannekuva tapahtumista. Tuon saman vuoden keväältähän on jo mainintoja siitä, että tällainen yritysviritys voi olla tulossa. Ja ken muistaa tämän oivallinen juntan tv-esiintymisen....se ei tod. ollut kovin vakuuttava lajissaan.
Kyllähän sitä hätätilakomitean esiintymistä katsoessa yksi iso kysymys heräsi. Ei pystynyt päättelemään varmaksi ovatko ukot edelleen kännissä vai onko siirrytty jo krapulan puolelke?
 
Olen ns. poliitikkolinjalta kyllä kuullut jo silloin suht tuoreeltaan, että Suomessa todella oli jälkeenpäin katsottuna varsin käypäinen tilannekuva tapahtumista. Tuon saman vuoden keväältähän on jo mainintoja siitä, että tällainen yritysviritys voi olla tulossa. Ja ken muistaa tämän oivallinen juntan tv-esiintymisen....se ei tod. ollut kovin vakuuttava lajissaan.
En minä sinänsä epäile, että tietoa on ollut, mutta se, että Suomessa tiedetään millaisia patruunoita tai karttoja porukoille on jaettu, niin tähän haluaisin kyllä toisenkin lähteen kuin Hägglund.

Ja jos katsoo hallituksen, vaikkapa pääministeri Ahon kommentteja tiedotusvälineille, niin ensimmäinen ajatus ei ole, että "Kaekki on tiijjossa!"
 
En minä sinänsä epäile, että tietoa on ollut, mutta se, että Suomessa tiedetään millaisia patruunoita tai karttoja porukoille on jaettu, niin tähän haluaisin kyllä toisenkin lähteen kuin Hägglund.

Ja jos katsoo hallituksen, vaikkapa pääministeri Ahon kommentteja tiedotusvälineille, niin ensimmäinen ajatus ei ole, että "Kaekki on tiijjossa!"
Minulle on jäänyt käsitys, että tietyistä ennusnerkeistä huolimatta asia tuli maamme johdolle yllätyksenä. Hallitus asetti sanansa varovaisesti, koettaen katsella, kenen puolelle vaaka kallistuu. Juha Pohjonen on Rajan historiikissa kertonut myös tapahtuman yllättävyydestä, ja siitä kuinka sitten radiotiedustelun ja ulkomaisten tiedustelutietojen avulla saatiin varmuus siitä, ettei neuvostoarmeija ollut suorittanut mitään joukkojensiirtoja tms. huolestuttavaa. Tämän perusteella ulkoministeriössä ja pääesikunnassa alkoi enemmistö olla jo sitä mieltä että kaappaus ei tule onnistumaan.
 
Olen jo aikaisemmin kertonut, että HelItR:n komentaja oli vallankaappauksen aamuna virka-autollaan matkalla Lohtajalle ja joutui kesken matkan kääntymään takaisin. HelItR oli siihen aikaan yksi tärkeimmistä valmiusjoukoista Suomessa. Santahaminan ohjuspatteri oli aina valmiudessa ja Helsinki-Vantaalle oli myös valmius siirtyä nopeasti lentokenttää varmistamaan. Ei ainakaan ulkoisesti näyttänyt, että kriisi iskee just nyt.
 
Back
Top