Kylmän sodan salaisuudet??

[SatSotHist]

Hieman myöhemmin itse pääkaupunkia, Tonavan varrella ollutta Wieniä ei ollut tarkoitus puolustaa lainkaan. Hallituksen oli tarkoitus vetäytyä St Johann im Pangauhin. Itävallan tarkoituksena oli viivyttää Varsovan liiton etenemistä kohti Baijerin eteläistä sivustaa muutaman päivän ajan kunnes Ranskan joukot olisi saatu siirrettyä Etelä-Baijeriin. Tonavan ylikulun alueella oli erillinen linnoitusalue jonka oli tarkoitus kestää kaksi päivää (Sperrzone 33).

Olen yhtä mahdollista videota varten hiljakseen selvitellyt Itävallan Kylmän sodan puolustusjärjestelyjä.

Sotilaallisesti Itavallan suurin uhka oli että jos NATO ja Varsovan Liitto käyvät toistensa kimppuun niin jompi kumpi saattaa koukata Itävallan kautta vastapuolen sivustaan, jolloin vastapuoli tuo omia sotajoukkojaan maahan. Itä tai Länsi olisi saattanut iskeä myös taktisilla ydinkärjillä Itävaltaan avatakseen hyökkäysuran tai suojatakseen sivustansa.

70-luvulla viimeistelty "Raumverteidigung" -puolustussuunnitelma oli suorastaan ihailtavan pragmaattinen. Bundesheerille oli päivänselvää etteivät kuitenkaan pystyisi torjumaan idän tai lännen täysimittaista hyökkäystä, joten puolustus oli suunniteltu hidastamaan ja häiritsemään vihollisen kauttakulkua jotta Itävaltaa ei pidettäisi helppona läpikulkumaana.

Maa oli jaettu eritasoisiin sotilaspiireihin, joista tärkeimmät oli kenttälinnoitettu. Perusidea oli että hyökkäyksen kärkeä pidätellään mitä pystytään, ja siirrytään nopeasti sissisotaan huoltoyhteyksiä vastaan. Panssariprikaatienkaan ei ollut tarkoitus taistella hyökkääjän panssarikärkeä vastaan vaan suorittaa kuluttavia/hidastavia sivustahyökkäyksiä.

Itävallalla oli muutamia varsin erikoisia yksiköitä. Joku jo mainitsikin vuoristoon rakennetut kiinteät tykkitornit, mutta oma suosikki oli alueelliset "Flusssperrkompanien" -joukot, joiden erikoisalaa oli estää vihollista suorittamasta vesistönylityksiä.

 

[Erkki]

130K54 omasi lempinimen "arotykki". Käsiteltävyys ei ollut parasta a-ryhmää, ja iso lähikatve sekä kranaatin vaatimaton teho eivät osakkeita nostaneet.

Huonona puolena mainitaan myös poikkeuksellinen materiaalien laatuvaihtelu.

 

[Rannari]

Olen yhtä mahdollista videota varten hiljakseen selvitellyt Itävallan Kylmän sodan puolustusjärjestelyjä.

Sotilaallisesti Itavallan suurin uhka oli että jos NATO ja Varsovan Liitto käyvät toistensa kimppuun niin jompi kumpi saattaa koukata Itävallan kautta vastapuolen sivustaan, jolloin vastapuoli tuo omia sotajoukkojaan maahan. Itä tai Länsi olisi saattanut iskeä myös taktisilla ydinkärjillä Itävaltaan avatakseen hyökkäysuran tai suojatakseen sivustansa.

70-luvulla viimeistelty "Raumverteidigung" -puolustussuunnitelma oli suorastaan ihailtavan pragmaattinen. Bundesheerille oli päivänselvää etteivät kuitenkaan pystyisi torjumaan idän tai lännen täysimittaista hyökkäystä, joten puolustus oli suunniteltu hidastamaan ja häiritsemään vihollisen kauttakulkua jotta Itävaltaa ei pidettäisi helppona läpikulkumaana.

Maa oli jaettu eritasoisiin sotilaspiireihin, joista tärkeimmät oli kenttälinnoitettu. Perusidea oli että hyökkäyksen kärkeä pidätellään mitä pystytään, ja siirrytään nopeasti sissisotaan huoltoyhteyksiä vastaan. Panssariprikaatienkaan ei ollut tarkoitus taistella hyökkääjän panssarikärkeä vastaan vaan suorittaa kuluttavia/hidastavia sivustahyökkäyksiä.

Itävallalla oli muutamia varsin erikoisia yksiköitä. Joku jo mainitsikin vuoristoon rakennetut kiinteät tykkitornit, mutta oma suosikki oli alueelliset "Flusssperrkompanien" -joukot, joiden erikoisalaa oli estää vihollista suorittamasta vesistönylityksiä.

Raumverteidigung tuo mieleen elokuvan Iron sky…

 

[tulikomento]

Olen yhtä mahdollista videota varten hiljakseen selvitellyt Itävallan Kylmän sodan puolustusjärjestelyjä.

Sotilaallisesti Itavallan suurin uhka oli että jos NATO ja Varsovan Liitto käyvät toistensa kimppuun niin jompi kumpi saattaa koukata Itävallan kautta vastapuolen sivustaan, jolloin vastapuoli tuo omia sotajoukkojaan maahan. Itä tai Länsi olisi saattanut iskeä myös taktisilla ydinkärjillä Itävaltaan avatakseen hyökkäysuran tai suojatakseen sivustansa.

70-luvulla viimeistelty "Raumverteidigung" -puolustussuunnitelma oli suorastaan ihailtavan pragmaattinen. Bundesheerille oli päivänselvää etteivät kuitenkaan pystyisi torjumaan idän tai lännen täysimittaista hyökkäystä, joten puolustus oli suunniteltu hidastamaan ja häiritsemään vihollisen kauttakulkua jotta Itävaltaa ei pidettäisi helppona läpikulkumaana.

Maa oli jaettu eritasoisiin sotilaspiireihin, joista tärkeimmät oli kenttälinnoitettu. Perusidea oli että hyökkäyksen kärkeä pidätellään mitä pystytään, ja siirrytään nopeasti sissisotaan huoltoyhteyksiä vastaan. Panssariprikaatienkaan ei ollut tarkoitus taistella hyökkääjän panssarikärkeä vastaan vaan suorittaa kuluttavia/hidastavia sivustahyökkäyksiä.

Itävallalla oli muutamia varsin erikoisia yksiköitä. Joku jo mainitsikin vuoristoon rakennetut kiinteät tykkitornit, mutta oma suosikki oli alueelliset "Flusssperrkompanien" -joukot, joiden erikoisalaa oli estää vihollista suorittamasta vesistönylityksiä.

Kauttakulkumielessä Suomen Lappi oli / on sotilasmaantieteeltään vastaavanlainen reitti Pohjois-Norjaan taikka Murmanskin seudulle.

EDIT: Saksaa osaaville historiadokkari Bundesheeristä kylmässä sodassa.

 

[SatSotHist]

Kauttakulkumielessä Suomen Lappi oli / on sotilasmaantieteeltään vastaavanlainen reitti Pohjois-Norjaan taikka Murmanskin seudulle.

Kässäriluonnoksessa olen muotoillut asian näin:

"Mahdollisessa suursodassa sekä Suomi että Itävalta olisivat olleet supervalloille vain astinlauta eteenpäin, ei varsinainen sodan päätavoite. Siksi kummankin maan armeijan tarkoitus oli tarjota riittävän uskottava puolustus että suurvallat katsoisivat maan liian vaivalloiseksi kohteeksi hyötyynsä nähden."

 

[tulikomento]

Kässäriluonnoksessa olen muotoillut asian näin:

"Mahdollisessa suursodassa sekä Suomi että Itävalta olisivat olleet supervalloille vain astinlauta eteenpäin, ei varsinainen sodan päätavoite. Siksi kummankin maan armeijan tarkoitus oli tarjota riittävän uskottava puolustus että suurvallat katsoisivat maan liian vaivalloiseksi kohteeksi hyötyynsä nähden."

Lappi oli meillä pitkään sotilaallinen tyhjiö. Lapin puolustuksen vahvistaminen alkoi 60-luvulla ja jatkui aina kylmän sodan lopulle. Sodankylään Jääkäriprikaati ja Rovaniemelle Lapin lennosto ja ilmatorjuntaa. Aiemminhan alueella ei tainnut olla muuta kuin Lapin rajavartiosto.

 

[SatSotHist]

EDIT: Saksaa osaaville historiadokkari Bundesheeristä kylmässä sodassa.

En saksaa ymmärrä mutta videolla joukot, asemat ja toiminta vaikuttavat suurinpiirtein sellaiselta kuin olen kuvitellut.

Nuo linnoitusrakennelmat ovat kyllä kiinnostavia!

 

[PSS]

Itävallalla oli pienet puolustusmenot Suomen tapaan mutta maa päätti keskittää resursseja laadun aikaansaamiseksi.1980-luvulla lkp-vahvuushan oli alle puolet Suomesta vaikka maan väkiluku oli kaksinkertainen, ilmavoimat alle puolet Suomesta ja merivoimat nyt sattuivat puuttumaan. Suomessahan tuolloin linjana oli maavoimien osalta "Quantitas Potentia Nostra" omine hyvine ja huonoine puolineen. Käsittääkseni Itävallan mekanisoidut yhtymät oli ihan kelvollisesti varustettu.

Kaipa tuolla olisi saanut hyvin estettyä maan hyväksikäytön harmaassa vaiheessa tai erillisen kaappaushyökkäyksen, kolmannessa maailmansodassa taas maa olisi ollut yhtä lailla ydiniskujen ja laskeuman kohteena kuin muutkin Keski-Euroopan maat.

Suomen osaltahan uhkakuva oli erilainen kun sellainen uhkakuva jossa NL olisi suorittanut erillisoperaation nimenomaisesti Suomen kimppuun oli realistinen jolloin maanpuolustuksen rakennekin oli erilainen. Olisiko sitten kannattanut keskittyä enemmän laatuun määrän kustannuksella vai olisiko asialla ollut merkitystä, vaikea sanoa. Koko ikäluokan kutsumisella palvelukseen integroitiin koko väestö maanpuolustukseen ja valmius vastarintaan kaappaushyökkäystä vastaan sekä pitkittyvän vastarinnan uhka NL:ää vastaan oli olemassa.

Qualitas potentia nostra on Ilmavoimien motto.

 

[Dragonslayer]

Qualitas potentia nostra on Ilmavoimien motto.

Maavoimilla taas "määrä korvaa laatua" oli kylmän sodan aikana toimintalinjana...

 

[Dragonslayer]

Kauttakulkumielessä Suomen Lappi oli / on sotilasmaantieteeltään vastaavanlainen reitti Pohjois-Norjaan taikka Murmanskin seudulle.

Mielenkiintoista on aikanaan tietää arkistojen avauduttua - tai tätä kysymystä tuskin tulee välttämättä suoraan julki, epäilen että aihe on ollut käsillä lähinnä päättäjien mielessä - että mihin asti Lappia oltaisiin oltu valmiita puolustamaan kovassa paikassa? Jos vaihtoehtona olisi ollut suursodan alkuvaiheessa Pohjois-Lapin tai vaikka koko Lapin antaminen läpikulkuun - tai NL:n täysimittainen hyökkäys Suomeen? Epäilen että tässä vaiheessa olisi päästetty "lomalaisia" Lappiin, olihan tästä ennakkotapaus jo vuodelta 1940-1941...

Olisikohan kyseessä ollut ensisijaisesti neuvotteluvaltti? Eli kriisivaiheessa olisi näytetty länteen puolueettomuutta ja NL:lle toki myös se kuinka valvotaan aluetta Lännen hyökkäyksiltä, mutta NL:n painostusta tuskin olisi torjuttu loppuun asti.

Nykyään tilanne onkin sitten täysin erilainen useista syistä.

 

[tulikomento]

Mielenkiintoista on aikanaan tietää arkistojen avauduttua - tai tätä kysymystä tuskin tulee välttämättä suoraan julki, epäilen että aihe on ollut käsillä lähinnä päättäjien mielessä - että mihin asti Lappia oltaisiin oltu valmiita puolustamaan kovassa paikassa? Jos vaihtoehtona olisi ollut suursodan alkuvaiheessa Pohjois-Lapin tai vaikka koko Lapin antaminen läpikulkuun - tai NL:n täysimittainen hyökkäys Suomeen? Epäilen että tässä vaiheessa olisi päästetty "lomalaisia" Lappiin, olihan tästä ennakkotapaus jo vuodelta 1940-1941...

Olisikohan kyseessä ollut ensisijaisesti neuvotteluvaltti? Eli kriisivaiheessa olisi näytetty länteen puolueettomuutta ja NL:lle toki myös se kuinka valvotaan aluetta Lännen hyökkäyksiltä, mutta NL:n painostusta tuskin olisi torjuttu loppuun asti.

Nykyään tilanne onkin sitten täysin erilainen useista syistä.

80-luvun alussa SACEUR kenraali Rogers esitti ääneen epäilyksen siitä ettei Suomi tosipaikassa olisi vastustanut Neuvostoliiton läpikulkua Norjaan.

 

[Dragonslayer]

80-luvun alussa SACEUR kenraali Rogers esitti ääneen epäilyksen siitä ettei Suomi tosipaikassa olisi vastustanut Neuvostoliiton läpikulkua Norjaan.

Varmasti ihan realistinen uhka, ulostulollahan pyrittiin härkkimään suomalaisia toteamaan jotain puolustustahdosta. Henkilökohtaisesti olen hyvin skeptinen sille että tiukassa paikassa - kun uhkana olisi ollut Neuvostoliiton täysimittainen hyökkäys Suomen ydinalueille, ehkä jopa ydinasein - että Lapista olisi pidetty kiinni. Mikä olisi järkevää ollutkin.

Tämä ei ole kannanotto nykytilaan jolloin voimasuhteet ovat erilaiset.

Tässä haastattelun kohua aiheuttanut osa (HS 4.1.1983)

 

[tulikomento]

Varmasti ihan realistinen uhka, ulostulollahan pyrittiin härkkimään suomalaisia toteamaan jotain puolustustahdosta. Henkilökohtaisesti olen hyvin skeptinen sille että tiukassa paikassa - kun uhkana olisi ollut Neuvostoliiton täysimittainen hyökkäys Suomen ydinalueille, ehkä jopa ydinasein - että Lapista olisi pidetty kiinni. Mikä olisi järkevää ollutkin.

Tämä ei ole kannanotto nykytilaan jolloin voimasuhteet ovat erilaiset.

Tässä haastattelun kohua aiheuttanut osa (HS 4.1.1983)

Katso liite: 54426

Taisi itse Mauno Koivistokin pahoittaa mielensä Rogersin lausunnosta. Mutta kyllähän tuo arkaan paikkaan osui YYA-Suomen itsetunnon kannalta.

 

[Dragonslayer]

Taisi itse Mauno Koivistokin pahoittaa mielensä Rogersin lausunnosta. Mutta kyllähän tuo arkaan paikkaan osui YYA-Suomen itsetunnon kannalta.

Pakkohan oli kun arkaan paikkaan osui, ehkäpä niin arkaan että kyse oli tosiasiasta jota oli eduksi härppiä?

Samalta kylmän sodan loppuajalta "Sota siirtäisi Helsingin Savoon" HS 30.1.1983. Onneksi nykyään ydinsodan tai laajojen sotatoimien uhkaa ei ole niin ei tarvitse moisia miettiä tai väestön kriisitietoutta kasvatta...

 

[tulikomento]

Pakkohan oli kun arkaan paikkaan osui, ehkäpä niin arkaan että kyse oli tosiasiasta jota oli eduksi härppiä?

Samalta kylmän sodan loppuajalta "Sota siirtäisi Helsingin Savoon" HS 30.1.1983. Onneksi nykyään ydinsodan tai laajojen sotatoimien uhkaa ei ole niin ei tarvitse moisia miettiä tai väestön kriisitietoutta kasvatta...

Katso liite: 54436

Katso liite: 54437

Ja samaan aikaan Suomessakin marssittiin NATO:n Euro-ohjuksia vastaan. Neuvostoliiton ydinaseet olivat niitä kuuluisia rauhan aseita.

 

[Iso-Mursu]

80-luvun alussa SACEUR kenraali Rogers esitti ääneen epäilyksen siitä ettei Suomi tosipaikassa olisi vastustanut Neuvostoliiton läpikulkua Norjaan.

Eikä 80-luvun alussa ehkä olisi ollut keinoja estää kyseistä läpikulkua.

 

[tulikomento]

Eikä 80-luvun alussa ehkä olisi ollut keinoja estää kyseistä läpikulkua.

Jääkäriprikaati + muita mahdollisia joukkoja, toki riippuen siitä olisiko lkp:tä ollut aikaa käynnistää. Mutta ainakin NATO ääneen esitti epäilyn myös Suomen tahdosta puolustaa alueellista koskemattomuuttaan.

 

[StepanRudanskij]

Jääkäriprikaati + muita mahdollisia joukkoja, toki riippuen siitä olisiko lkp:tä ollut aikaa käynnistää. Mutta ainakin NATO ääneen esitti epäilyn myös Suomen tahdosta puolustaa alueellista koskemattomuuttaan.

Yhteiskunnan eri tasoilla sitä tahtoa oli hieman erilaisella annostelulla. Jotenkin vaan tuntuu siltä, että Tuomiojan taso olisi tiukassa paikassa vaiettu ja jotkut muut ukot olis ottaneet vastuuta.

 

[jak]

Muistan tuon artikkelin jotenkin jo silloin vaivasi kun nämä meidät edelliskerralla yksin jättäneet vaativat meiltä uhrauksia.

 

[Solidsnake]

Pakkohan oli kun arkaan paikkaan osui, ehkäpä niin arkaan että kyse oli tosiasiasta jota oli eduksi härppiä?

Samalta kylmän sodan loppuajalta "Sota siirtäisi Helsingin Savoon" HS 30.1.1983. Onneksi nykyään ydinsodan tai laajojen sotatoimien uhkaa ei ole niin ei tarvitse moisia miettiä tai väestön kriisitietoutta kasvatta...

Katso liite: 54436

Katso liite: 54437

Hupaisaa sinänsä, että 70 luvulla helsinkiin tullut savolaisinvaasio palautuisi takain synnyinsijoilleen