Kysymys- ja vastaustopiikki

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja vehamala
  • Aloitus PVM Aloitus PVM
Jos kone oli vaurioitunut, ei saanut yrittää pakkolaskua. Silloin oli hylättävä kone ja miehistön hypättävä.
 
No, olikohan nyt 1941, kun Luftwaffe kokeili hyvällä menestyksellä taktiikkaa, jossa palaaviin pommittavirtoihin ujutettiin saksalaisia koneita, ja hyökättiin brittikoneiden kimppuun vasta niiden ollessa laskeutumassa tai jo laskeutuneita koneita vastaan. Olen lukenut kirjan, jossa muistaakseni kerrottiin brittien kärsineen aikamoisia tappioita. Jostain syystä toimintaa ei jatkettu kovin pitkään saksalaisten taholta.
 
Oikein


Syyskuussa 1941 Hitler kielsi henkilökohtaisella käskyllä kaukotoiminnan jatkamisen.
Hän halusi nimenomaan että kansa näkisi yöhävittäjien toiminnan tulokset saksan yllä.
Käskyn seurauksena Bomber Commandin henkilöstömenetykset laskivat jyrkästi.

Käsky tuli I./NJG 2:n komentajalle Hauptmann Hylshoffille täytenä yllätyksenä.
Sillä he olivat saaneet juuri kokoon riittävän kokemuksen ja hiottua valmiiksi tehokaan toiminnan edellyttämät menettelytavat.
Toimita oli alkanut kesäkuussa 1941 tuottaen yhä parempia tuloksia.
Toiminnan keskeytyessä oli I./NJG 2 menestyksekkäin Yöhävittäjälaivue.
Tilillä oli 141 varmaa ja 30 epävarmaa pudotusta, 222 ilmataistelua joiden lopputulosta ei voitu todeta.
Maassa oli tuhottu 52 konetta ja 58 konetta oli pahoin vaurioitunut.
Pommeja oli pudotettu 440 tonnia.
Yöhävittäjien läsnä olo kotikentän läheisyydessä söi myös tehokkaasti lentohenkilökunnan henkisiä voimavaroja.

JR49 jatkaa
 
Tämä merkittävän poliittisen uran tehnyt henkilö osallistui sotiimme. Eräässä taisteluvaiheessa hän oli etumaastossa partioimassa, ja joutui pakenemaan vihollisen joukkoja toveriensa kanssa loikkaamalla alas jyrkältä vuorelta.
Kuka oli tämä henkilö ja missä mainittu loikka tehtiin?
 
Henkilö kirjoitteli myöhemmin lehtiin nimimerkillä, jonka olisi myös ratsuväkeen voinut yhdistää.
 
Kekkonenpa hyvinkin.
Mutta kaipaisin vielä tietoa tai arvausta, missä mainittu taisteluhyppy suoritettiin. Itse olen siihen törmännyt muutamaankin otteeseen maininnoissa. Kun kyseisestä kahakasta tai taisteluvaiheesta, katsannosta riippuen, kirjoitetaan, yleensä kaljupäinen herramme siinä mainitaan. Vinkkinä vielä, että Kekkosella oli muuten hiukset päässä silloin.
 
JR49 kirjoitti:
Kekkonenpa hyvinkin.
Mutta kaipaisin vielä tietoa tai arvausta, missä mainittu taisteluhyppy suoritettiin. Itse olen siihen törmännyt muutamaankin otteeseen maininnoissa. Kun kyseisestä kahakasta tai taisteluvaiheesta, katsannosta riippuen, kirjoitetaan, yleensä kaljupäinen herramme siinä mainitaan. Vinkkinä vielä, että Kekkosella oli muuten hiukset päässä silloin.
Klikkaa laajentaaksesi...

No, ihan silkkana arvauksena Mouhun taistelu...?
 
Osui ja upposi. Alla linkki, jossa Kekkonen kertoo itse Känä-nimimerkillä kotiseutunsa lehteen tästä taistelusta.
Itse harrastan vuoden 1918 taisteluiden tutkimista, ja Mouhun taisteluvaiheesta puhuttaessa Kekkonen tulee esiin, ja myös tämä vuorelta pakeneminen on mainittu pariin kertaan. Kannattaa lukea ja etsiä Doriasta niitä enemmänkin. Tiedän, että harrastusta osoittaneet ovat käyneet Mouhun ja Kinnin lohkon maastoa läpi Mäntyharjulla Kekkosen kertomusten perusteella, ja kertoneet törmänneensä hylsykasoihin ja jopa punakaartilaisen hautaan.

Edit:Ottoville ja Bodyguard voivat kumpikin minun puolestani jatkaa. Hetken jo ehdin pistää vain toisen epähuomiossa.

http://www.doria.fi/bitstream/handle/10024/8207/TMP.objres.3000.html?sequence=1
 
Ottovillen pitäisi minusta vielä jatkaa.
Mutta tähän väliin:
Kuka suomalainen sai sotilaallisista ansioista Skagerrakin meritaistelussa Commander of the Bath -komentajamerkin?
 
Oli ainoa tiedossa oleva suomalainen, kuka osallistui mainittuun meriotteluun. Henkilö oli läsnä tsaarin laivaston yhdysupseerin roolissa HMS Herculeksen komentosillalla, 6. taistelulaivadivisioonassa.
 
Hän oli Gustav von Schoultz. Palveli Suomenkin laivastoa esikuntapäällikkönä ja komentajanja. Jäi 20 -luvun lopulla eläkkeelle kontra-amiraalina.
 
Päivän helppo.

Miksi suomi valitsi 7,62*39 eikä 223?




KIF_5612.jpg


Koska kaliberin ja aseen valita oli tehty ennen 223 julkaisemista.

11,07,1958 kevyt asetoimikunta esitti että uudeksi yleispatruunaksi valittaisiin 7,62*39

Esisarja aseita tilattiin 4,12,1961.
Ensimmäinen 10000kpl sarja Sakolta syyskuussa 1962.
5,56mm Sakon patruuna kokeiltiin muunnellussa RK60 aseessa kun oli kuultu huhuja uudesta ”amerikkalaisesta patruunasta”.
Valinnassa oltiin ajan hermolla.

223 julkaistiin vasta 1964.
 
Viimeksi muokattu:
Old Boy kirjoitti:
Hän oli Gustav von Schoultz. Palveli Suomenkin laivastoa esikuntapäällikkönä ja komentajanja. Jäi 20 -luvun lopulla eläkkeelle kontra-amiraalina.
Klikkaa laajentaaksesi...
Aivan oikein.
Hänen muistelmansa kolmen vuoden olostaan Grand Fleetissä on yksi mielenkiintoisimmista kirjahyllyni kirjoista. Mitali tuli siitä, kun von S. pystyi savun seasta ainoana havaitsemaan kohti tulevat torpedot ja antamaan ohjailukäskyt niiden väistämiseen.
Old Boy, pöytä on katettu sinulle.
 
Viime sotiimme osallistui jotain alle 1 milj miestä. Milä mahtoi olla turvallisin palveluspaikka taistelutehtävissä?

Nyt ei haeta maantieteellistä paikkaa tyyliin Ahvenanmaan puolustus tai Turun/Tampereen ilmatorjunta, vaan tehtävä/sijoituspohjalla.
Edellytetään kosketusta viholliseen/vihollisvaikutusta. Siten takalinjojen huoltotehtävät eivät kelpaa. Vastaus tulee myös olla esim tilastoilla
todennettavissa.
 
Sinun täytyy kirjautua vastataksesi.
Back
Top