Kysymys- ja vastaustopiikki

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja vehamala
  • Aloitus PVM Aloitus PVM
Arne Jung.
 
Hiukan hämmentää, että jo kaksi on vastannut ottamatta selvää annettujen vihjeiden ja vastaukseni pohjalta. Kyllä se on oikein. Arne Jung sai sydänkohtauksen vanhojen lentäjien kokoontumisessa Rovaniemellä ja kuoli sairaalassa.
 
Hiukan hämmentää, että jo kaksi on vastannut ottamatta selvää annettujen vihjeiden ja vastaukseni pohjalta. Kyllä se on oikein. Arne Jung sai sydänkohtauksen vanhojen lentäjien kokoontumisessa Rovaniemellä ja kuoli sairaalassa.

Jotain juttua liikkuu, että 1940 neukkujen sotavangeiksi joutuneita ruotsalaisia painostettiin vakoilemaan NL:n hyväksi sen jälkeen kun palaisivat vankeudesta takaisin Ruotsiin. Muistelen lukeneeni, että Jung oli yksi näistä. Ei tosiaankaan ryhtynyt neukkujen apuriksi, vaikka NKVD taisi vangiksi saatuja ruotsalaisia kovistella ja rääkätäkin.
 
Jotain juttua liikkuu, että 1940 neukkujen sotavangeiksi joutuneita ruotsalaisia painostettiin vakoilemaan NL:n hyväksi sen jälkeen kun palaisivat vankeudesta takaisin Ruotsiin. Muistelen lukeneeni, että Jung oli yksi näistä. Ei tosiaankaan ryhtynyt neukkujen apuriksi, vaikka NKVD taisi vangiksi saatuja ruotsalaisia kovistella ja rääkätäkin.

Olot olivat karut kuten siihen aikaan kaikilla. Elossa kuitenkin pitivät ulkopoliittisista syistä.
 

Oikein.

12.1.1940 Kaksi ruotsalaisten Hawker Hartia törmäsi yhteen Märkäjärvellä. Arne Jung ja Per Sterner jäivät vangiksi, mutta vapautuivat jo toukokuussa. Totta kai NKVD yritti painostaa Jungia, mutta hän ilmoittautui kotonaan heti viranomaisille. Arne Jung oli käymässä Pilvenveikkojen kokouksessa 1995, kun hän sai sairaskohtauksen ja kuoli.

Pilvenveikkoihin kuului myös ruotsalaisen vapaaehtoislentolaivue F19:n sekä saksalaisen lento-osasto Kuhlmeyn lentäjiä ja tähystäjiä. Usein nähty vieras oli FW 190 -lentueenpäällikkö Franz-Josef Schoppe, jolle Suomen-vierailut olivat muistokirjoituksen tehneen Ilkka Ahtiaisen mukaan mieluisia, sillä täällä sodasta oli lupa puhua – ainakin ilman häpeää.

Kuhlmey kävi myös Suomessa ainakin kerran tai pari.
 
Koetan rakentaa jotain kysymyksen tynkää, mutta se ottaa tarkisteluineen varmaan vähän aikaa. Jos jollain on ideaa ja halua niin kysymystä peliin.
 
Joskus muinoin eli muutama sata vuotta sitten, maatilojen tuli vuosittain toimittaa multaa sotilastarkoitukseen. Miksi?
 
^^ Voisiko olla kyse navetan lattiamullasta, josta saatiin ureaa ruudinvalmistukseen?

Eipä sitäkään kauan tarvinut odottaa.
Hyvien ja samalla haasteellisten kysymysten teko ei ihan helppoa ole.

Ruudin raaka-aineestahan tietysti on kyse. Tuokin vero muuttui jossain vaiheessa rahalla tai muilla tavaroilla maksettavaksi ja kruunu osti tarvitsemansa salpietarin. Koskaan se vero ei kuitenkaan ole poistunut vaan sulautettu muihin. Periaatteessa maksamme edelleen keskiajalta periytyvää lehmänkusiveroa.
 
En tiedä, oliko kysymys helppo... Tää oli vain jostain syystä :p jäänyt mieleen. Olisinko vastikään lukenut tästä, kun luin Mirka Lappalaisen erinomaisen Pohjolan leijona - Kustaa II Adolf ja Suomi -kirjan tässä viime syksyllä.

Jatketaan samalla linjalla eli juuri luetuista kirjoista mieleen jääneitä yksityiskohtia:

Mikä oli ainoa toisessa maailmansodassa Suomen Armeijassa palvellut suomalainen, 100% naisista koostuva, tositoimiin joutunut taisteluyksikkö? Näin ulkomuistista muistelen kyseessä olleen perusyksikkö-tason kokoinen yksikkö.
 
Helsingissä perustettu valonheitinyksikkö, joka tosiaan taisi olla komppanian kokoinen.

Kyllä. Tarkka vastaus on: 14. Valonheitinpatteri.

Antero Raevuoren "Hävittäkää Helsinki" kertoo sivulla 274 seuraavaa:

Toukokuussa [1944] ilmoittautui valonheitinpatteristoon 215 vapaaehtoista lottaa, jotka vapauttivat miehiä rintamapalvelukseen. Tarkan valinnan jälkeen valittiin 125 lottaa hoitamaan omaa erillistä 14. Valonheitinpatteria, joka oli "ensimmäinen mutta myös viimeinen Suomen puolustusvoimien naisista kokoonpantu, sotilaallisesti toimiva, aseellista koulutusta saanut ja taisteluvastuuta kantanut perusyksikkö".

Lähdeviittaus ylläolevaan teoksessa puolestaan on: "Helsingin ilmatorjuntarykmentti 1938-1988, s.81.

Seuraava kysymys, Pasila olkaa hyvä :)
 
älkääpäs tulko meille tykistölle puhumaan komppanioista

Toki tuo oli tiedossa, liekö lipsahdus johtunut Ilmavalvontakomppanioista, joissa myös oli lottia.
Ihan tarkkaan ottaen, patterissa taisi kyllä olla joitakin miehiäkin. Toiminnasta on muistitietoa olemassa, jonka mukaan lotat saivat aluksi ase- ja kalustokoulutusta. Kuuluivatko nämä kouluttajat
komppaniaan vai komennettiinko heidät muualle kun alkuun päästiin? Meidän valonheitingurumme oli muuten myöhemmin talouselämässä monissa tehtävissä toiminut K H Pentti.

Mutta kysymys!
I Maailmansodan jälkeen rakennettiin kaikkialla taistelulaivoja, joiden ajateltiin ratkaisevan tulevat meritaistelut uudessa Jutlandin tapaisessa taistelussa. Toisin kuitenkin kävi. Löytyisikö sotaakäyneiden
maiden laivastoista taistelulaiva/laivoja, jotka eivät koskaan laukaisseet tykkejään vihollista kohti. Virheinvestointi siis. Vihollistoiminnaksi lasketaan myös I MS sekä taistelu lentokoneita vastaan.
 
Back
Top