Kysymys- ja vastaustopiikki
- Viestiketjun aloittaja vehamala
- Aloitus PVM
Oikea vastaus taas nopeasti...
Klas Kristerinpoika Horn (pitää muistaa lausua Huurn, koska Suomessa on myös saksalaisperäinen Horn -suku) oli sotilas, joka toimi mm Viipurin ja Tallinnan käskynhaltijana sekä Suomessa olevien joukkojen
ylipäällikköna. Nimitettiin valtaneuvokseksi Tukholmaan v 1563 (vastaa hallituksen ministeriä) sekä ajan tavan mukaan täysin maakrapuna laivaston komentajaksi seur vuonna. Hänen johtamansa laivasto sai
verivihollinen Tanskasta useita voittoja ns seitsenvuotisen sodan aikana. Itse asiassa viimeinen kerta, kun Ruotsin laivasto on todella pärjännyt; Ruotsinsalmen II taistelua lukuunottamatta. Merisankarin mukaan
on nimetty kolmekin alusta. Koululaiva Matti Kurki olisi myös hyvin voitu nimetä Klas Horniksi, koska taruhahmo Matti Kurki taisteli ainoastaan sisävesillä. Ehkä haluttiin olla ärsyttämättä tanskalaisia, koska
Pohjoismaiden neuvosto oli hiljan perustettu.
Torpedovene HMS Claes Horn oli käytössä Ruotsin laivastossa vv 1898-1923. 800 tn aluksessa oli torpedon lisäksi aseistuksena 2 120 mm ja 4 57 mm tykkiä. Ei tietysti tarkkaan ottaen ihan nimikaima.
Hävittäjä HMS Klas Horn taas palveli Ruotsissa 1932-1958. 1000 tn hävittäjän aseistuksena oli torpedoiden ja syvyyspomien lisäksi 3 kpl 120/46 tykkiä sekä harvinaisia 25 mm Bofors it-tykkejä, jotka olivat
tunnetun 40 mm Boforsin esimalli. Aluksen uralla tunnetuin tapahtuma oli Hårsfjärdetin räjähdys syyskuussa 1941, jossa Tukholman saaristossa ankkurissa oleiden sotalaivojen torpedot räjähtivät mystisesti.
Tuhoja pahensi varmistamatta jääneiden syvyyspommien räjähtäminen. Kuolleita oli 33. Yleisesti epäillään brittitiedustelupalvelun olleen asialla, koska ruotsalaiset sotalaivat saattoivat saksalaisten malmikul-
jetuksia kesän 1941 aikana.
Meidän laivastomme tykkiveneen Klas Hornin historia on varmaan värikkäin sotalaivoistamme. Siitä piti tulla huvipursi Montenegron ruhtinaalle, mutta tämän jouduttua rahavaikeuksiin lunasti keisari Aleksanteri
III aluksen oman huvipurtensa saattajaksi, eräänlaiseksi puolisotalaivaksi. Se oli mukana kohti itää lähteneessä ja Tsushimassa tuhoutuneessa laivastossa, mutta todettiin jo Itämerellä merikelvottomaksi ja
käännettiin takaisin. Laiva talvehti Porissa ja otettiin Merivoimiemme käytöön. 1925 Klas Horn osallistui torpedovene S2:n tuhoon päättyneeseen purjehdukseen. Sen päällikkö kom kapt Evert Ekman osoitti
erinomaista merimiestaitoa, joka pelasti aluksen. 60 hengen miehistönä oli 55 varusmiehiä, joten nyky-yhteiskunnassamme on runsaasti kitollisia.
Laiva oli siitä huono tykkivene, ettei se voinut kiikkeryyden vuoksi ampua tykeillään, kun ankkuroituna. Sen vuoksi siitä tehtiin uusien sukellusveneiden emäalus pariksi kesäksi sekä 1932 Rannikkolaivaston
komentoalus. Palvelus päättyi 1937 ja laivan koneet purettiin. Se kelpasi kuitenkin merenmittausretkikunnan huolto- ja asuntoalukseksi; siis Pohjanmaan varhainen edeltäjä! Uraan mahtui vielä toiminta
Helsingin olympialaisten purjehdus- melonta sekä soutukilpailujen ratatoimistona 1952. Lopulta 1957 laiva poistettiin tästäkin käytöstä ja romutetiin myöhemmin.
Viimeksi muokattu:
StepanRudanskij
Respected Leader
Muistin, että mulla on tällainenkin. Liitteenä kuva.
Mistä tässä on kysymys?
Mistä tässä on kysymys?
StepanRudanskij
Respected Leader
Ei ole.
Käsin piirretty kartta; luultavasti ilmakuvan päälle. Varustettu koordinaattiruudustolla sekä piirretty tykistön tuliasemia sodanaikaisilla taktisilla merkeillä.
Mainitaan myös karttasana "kurssimajoitus".
Olisiko asemasodan aikaisen Suvi-Kumsan tykistökoulun harjoituskartta. paikka on Maaselän kannaksella.
Mainitaan myös karttasana "kurssimajoitus".
Olisiko asemasodan aikaisen Suvi-Kumsan tykistökoulun harjoituskartta. paikka on Maaselän kannaksella.
StepanRudanskij
Respected Leader
Pohjakartta on käsin piirretty ja monistettu ilmeisesti jollakin aikalaisella vahas/alkoholimenetelmällä. Käsin on tehty monenlaisia merkintöjä siihen päälle. Kartta on lisäksi taiteltu ja siinä on neulanjälkiä jonkin verran eri puolilla. Jos avaa kartan täysikokoiseksi, voi löytää lisää vihjeitä. Kartassa ei ole sanaa "kurssimajoitus". Paikka ei myöskään ole Maaselän kannaksella jos tarkoitetaan Seesjärven ja Poventsanlahden välistä aluetta.
StepanRudanskij
Respected Leader
Vastaus on hyväksyttävissä.
Tuohon heinäkuun operaatioon tämä liittyy. Mulla on toinen vastaava kartta tuosta alempaa. Siinä on reitti Raatteesta Vuokkiniemeen ja siitä pohjoiseen.
Tähän alempaan kopioon on lisäksi jo kopiointivaiheessa kirjoitettu 'ote venäläisestä topografikartasta...' Lisäksi päivämäärä muodossa 1.7-11.7 -41. Noista päivistä en ole ihan varma, kartta on jossain muualla nyt.
Laittamassani kartassa on merkittyinä jonkinverran kuluneina (etenemisjärjestyksessä) Ponkalahti, Oinasniemi, Vuonninen, Kursmajoki, siitä itään Korpijärvi ja Pinko. Seuraava olisi Uhtua, mutta jätin sen pois.
Tuo karttaan kopioitunut ruudukko on neuvostoliittolaisten 1:100 000 topokartoissaan käyttämä, ruudun sivun pituus on 2km. Mitä sitten lienee tehnyt Nikula ruudussa 38/78? Reitti näyttäisi vievän korkealle vaaralle, ehkä tähystämään tai johtamaan tulta?
En ole itselleni saanut varmuutta, onko tämä ollut tilapääkartta, joka on jaettu juuri toiminnan alkaessa, vai joku harjoituskartta. Suomalaisten karttatilanne aivan jatkosodan alkuvaiheessa oli aika huono varsinkin pohjoisessa. Aivan viime tipassa ilmeisesti saatiin saksalaisilta jossain itärintamalla vallattua kartta-aineistoa käyttöön ja tehtiin siitä aluksi pikakopioita ennenkuin saatiin painettuja lehtiä aikaiseksi.
Tuohon heinäkuun operaatioon tämä liittyy. Mulla on toinen vastaava kartta tuosta alempaa. Siinä on reitti Raatteesta Vuokkiniemeen ja siitä pohjoiseen.
Tähän alempaan kopioon on lisäksi jo kopiointivaiheessa kirjoitettu 'ote venäläisestä topografikartasta...' Lisäksi päivämäärä muodossa 1.7-11.7 -41. Noista päivistä en ole ihan varma, kartta on jossain muualla nyt.
Laittamassani kartassa on merkittyinä jonkinverran kuluneina (etenemisjärjestyksessä) Ponkalahti, Oinasniemi, Vuonninen, Kursmajoki, siitä itään Korpijärvi ja Pinko. Seuraava olisi Uhtua, mutta jätin sen pois.
Tuo karttaan kopioitunut ruudukko on neuvostoliittolaisten 1:100 000 topokartoissaan käyttämä, ruudun sivun pituus on 2km. Mitä sitten lienee tehnyt Nikula ruudussa 38/78? Reitti näyttäisi vievän korkealle vaaralle, ehkä tähystämään tai johtamaan tulta?
En ole itselleni saanut varmuutta, onko tämä ollut tilapääkartta, joka on jaettu juuri toiminnan alkaessa, vai joku harjoituskartta. Suomalaisten karttatilanne aivan jatkosodan alkuvaiheessa oli aika huono varsinkin pohjoisessa. Aivan viime tipassa ilmeisesti saatiin saksalaisilta jossain itärintamalla vallattua kartta-aineistoa käyttöön ja tehtiin siitä aluksi pikakopioita ennenkuin saatiin painettuja lehtiä aikaiseksi.
Ikarus
Respected Leader
Object 432/T-64 ja Object 434/T-64A.
taantumu
Ylipäällikkö
Sepä se. Keraamipallot oli vaikea saada valuvaiheessa pysymään paikoillaan ja tippuivat pohjalle.
Fremen
Greatest Leader
Brest Litovsk, Venaja irtaantui siella solmitussa sopimuksessa ensimmaisesta maailmansodasta maaliskuussa 1918?
ps. enpa tosin tiennytkaan etta Valko-Venajalla on noin siistia, joten olen todennakoisesti vaarassa.
pps. koska en koskaan tieda mitaan vastauksia naihin ja tormasin tanaan ainakin itselleni uuteen informaatiomuruseen, ehka sallitte reservilaisveljet etta heitan tassa ikaankuin valipalaksi suoraan Isanmaahan liittyvan kyssarin? Ja kyseessa on todellakin hatatilan omainen poikkeustapaus koska tama ensimmainen postaukseni kyssari-ketjuun (ja tod. nak. viimeinen
).
- Miten klassikkoelokuva "Tuulen viemaa" liittyy Suomen sotaponnisteluihin?
ps. enpa tosin tiennytkaan etta Valko-Venajalla on noin siistia, joten olen todennakoisesti vaarassa.
pps. koska en koskaan tieda mitaan vastauksia naihin ja tormasin tanaan ainakin itselleni uuteen informaatiomuruseen, ehka sallitte reservilaisveljet etta heitan tassa ikaankuin valipalaksi suoraan Isanmaahan liittyvan kyssarin? Ja kyseessa on todellakin hatatilan omainen poikkeustapaus koska tama ensimmainen postaukseni kyssari-ketjuun (ja tod. nak. viimeinen
).- Miten klassikkoelokuva "Tuulen viemaa" liittyy Suomen sotaponnisteluihin?
Sepeteus
Kapteeni
Välipalan välivastaus:Brest Litovsk, Venaja irtaantui siella solmitussa sopimuksessa ensimmaisesta maailmansodasta maaliskuussa 1918?
ps. enpa tosin tiennytkaan etta Valko-Venajalla on noin siistia, joten olen todennakoisesti vaarassa.
pps. koska en koskaan tieda mitaan vastauksia naihin ja tormasin tanaan ainakin itselleni uuteen informaatiomuruseen, ehka sallitte reservilaisveljet etta heitan tassa ikaankuin valipalaksi suoraan Isanmaahan liittyvan kyssarin? Ja kyseessa on todellakin hatatilan omainen poikkeustapaus koska tama ensimmainen postaukseni kyssari-ketjuun (ja tod. nak. viimeinen
- Miten klassikkoelokuva "Tuulen viemaa" liittyy Suomen sotaponnisteluihin?
"
Elokuvan ensimmäinen esitys Washingtonissa oli 27. tammikuuta vuonna 1940.
Huomattavaa on se, että näytös oli hyväntekeväisyysesitys, jolla kerättiin rahaa talvisotaa käyvän Suomen hyväksi.
Keräystä järjesti Yhdysvaltojen entisen presidentin johtama Finnish Relief Fund, jonka raportista käyvät ilmi tarkat luvut. Heinäkuun loppuun asti raportoiduista tilastoista käy ilmi, että elokuvatuotoilla Suomeen kerättiin 24 568,51 dollaria. Kaikkiaan säätiö keräsi Suomen tueksi 3 550 118,94 dollaria."
http://yle.fi/uutiset/clark_gable_j..._rahaa_karsivan_suomen_kansan_hyvaksi/7629795
Herkullinen pieni yksityiskohta
Fremen
Greatest Leader
Ja toinen:
Wiki:n Brewster-osiosta: "on 16 December, the Finns signed a contract to purchase 44 Model 239 fighters.[24] The total agreed price was U.S. $3.4 million, and the deal included spare parts, ten replacement engines and 20 Hamilton Standard propellers."
Kiitos dollareista ystavat, tulivat erittain hyvalle kaytolle!
