Eipä vallannut vaan esti Tanskaa valtaamasta niitä takaisin. Suurvalta-asema taas perustui isojen naapurien Puolan ja Venäjän samanaikaiseen heikkouteen.
Kysymys- ja vastaustopiikki
- Viestiketjun aloittaja vehamala
- Aloitus PVM
Eipä vallannut vaan esti Tanskaa valtaamasta niitä takaisin. Suurvalta-asema taas perustui isojen naapurien Puolan ja Venäjän samanaikaiseen heikkouteen.
StepanRudanskij
Respected Leader
Ollakseni tarkka, olisi pitänyt sanoa, että lopullisesti valtasi, sen jälkeen ei enää Tanskalla ollut voimia jatkaa kiistelyä.
JR49
Respected Leader
30-vuotinen sota oli mielessäni, joten vastausvuoro siirtyy @Herman30 . @Ikarus kyllä ansiokkaasti selvitti, mitä ao. käskyllä tapahtuu.
@Erkki , minun aikaani piti opetella ulkoa Savon jääkäreiden kunniakas sotataival. Joku A4-liuska sitä oli. Tuo Lech-virta juurikin jäänyt mieleen. Tietääkseni Pohjan ja Porin rykmenttiä oli myös mukana.
Se eliittijoukko-osaston status
.Edit: lähteenä siis joku ruotsalaisen majurin kirja, joka suomennettu 1941. Kirjaston poistomyyntiä.
Kun täällä on viime aikoina puhuttu paljon Merivoimista, niin kysytäämpä, miksi suomalaiset sukellusveneet myöhästyivät, kun ne hälytettiin Hangon vesille risteilijä Kirovia metsästämään Talvisodan
syttymispäivänä 30.11.1939. Suomalaiset olivat saaneet tiedustelutiedon, että Kirov oli lähtenyt merelle todennäköisesti virolaisilta.
syttymispäivänä 30.11.1939. Suomalaiset olivat saaneet tiedustelutiedon, että Kirov oli lähtenyt merelle todennäköisesti virolaisilta.
JR49
Respected Leader
Veneiden miehistö oli vielä maissa. Pääsivät lähtemään vasta 1.12. aamuyöllä. Maissa oltiin, koska Helsinkiä oli pommitettu heti aamulla 30.11. Tällöin veneet ja emälaiva Sisu olivat väistäneet lähisaaristoon väistöasemiin. Miehistöt olivat huolissaan omaistensa kohtalosta pommitetussa kaupungissa, ja veneiden tultua takaisin Katajanokan sotasatamaan, heille annettiin lupa käydä kaupungilla kodeissaan.
Aivan oiken!
Ihmettelin monta vuosikymmentä, kun merisotatoimista laaditut teokset kertoivat ainoastaan, että sukellusveneiden lähtö viivästyi Helsingin pommitusten johdosta. Kun pommituksistakin oli tarkat tiedot,
eikä niiden mukaan pommeja tippunut lähellekään silloista sotasatamaa Katajanokalla. Asia paljastui vasta Markku Melkon Suomen Sukellusveet kirjasta, joka julkaistiin 2008. Mahdolliseti johtui siitä, että aikaisemmat merihistorioitsijat entisinä meriupseereina olivat vähän kuin asianosaisia, eivät tietenkään henkilökohtaisesti tässä asiassa. Päteviä historioitsijoita tietysti, useilla akateemisia oppiarvojakin.
Veneiden päälliköiden inhimillisesti hieno ele, jonka johdosta kuitenkin menetettiin mahdollisuus käyttää sukellusveneitä niiden tarkoitukseen. Sukellusvene Vesikko näki etäältä risteilijä Kirovin, mutta sillä
ei ollut mahdollisuutta ehtiä tulitusasemiin. Erään lähteen mukaan Kirov oli jopa jossain vaiheessa ollut pysähdyksissä. Sukellusveneethän eivät sotavuosien aikana paljoakaan aikaan saaneet.
@JR49 jatkaa
Ihmettelin monta vuosikymmentä, kun merisotatoimista laaditut teokset kertoivat ainoastaan, että sukellusveneiden lähtö viivästyi Helsingin pommitusten johdosta. Kun pommituksistakin oli tarkat tiedot,
eikä niiden mukaan pommeja tippunut lähellekään silloista sotasatamaa Katajanokalla. Asia paljastui vasta Markku Melkon Suomen Sukellusveet kirjasta, joka julkaistiin 2008. Mahdolliseti johtui siitä, että aikaisemmat merihistorioitsijat entisinä meriupseereina olivat vähän kuin asianosaisia, eivät tietenkään henkilökohtaisesti tässä asiassa. Päteviä historioitsijoita tietysti, useilla akateemisia oppiarvojakin.
Veneiden päälliköiden inhimillisesti hieno ele, jonka johdosta kuitenkin menetettiin mahdollisuus käyttää sukellusveneitä niiden tarkoitukseen. Sukellusvene Vesikko näki etäältä risteilijä Kirovin, mutta sillä
ei ollut mahdollisuutta ehtiä tulitusasemiin. Erään lähteen mukaan Kirov oli jopa jossain vaiheessa ollut pysähdyksissä. Sukellusveneethän eivät sotavuosien aikana paljoakaan aikaan saaneet.
@JR49 jatkaa
Viimeksi muokattu:
JR49
Respected Leader
Kyseinen kirja oli minulla käden ulottuvilla. Hyvää taustatietoa edeltäneistä puutteista, en ollutkaan tietoinen, ettei asiaa oltu haluttu suoraan käsitellä.
Rauhan ajan yhteiskunnan muuttuminen sotaa käyväksi yhteiskunnaksi ei taivu ongelmitta, samaa saattaisi tulla tänäkin päivänä esille.
Kysymys:
Myöhemmin liittoutuneisiin kuuluva valtio sai saksalaisen tutkan käsiinsä. Milloin ja miten?
karponaattori
Alikersantti
Muistelisin, että saksalaisten tutka-asemaan käytiin tutustumassa brittikommandojen toimesta Ranskassa tai Norjassa. Sanon kuitenkin, että Ranskassa. Porukassa taisi olla mukana joku ekspertti, kenen tuli pikaisesti tutustua tutkan toimintaperiaatteeseen ja tuoda mukanaan kriittisiä osia. Vuosikin tulee arvalla 1942.
Toivottavasti en sekoita nyt faktoja ja korkkareita
Toivottavasti en sekoita nyt faktoja ja korkkareita
JR49
Respected Leader
Kyllä minäkin tällaista muistelen tapahtuneen, ja juuri Ranskassa.
Tutka tuli kuitenkin hakemani maan käsiin jo tuota vuotta aikaisemmin. Vihjataan vielä, että tämä valtio ei silloin ollut vielä sodassa Saksan kanssa.
StepanRudanskij
Respected Leader
Saksalaiset sai patentin USA:ssa jonkinlaiselle tutkalle. Oliskohan siinä yhteydessä joku laitekin siirretty sinne? Vuosi -38 tms.
JR49
Respected Leader
Tuota tuota, olen anteeksipyynnön velkaa. Huomaan kiireissäni kysyneeni liian epätarkasti. Oikeampi muoto olisi ollut, että mikä maa sai todennäköisesti ensimmäisenä tietoja saksalaisesta tutkasta.
Noh, en kiemurtele, ettei mene epäselvemmäksi, joten julkaisen ajattelemani vastauksen ja siirrän kysymysvuoron vaikkapa @karponaattori :lle, joka ensimmäisenä yritti.
Eli kyse on Graf Speen upottautumisesta Montevideossa. Tulenjohtotutka jäi ehjäksi ainakin joltain osin, ja jenkkien USS Helenan miehistön sallittiin helmikuussa 1940 vierailla hylyssä. Tuloksesta näin:
A radar expert was sent to Montevideo shortly after the scuttling and reported a rotating aerial, probably for gunlaying, transmitting on either 57 or 114 centimetres. In February 1940, the wreck was boarded by US Navy sailors from the light cruiser USS Helena.
Eli jenkit lienevät ensimmäisiä, jotka ainakin julkisesti pääsivät tuolloin tutkimaan säilyneitä osia.
https://en.wikipedia.org/wiki/Battle_of_the_River_Plate
Mutta huonosti kysytty. Täytyy vastaisuudessa parantaa suoritusta.
Noh, en kiemurtele, ettei mene epäselvemmäksi, joten julkaisen ajattelemani vastauksen ja siirrän kysymysvuoron vaikkapa @karponaattori :lle, joka ensimmäisenä yritti.
Eli kyse on Graf Speen upottautumisesta Montevideossa. Tulenjohtotutka jäi ehjäksi ainakin joltain osin, ja jenkkien USS Helenan miehistön sallittiin helmikuussa 1940 vierailla hylyssä. Tuloksesta näin:
A radar expert was sent to Montevideo shortly after the scuttling and reported a rotating aerial, probably for gunlaying, transmitting on either 57 or 114 centimetres. In February 1940, the wreck was boarded by US Navy sailors from the light cruiser USS Helena.
Eli jenkit lienevät ensimmäisiä, jotka ainakin julkisesti pääsivät tuolloin tutkimaan säilyneitä osia.
https://en.wikipedia.org/wiki/Battle_of_the_River_Plate
Mutta huonosti kysytty. Täytyy vastaisuudessa parantaa suoritusta.
Panssari Salama
Respected Leader
Meinasin jo vastata että Suomi, joka osti nipun viimeisintä huutoa olevia tutkia Helsingin ilmapuolustuksen tueksi 
Kun ei uutta kysymystä vielä ole, voinee jatkaa edellisen kyssärin aiheesta.
Kun Graf Spee tuli korjaamaan vaurioitaan Montevideoon selvisi briteille vasta silloin, että saksalaisilla ylipäänsä oli myös tutka käytössään. Laivan tulenjohdon apuna oli FuMO 22 tj-tutka, jonka aallonpituus
oli 82 cm. Britit olivat pidemmällä, heidän Type 284:n aallonpituus oli 50 cm. Mitään ylitärkeitä salaisuuksia ei siten siirtynyt, koska meritaisteluissa ei vielä kyetty tutkia häiritsemäänkään. Mitä jenkit oikeasti
haltuunsa saivat ei taida olla vieläkään tiedossa.
Saksalaisilla oli tutkan kanssa se ongelma, että he eivät kyenneet siirtämään tutkan mittaustietoja riittävän tarkasti laivan tulenjohtojärjestelmään. Bismarckia varjostavat brittiristeilijät eivät saaneet osumia,
vaikka niiden tutka kantoi vähemmän kuin Bismarckin tykit. Britit olivat huomattavasti edellä tässä tykkitieteessä. Useat asiantuntijat pitävät Bismarckin nopeaa osumaa Hoodiin onnenkantamoisena.
Vieläkin enemmän olisivat britit olleet edellä, ellei jossakin säästöpaineissä olisi laskentajärjestelmähankinnatkin kilpailutettu. Valtava hankinta, joka sisälsi kaikki olevat ja tulevat taistelulaivat sekä risteilijät.
Kilpailussa hävinnyt Barr&Strout rupesi tekemään näitä järjestelmiä vientiin. Saksalaisilla oli peiteyhtiö Hollannissa 20-luvulla ja he onnistuivat rahalla palkkaamaan tämän yrityksen laskentaekspertin, hollan-
tilaisen evp-meriupseerin. Myös meidän panssarilaivoissamme oli tämä Hazelmayer järjestelmä. Britit maksoivat kilpailutuksen hinnan Hoodin uppoamisessa.
karponaattori
Alikersantti
Vuonna 1944 useita liittoutuneiden panssarivaunuihin alettiin tehdä erästä modifikaatiota. Kokeilujen jälkeen modifikaatio todettiin onnistuneeksi ja vaunuja alettiin varustaa pikaisesti jopa kentällä.
Hyväksi todetusta ratkaisusta huolimatta kyseinen modifiointi ei tullut 1945 jälkeen suunniteltuihin panssarivaunuihin vakiovarusteeksi.
Mistä modifikaatiosta on kyse?
Hyväksi todetusta ratkaisusta huolimatta kyseinen modifiointi ei tullut 1945 jälkeen suunniteltuihin panssarivaunuihin vakiovarusteeksi.
Mistä modifikaatiosta on kyse?
karponaattori
Alikersantti
Jahas, hakemani vastaus tulikin seitsemässä minuutissa. Mainittakoon vielä, että uivat tankit oli ollut jo käytössä vuotta aikaisempi.
Normandian lukuisat pensasaidat osoittautuivat odotettua suuremmaksi ongelmaksi ja tähän tarpeeseen panssarivaunuihin hitsattiin metalliromuista leikkureita. Myöhemmin leikkureita asennettiin jo Englannissa mantereelle laivattaviin panssarivaunuihin. Alunperin tehtävään käytettiin puskulevyllä varustettuja panssarivaunuja, mutta saksalaiset oppivat nopeasti yhdistään näiden vaunujen ilmestymisen tulevaan hyökkäykseen. Puskulevyllisiä panssarivaunuja oli tässä vaiheessa mantereella vain joitakin kymmeniä.
https://en.m.wikipedia.org/wiki/Rhino_tank
Kysymysvuoro @Herman30 :lle