John Hilly
Ylipäällikkö
Telamiina minulle tuli mieleen, mutta sytytin puuttuu...
Kysymys- ja vastaustopiikki
- Viestiketjun aloittaja vehamala
- Aloitus PVM
Ei telamiina.
Tuo johdattelu C-kasetista pyrki viittaamaan valmistajaan, Philips.
Voisin kuvitella että Pohjanmaa & Helsinki-luokan hankinnan yhteydessä on ainakin muutama meriupseeri saanut kalvosinnappikokoelmaansa tuollaisen mötikän.
Kalvosinnappi on PEAB (Philips Elekronikindustrier Ab) 9LV200 (9LV220) tulenjohtojärjestelmän antenni.
Tuo johdattelu C-kasetista pyrki viittaamaan valmistajaan, Philips.
Voisin kuvitella että Pohjanmaa & Helsinki-luokan hankinnan yhteydessä on ainakin muutama meriupseeri saanut kalvosinnappikokoelmaansa tuollaisen mötikän.
Kalvosinnappi on PEAB (Philips Elekronikindustrier Ab) 9LV200 (9LV220) tulenjohtojärjestelmän antenni.
Liitteet
Aika monta Herman Lindqvistin kirjaa koskien Ruotsi historiaa on tullut luettua.
John Hilly
Ylipäällikkö
No voihan ..kele. Hyvä kysymys!
Ovat muuten aika hyviä kirjoja.
Tykkejä kenttä- ja rannikkotykistöllä oli kirjava kokelma, joista löytyvät lähes kaikki vuodet ennen ja jälkeen vuosisadan vaihteen. Obuhoffin 102 mm 60 cal laivatykin käyttöönotto alkoi vuonna 1912. Tykkivene Uusimaan keulatykki oli tätä mallia eli siis täl-
tä kysytyltä vuodelta 1912. Alus osallistui Bengtskärin ym taisteluun ja upotti yhden vihollislaivan. Forum Marinumin pihalta löytyy yksi säilynyt ja aidan takaa Pansion ruokalan edestä toinen.
krd
Ylipäällikkö
OT: oliko näitä siis tykkilautoillakin? http://www.pictaram.com/media/1294191057202013263_1661376341
JR49
Respected Leader
Okei, tätä en tiennytkään! Täyttää näemmä ehdon, mutta löytyy toinenkin, jonka lähde mainitsee olevan samalta vuodelta. Kyseessä oli merkittävämpi voitto kuin vartiomoottoriveneen tai moottoritorpedoveneen upottaminen.
Vastauksessasi olet kuitenkin päässyt jäljille, joita kannattaa seurata
. Tämä oli siis vinkki.(Liian) pikaisen muistinselauksen jälkeen olin vakuuttunut, ettei vm 1912 jv-aseita ollut sodissamme. Mutta olihan eli Vickers 303 Mk 1, jota oli nimenomaan Merivoimien yksiköillä. Siten myös jo mainitussa Bengtkärin taistelussa, joka päättyi suomalaisten
voittoon. Aseen tuntee ulkonäöltä voimakkaasti uritetusta vaipasta. Siis syvemmät urat kun venäläisessä Maximissa.
voittoon. Aseen tuntee ulkonäöltä voimakkaasti uritetusta vaipasta. Siis syvemmät urat kun venäläisessä Maximissa.
JR49
Respected Leader
No johan niitä nyt löytyy! Annetaan lisää vinkkiä, jos vaikka se minun kaipaamani ase/asejärjestelmä löytyisi. Merivoimista on kyse, ja saalis on iso, jos "kiäntää kohille".
krd
Ylipäällikkö
Tätä samaa Vickers-uraa kolusin minäkin.
Tosin arvelin noiden olleen Blenheim-puolella ja etsin sieltä.
Sepeteus
Kapteeni
Hangosta illalla 2. joulukuuta 1941 lähteneen saattueen jälkimmäisen osaston kuljetusalus Josef Stalin ajoi miinaan ja jäi paikalleen. Kun neuvostojoukot ottivat sen hinaukseen, sai se osuman Mäkiluodon 12-tuumaisesta kranaatista ja keulassa olleet ammukset räjähtivät. Alus ajelehti sitten karille Viron rannikolle saksalaisten saaliiksi. 5 600:ta aluksessa olleesta vajaat 3 000 kuoli, saattoalukset pelastivat 1 700 ja noin 1 000 jäi saksalaisten vangiksi.
Miten olisi tuo Mäkiluodon 12 tuumainen eli 305/52 O?
Miten olisi tuo Mäkiluodon 12 tuumainen eli 305/52 O?
Tätä samaa Vickers-uraa kolusin minäkin.
Blenheimin, Fokkerin sekä Hurricanen kk:t oli Browningeja, joita Vickers ja BSA teki Englannissa lisensillä. Ilmajäähdytteinen Vickers 303 kuuluu sekin sotilasilmailuhistoriaan, mutta I MS:ssa ja sen jälkeen 1920 -luvulla. II MS mennessä oli poistunut käytös-
tä. Vickersillä oli myös uudempi kaasumäntä-kk, jota käyttivät Royal Navyn lentokoneet II MS:ssa.
Tykkilautat tuli Suomeen Laatokan operaatioihin kesälläö 1942. Ne jouti hyvin tähän tarkoitukseen, sillä enää Barbarossa -operaation alettua ei ollu mahiksia maihinnousuun Brittien saarille. Kehittäjänsä evl Fritz Siebelin mukaan Siebel -lautoiksi nimettyjen
lotjien piti roudata kalustoa maihin kauemmaksi ankkuroiduista rahtilaivoista. Osa taas oli varattu maihinnousurannan it -tehtäviin. Suomi osti tykkilautat T2 ja T17, mutta ilmeisesti ei enää ollu kuitteja tallessa, koska lautat luovutettiin Nliitolle vuonna 1945.
Tykkilauttojen aseistuksena oli mm kaksi 102 mm Obuhoffia, jotka ilmeisesti asennettiin vasta Suomen käytössä.
Yksa niistä harvoista kerroista, kun rt todella osui laivaan. Yli Suomenlahden ulottuvat kantamakehäthän ovat todellisuudessa pelkkää teoriaa. Mutta miten tähän saa litettyä vuoden 1912. 305/52 kehitettiin laivatykiksi jo edellisellä vuosikymmenellä. Piirus-
tukset hyväksyttiin 31.7.1906 (Engvist 2013). Mäkiluodon patteri rakennettiin venäläisiltä kesken jääneisiin 14 tuuman tykkiasemiin, joten ei lavetinkaan rakennusaika voi olla tuo haettu vuosi.
Merivoimiemme toiminta II MS:n aikana oli suurimmaksi osaksi erilaisia epäonnistumisia joten vinkeillä "1942" ja "suuri voitto" ei vaihtoehtoja jäää kun Somerin taistelu tai Lavansaaressa tapahtunut tykkivene (voisi kutsua hävittäjäksikin) Krasnoje Znamjan upotus Lavansaaren satamassa. Edelliseen osallistui jo käsitelty tykkivene UUsimaa 102 mm Obuhoff -tykkeineen. Mutta veikkaan, että veli @JR49 tarkoittaa jälkimmäsitä. Thornycroft -moottoritorpedoveneiden torpedot olivat 45 cm Whitehead -mallia, joita venäläisiltä jäi maahan v 1918. Ne olivat kuutta torpedohävittää varten, jotka Merivoimat otti häyttöön nimillä S 1-6. Alukset romutettiin 1925 kun S 2
upposi traagisesti. Vanhat torpedot kierrätettiin muutama vuosi myöhemmin hankituille Thornycroft moottoritorpedoveneille, koska rahaa kalustohankintoihin ei silloinkaan ollut.
Vuosi 1912 esiintyy tosiaan kirjallisuudessa. Se on ilmeisesti peräisin Keisarin Venäjältä, jossa ulkomainen aseistus nimettiin ostovuoden mukaan. Sillä tämä alatyyppi Mk 5 on peräisin jo edelliseltä vuosikymmeneltä. Aina
luotettava Wikipedia kertoo Whitehead -torpedon viimeisekssi taisteluksi risteilijä Blücherin upotuksen Norjassa 1940.
upposi traagisesti. Vanhat torpedot kierrätettiin muutama vuosi myöhemmin hankituille Thornycroft moottoritorpedoveneille, koska rahaa kalustohankintoihin ei silloinkaan ollut.
Vuosi 1912 esiintyy tosiaan kirjallisuudessa. Se on ilmeisesti peräisin Keisarin Venäjältä, jossa ulkomainen aseistus nimettiin ostovuoden mukaan. Sillä tämä alatyyppi Mk 5 on peräisin jo edelliseltä vuosikymmeneltä. Aina
luotettava Wikipedia kertoo Whitehead -torpedon viimeisekssi taisteluksi risteilijä Blücherin upotuksen Norjassa 1940.
JR49
Respected Leader
Veli @Old Boy ei petä koskaan! Juuri näin.
Olin tuolloin lukemassa kauan metsästämääni Laivat puuta, miehet rautaa -teosta suomalaisen moottoritorpedoaselajin taistelusta, vuodelta 1956, ja kirjahan oli aivan loistava. Paljon myös yleistä merisotaa tasaolla, jonka mielestäni vasta Ekman ylitti 80-luvun kirjallaan.
Mutta asiaan. Etsiessäni lisätietoja kirjan tapahtumista, tämä sivu hyppäsi vastaan:
https://fi.wikipedia.org/wiki/Jouko_Pirhonen
Koska ohjaamossa olevasta varsinaisesta torpedotähtäimestä ei erottanut maalia, laivueenkomentaja Pirhonen tähtäsi kylmäverisesti kiikarilla katon yli maaliin, ja kaksi torpedoa lähti suoraan maaliin; Vinha (luutnantti Aarne Vuorensaari) ampui kolmannen torpedon ja Vihuri (luutnantti Kaarlo Kajatsalo) neljännen. Näistä torpedoista kolme oli vuodelta 1912 peräisin olleita, rauhanajan harjoituksissa jo suuresti kulutettuja vain 120 kg latauksella varustettuja vain noin 20 solmun nopeuteen pystyneitä Whitehead-torpedoja, koska Thonycroftit eivät muita pystyneet ampumaan. Vihurin ampuma neljäs torpedo oli saksalaisten sotasaalisvarastoista ostettu venäläisperäinen 300 kg latauksella varustettu muita huomattavasti nopeampi.
Kirjassa todetaan sivulla 162, että mainitut torpedot olivat tosiaan tsaarin laivastolta jäänyttä kamaa, jota oli jo suuresti kulutettu rauhan ajan harjoituksissa. Tai ainakin kolhittu. Vuoden 1943 aikana ammutuista 30 torpedosta vielä 22 oli tätä vuoden 1912 mallia. Varmoja osumia totesivat silloisten tietojen mukaan seitsemän ja todennäköisiä yhdeksän.
Venäläisiä uudempia torpedoja tarvittiin siinä vaiheessa laajemmin, kun uutta kalustoa tuli paljon käyttöön purjehduskaudelle -43.
Hauska detalji tuo Norjan episodi. Muistan parikin kertaa lukeneeni, että norjalaiset käyttivät aataminaikuista ja ikivanhaa kalustoa tuossa linnakkeessa...
Ja meillä oli edelleen käytössä, enkä hämmästyisi vaikka sodan loppuun asti olisi Whitehead 1912 ollut meillä rintamakäytössä.Jatka, ole hyvä.
Whitehead torpedosta vielä, kun sen wiki -artikkelikistakin näkyy puuttuvan tärkein pointti;
Mr Whitehead keksi 1800 -luvulla sijoittaa torpedoihinsa kaksi tärkeää laitetta. Suuntagyron, joka pystyi pitämään torpedon oikeassa suunnassa sekä hydrostaattisen painemittarin, joka taas osasi pitää vehkeen tarkoitetussa syvyydessä. Hän saattoi jopa
itse keksiä nämä uutuusvimpaimetkin.
Sitten uuteen kysymykseen. Uhmaan sääntöjä, kun en ite tiedä vastausta. Minulle lähetettiin tunnistettavaksi oheinen öljylamppu, jossa on iso SA stanssaus kannessa. Siinä on mun mielestä vähän liikaan osia ollakseen vain lyhty. Mm tuplaluukku edessä.
Mr Whitehead keksi 1800 -luvulla sijoittaa torpedoihinsa kaksi tärkeää laitetta. Suuntagyron, joka pystyi pitämään torpedon oikeassa suunnassa sekä hydrostaattisen painemittarin, joka taas osasi pitää vehkeen tarkoitetussa syvyydessä. Hän saattoi jopa
itse keksiä nämä uutuusvimpaimetkin.
Sitten uuteen kysymykseen. Uhmaan sääntöjä, kun en ite tiedä vastausta. Minulle lähetettiin tunnistettavaksi oheinen öljylamppu, jossa on iso SA stanssaus kannessa. Siinä on mun mielestä vähän liikaan osia ollakseen vain lyhty. Mm tuplaluukku edessä.