Kysymys- ja vastaustopiikki

[URL='https://l.facebook.com/l.php?u=http%3A%2F%2Fwww.reservilainen.fi%2Fuutiset%2Fhistoria_maaratietoisella_tyolla_kenttatykiston_suurvallaksi&h=ATM-bi1W-uzm3p5ipgY0Cleoc7tiDDmzP9ueMY1GylM9b6irrVvMBM6Hiw983DgsC3mqo3S2j-IDJ50SY9TShaR-zrvZyJlhR2xhZeVpSlJo4wTx632k2p2kKKvl9OcLYE0kza8DknieyjiPgUZXaTKcpeTTco6cd2-H-4BdaopbNlo2d0XzwUTdn_jC2czfvdUU_6Ihwb346ly15wRV1y3SRcpCSWxXjCexKCB2TpUwygC2wTw02JkHsGaW2qfJ5iD6Nfrzrt8LIVXnYYNc6Cw_XUQKM6VGpQ' kirjoitti:


Sivu ei ole saatavilla
Seuraamasi linkki voi olla virheellinen tai vanhentunut.
KoMvLlw5YQV.png
 
Raketinheittimistö nousi uudelle tasolle vuonna 2006Hollannista ostetun amerikkalaisvalmisteisen MLRS M270 -kaluston myötä. Kalustolle ollaan parhaillaan hankkimassa uudenlaisia ampumatarvikkeita.

Eikös tämäkin ole väärin?
 
Kirjoitus julkaistiin v. 2016, jolloin oli atarvikehanke kahden erilaisen taistelukärjen omaavista raketeista. Tämä tieto on siis oikein, kun huomioidaan kirjoitusajankohta.
 
Sissitaktiikan alkuna pidetyssä Joutselän taistelussa vuonna 1555 oli myös kevyttä, rekiasenteista tykistöä.
Mottitaktiikan alkuna, ei sissitaktiikan. Sissitaktiikka on eri asia kuin mottitaktiikka.
En ole uusinta tutkimusta seurannut, että ollaanko vielä sitä mieltä, että siellä oli nikhakoja käytössä. Ilmeisesti oli.
Kirjahyllyn lähteet kun ovat tämän taistelun osalta vuodelta 1931 :giggle:
 
En ole uusinta tutkimusta seurannut, että ollaanko vielä sitä mieltä, että siellä oli nikhakoja käytössä. Ilmeisesti oli.
Nykykäsityksen mukaan taistelun yksityiskohtia ei ole mitenkään todistettu. Ruotsalainen historioitsija Tegel kirjoitti muistitietoa talteen v. 1622 eli lähes 70 vuotta tapahtumien jälkeen. Luvaukset ovat lisäksi epäilyttävän yksityiskohtaisia eli hyvin suurella todennäköisyydellä "matkalla parantuneita". Maavoimatkin laskee perinteensä ei tästä taistelusta vaan alueen lippukunnan muodostamispäivästä. Tietysti havainto sissitaktiikasta on myös oikea. Joutselässä käytiin kohtaamistaistelu eikä sillä ole sissitoiminnan kanssa mitään tekemistä.
 
Tähän ei ole tullut enää uusia vastauksia, joten julistamme veli @JR49 n voittajaksi ja kerron lisää virheitä:

1634 perustetulla tykkimestarilla ei ole nykyisen Suomen kanssa tekemistä. En ollut ennen kuullut kenenkään laskeneen Suomen tykistön alkua siitä, kun tykkejä täällä oli satoja vuosia aikaisemmin.
Viaporin linnoituksen tykistökadettikoulu sulautui Haapaniemen kadettikouluun jo ennen Kustaan sotaa eikä siis toiminut enää 1800-luvulla.
Haapaniemen koulun keskeinen oppiaine oli topografia; tykistöoppia ei oikeastaan vielä edes ollut.
Tähystettyä suora-ammuntaa käytettiin pääasiallisena metodina vapaussodassa mutta sen jälkeen opetettiin epäsuoraa ammuntaa. Eikä siis vasta 1920 alkaen.
Tuli-iskun pituudeksi vakiintui yksi minuutti. Keskitys saattoi kestää tuntejakin.
Jälkimmäisessä kuvassa ei ole kysymys tulitoiminnasta kuten väitetään vaan tykin puhdistamisesta. Tulitoiminnassa tarvittava latasin on paikoilleen kiinnitettynä oikeassa lavettihaarassa.
155 K74 oli ainoastaan Tampellan koemalli eikä ollut maamme tykistön pysyvässä käytössä.
Hajaryhmitykseen siirryttiin 1960-luvulla. Alueelliset tykistöjoukot siirtyivät vuonna 2015 tästä vielä tykeittäin hajautettuun ryhmitykseen.
 
Selvä, ei anneta ketjun kuolla.

Saksalaisten koukkaus aiheutti suomalaisille arviolta 130 miehen tappiot kaatuineina. Tunnissa.
Mikä taistelu oli kyseessä?
 
En tiedä koukkasivatko saksalaiset mutta punakaartin tappiot kaatuneina oli tuota luokkaa jonka kysymyksessäsi esitit. Tosin kaatuneista oletettavasti suuri osa teloitettiin paikanpäällä.
 
Olisiko Vapaussodassa käyty Orimattilan taistelu?
Täällähän oli tietomiehiä :)! Ja minä kun toivoin, että joku olisi harhaantunut Lapin sodan sivupoluille ;). Jatka, ole hyvä.

Olet oikeassa, juuri tästä oli kyse. Kaatuneiden määristä on heitetty ilmoille luvut 184, 139, noin 130 ja varovaisimpienkin arvioiden mukaan 95. Osa on varmasti paikalla teloitettuja, mutta kaatuneita yhtä kaikki.
13.4.1918 Orimattilan-Myrskylän suuntaa lähestyi Osasto Brandesteinin kärkijoukot. Osasto oli tehnyt maihinnousun Loviisaan 7.4. ja laski maihin ensimmäisessä portaassa 1.100 miestä, 2. porras 11.4., 3.porras 15.4. ja 4. porras 18.4. jolloin kokonaisvahvuus nousi 2.500 mieheen. Eteneminen alkoi nopeasti eri suuntiin.

Orimattilan pääasemassa oli hätäisesti koottuja joukkoja, osa vanhoja punakaartilaisia, osa seudulta kerättyjä kokemattomia ja vastahakoisia pakko-otettuja. Kokonaisluku oli noin 500.
Saksalaisten kärkipartion lähestyessä Tullinmäen etuvartio antautui.
Seuranneet tapahtumat ovat jääneet hämäriksi ja ristiriitaisiksi. Näyttää siltä, että saksalainen vahvennettu polkupyöräkomppania koukkasi hautausmaan kiviaidan taa suojatuneiden punaisten asemiin, ja kello 16.00 alkanut taistelu muuttui täydelliseksi teurastukseksi. Tiettävästi yhden kaatuneen ja yhden haavoittuneen menettäneet saksalaiset surmasivat tunnin kuluessa yllä mainitut luvut punaisia. Kaikkia ei takuuvarmasti ammuttu ns. taistelun aikana... Kuolleista varmasti pakko-otettuja oli 47.

Tuossa on ainakin nykyinen hautausmaa vissiin, ja kirkko on lähellä. Paikalliset voivat oikaista, mutta jossain näillä main.

https://www.google.fi/maps/@60.8066...4!1sfLK6NPWo4kZyQi7ckombFw!2e0!7i13312!8i6656

https://fi.wikipedia.org/wiki/Osasto_Brandenstein

https://fi.wikipedia.org/wiki/Saksan_interventio_Suomen_sisällissodassa

1517663835822.png
 
Kuka oli ensimmäinen suomalainen ilmavoiton saavuttanut hävittäjälentäjä?

J. Vuorela ampui 1.12.39 3/24 SBAP:n SB:n alas FR-86:lla. Paikka oli Vääräkoski, Säiniö.
Pakkolasku ja SB oletettavasti korjattiin omaan käyttöön tunnuksella VP-10.

(Samalle päivälle on myös kirjattu J.Karhusen ja L.Heikinheimon alasampuma SB Mietinsaaressa sekä G. Magnussonin ilmassa räjäyttämä SB, tämän ilmavoivon Magnusson saavutti FR-99:llä.)

Tsaarin Venäjän ilmavoimissa lensi muutama suomalainen 1.ms:ssa. Ettei vaan olisi joku heistä?
 
Mitä Talvisotaan tulee niin ylik. Uuttua on myös pidetty Talvisodan ensimmäisenä ilmavoiton saavuttajana. Tosin voitolle ei löytynyt todistajaa.
 
Edelleen etsitään ensimmäistä suomalaista ilmavoiton saavuttanutta hävittäjälentäjää.Kuten Ikarus arveli niin voitto on saavutettu jo ennen Talvisotaa.
 
Täällähän oli tietomiehiä :)! Ja minä kun toivoin, että joku olisi harhaantunut Lapin sodan sivupoluille ;). Jatka, ole hyvä.

Olet oikeassa, juuri tästä oli kyse. Kaatuneiden määristä on heitetty ilmoille luvut 184, 139, noin 130 ja varovaisimpienkin arvioiden mukaan 95. Osa on varmasti paikalla teloitettuja, mutta kaatuneita yhtä kaikki.
13.4.1918 Orimattilan-Myrskylän suuntaa lähestyi Osasto Brandesteinin kärkijoukot. Osasto oli tehnyt maihinnousun Loviisaan 7.4. ja laski maihin ensimmäisessä portaassa 1.100 miestä, 2. porras 11.4., 3.porras 15.4. ja 4. porras 18.4. jolloin kokonaisvahvuus nousi 2.500 mieheen. Eteneminen alkoi nopeasti eri suuntiin.

Orimattilan pääasemassa oli hätäisesti koottuja joukkoja, osa vanhoja punakaartilaisia, osa seudulta kerättyjä kokemattomia ja vastahakoisia pakko-otettuja. Kokonaisluku oli noin 500.
Saksalaisten kärkipartion lähestyessä Tullinmäen etuvartio antautui.
Seuranneet tapahtumat ovat jääneet hämäriksi ja ristiriitaisiksi. Näyttää siltä, että saksalainen vahvennettu polkupyöräkomppania koukkasi hautausmaan kiviaidan taa suojatuneiden punaisten asemiin, ja kello 16.00 alkanut taistelu muuttui täydelliseksi teurastukseksi. Tiettävästi yhden kaatuneen ja yhden haavoittuneen menettäneet saksalaiset surmasivat tunnin kuluessa yllä mainitut luvut punaisia. Kaikkia ei takuuvarmasti ammuttu ns. taistelun aikana... Kuolleista varmasti pakko-otettuja oli 47.

Tuossa on ainakin nykyinen hautausmaa vissiin, ja kirkko on lähellä. Paikalliset voivat oikaista, mutta jossain näillä main.

https://www.google.fi/maps/@60.8066...4!1sfLK6NPWo4kZyQi7ckombFw!2e0!7i13312!8i6656

https://fi.wikipedia.org/wiki/Osasto_Brandenstein

https://fi.wikipedia.org/wiki/Saksan_interventio_Suomen_sisällissodassa

Katso liite: 19251
Kiitos @JR49 , hienosti tietoa ja havainnollistava aikakautinen kartta! Nämä ovat meikäläiselle tuttuja maastoja, olen pyörällä ajanut Espoosta Nastolaan sukulaisten mökille monta kertaa nuorena vesana, toi Orimattilasta Uusikylään vievä ura on muuten edelleen melko vaatimaton suomalainen maantie, rupunen asvaltti ja olemattomat pientareet... sekä paljon traktorien tuomaa haastetta maantiepyörällä etenevälle taistelijalle.
Tuosta Orimattilasta länteen (Mäntsälään menevän tien varressa nykyään) virtaava joki on muuten hieno paikka, nykyinen silta ylittää todella kauniin laakson koskineen, laakson rannalta on lisäksi löydetty varhais-kivikautista suomalaisasutusta. Kannattaa kiepaista jos on noilla holleilla, pienen patikoinnin ja suomalaisten esihistorian haistelun paikka kaikille reserviläisille ja miksei muillekin :).
Tässäpä se iltapropagandan kerrankin ansiokas kirjoitus samasta aiheesta, hyvä juttu. Oli esillä foorumilla jokunen kuukausi sitten. Sillalta siis yläjuoksuun päin länsirantaa kävellen noin 4 kilometrin matka (ok, ehkä vähän enemmän, prkl!), kaunis ruukkimaisema ja isokoski eivät ole tässä kuvassa, vaan sillan vieressä alavirtaan.
https://www.is.fi/suomi100/art-2000005379500.html
 
Viimeksi muokattu:
Aivan oikein,onnittelut. Nykänen palveli Venäjän ilmavoimissa ensimmäisessä maailmansodassa aluksi tähystäjänä ja toukokuusta 1917 hävittäjälentäjänä. Nykänen taisteli Kaukasuksen rintamalla ilmeisestikkin Osmannien ilmavoimia vastaan saavuttaen peräti neljä ilmavoittoa. Vuonna 1918 Nykänen liittyi valkoiseen armeijaan toimien komppanianpäällikkönä Satakunnan rintamalla. Yrittäessään soluttautua punaisten rintaman läpi tavoitteena noutaa lentokone Helsingistä jäi punaisten vangiksi ja teloitettiin Hämeenkyrössa. Olipa rohkea mies ja todellinen seikkailija. Ole hyvä ja esitä seuraava kysymys.
 
Onpa hiljaista tässä ketjussa, harmi.
Itselläkään ei mitään hyvää kysymystä plakkarissa nyt. Mutta kokeillaan tällaista.
Haetaan divisioonan komentajan nimeä. Kesän 1944 torjuntataistelut Suomen rintamalla. Etunimi sama kuin sarjakuva sankarin lemmikkillä.
 
Back
Top