Kysymys- ja vastaustopiikki

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja vehamala
  • Aloitus PVM Aloitus PVM
Falklandinsaarilla, sanoo minun stetsonini.

Sama käry tuli itsellä ekana. Pojalle näytin kuvaa (9v) , arvaus oli Norja.
Mutta isällä sellainen kokemus ettei noin pieni kikkisiä tummia nuoria naisia Norjassa ole.:cool:
 
Ase lienee 40mm Bofors Mk1. Eli WWII-aikainen ase.
Ja jenkkikäytössä hyvin laajasti, tosin noi jäähdytinvaipat viittaavat brittienkin pom-pon -guniin, joten South Georgia edelleen ... mutta taidanpa olla väärässä, kyllä tuo on Aleuteilta.

Well done Sir.
 
Siinähän se tuli. Ottoville jatkaa. Tuo Alaskan Aleuttien näyttämö on varsin vähän tunnettu osa Tyynenmeren taisteluita, joista yleensä tulee lähinnä mieleen palmusaaret ja sademetsät, eikä suinkaan arktinen tundra.
 
Tuo Alaskan Aleuttien näyttämö on varsin vähän tunnettu osa Tyynenmeren taisteluita,

Tuo tykki kun näytti jotenkin japanilaiselta:unsure:, mutta tausta ei ollut mistään lämpimästä, niin vaihtoehdot alkoivat olla vähissä.
Sitten vain etsimään kuvia ”Aleuttien näyttämöltä”.

2009-09-25_3946.jpg



Millä määräyksillä saksalaiset itse auttoivat Enigmanin koodin murtamisessa ( 2kpl).

Ja mikä ominaisuus auttoi myös merkittävästi koodin purkamista
 
Ainakin se vaikutti, että sakut lähetti säätiedotuksia sekä muita määrämuotoisia sanomia. Nämä helpottaa aina avaamista. En tosin tiedä, mihin kategoriaan tämä fakta mahtaa kuulua.
 
- Asetukset eivät olleet riittävän satunnaisia. Saksalaiset laittoivat päivittäin laivastolle sääennusteen, joka alkoi aina samalla helposti arvattavalla sanalla: Wettervorhersage. Tästä päästiin hyvin kryptografian alkuun, kun kolmasosa aakkosista oli varmuudella yhden asetuspurskeen sisällä.
- Määräys viestin avauksesta oli myös liian rutiininomainen. Lähettäjä valitsi kolme kirjainta umpimähkään ja sen jälkeen asetti laitteen päivän perusasetuksille. Seuraavaksi hän lähetti tämän kolmen kirjaimen sarjan kahdesti. Toisto oli tarkoitettu vähentämään viestiyhteyksistä aiheutuvia virheitä, mutta se olikin lottovoitto koodinpurkajille, jotka pystyivät päättelemään Enigman perusasetukset ja täten purkamaan koko päivän liikenteen.
- Huono ominaisuus? Koodatussa viestissä ei mikään kirjain koskaan merkinnyt itseään. Joten oli helppoa asettaa selväkieliset arvaukset ja koodattu viesti vierekkäin ja tarkistaa ettei mikään kirjain vastannut.

- Puolalaiset olivat jo avanneet alku-Enigman vuonna 1932. Puolan painostaminen vuonna 1939 johti siihen, että Puola antoi kaikki tietonsa siitä englantilaisille ja ranskalaisille. Puolalaiset salauksenmurtajat myös pakenivat länteen Saksan miehityksen alta ja alkoivat yhteistyöhön. Toisin sanoen ainakin hyökkäyskäsky sinänsä johti purkuun.
 
Viimeksi muokattu:
Ja mikä ominaisuus auttoi myös merkittävästi koodin purkamista

Olen käsittänyt niin, että Enigman perusheikkous oli se, ettei viesteissä yksikään kirjain voinut koskaan toistua samana selkotekstissä ja koodatussa tekstissä. Eli esim. kirjain A ei koskaan voinut olla A. Sen piti aina olla joku toinen kirjain. Tämä laitteen rakenteellinen heikkous auttoi varmasti koodinpurkajia ainakin siten, että tähtitieteellinen määrä eri mahdollisuuksia pieneni edes jonkin verran.
 
Tämä ei enää liity kysymykseen, mutta keskeisin "murtaja", tohtori Alan Turing, tuomittiin vuonna 1952 suhteesta samaa sukupuolta olevan kanssa. Homous oli rikos. Hän valitsi kokeellisen kemiallisen kastraation vankilan sijasta. Hän menetti myös työpaikkansa Bletchley Parkissa. Parin vuoden kuluttua hän otti sitten syanidia.

Ei duunia, ei enää munia. Kova kohtalo miljoonien hengen säästäneelle.
 
Olen käsittänyt niin, että Enigman perusheikkous oli se, ettei viesteissä yksikään kirjain voinut koskaan toistua samana selkotekstissä ja koodatussa tekstissä. Eli esim. kirjain A ei koskaan voinut olla A. Sen piti aina olla joku toinen kirjain. Tämä laitteen rakenteellinen heikkous auttoi varmasti koodinpurkajia ainakin siten, että tähtitieteellinen määrä eri mahdollisuuksia pieneni edes jonkin verran.

Kyllä. Mutta oli siinä se toinenkin rakenteellinen asia. Periaatteessa alkuvaiheessa salausta haluavilla vastapuolilla täytyi olla tiedossa vain rattaiden oikea aloitusasento. Britit tiesivät, että jos viestien lähettäjät tekevät virheen ja lähettävät kaksi viestiä samoilla asetuksilla, pystytään niistä laskemaan merkit, jotka kuvaavat alkuperäisten merkkien summaa.

30. elokuuta vuonna 1941 saksalainen kaukoirjoitinoperaattori teki virheen. Hän lähetti 4000 merkkiä pitkän viestin ja odotti vastausta, saaden viestin ”En saanut viestiä, lähetä viesti uudelleen”. Tällöin molemmat palauttivat koneensa samoihin asetuksiin kuin ensimmäistä viestiä lähetettäessä, mikä oli kiellettyä. Viestien ollessa samoja olisi viestien salattu muoto ollut täysin sama, mutta operaattori lähettikin viestistä lyhennetyn version. Viesti alkoi sanalla spruchnummer (viestinumero) ja toisessa viestissä viesti alkoi sanalla spruchnr, jossa nr on lyhenne sanasta nummer. Viestin alkaessa samoin, mutta heti seitsemännen merkin jälkeen muuttuessa tulivat murtajat siihen tulokseen, että viesti oli koodattu samoilla asetuksilla, mutta sisältö oli erilainen. Päätelmää tuki myös toisen viestin pituus, joka oli 500 merkkiä vähemmän kuin ensimmäinen. Tämän jälkeen he saivat varmuuden saksalaisten käyttämästä metodista ja pystyivät selvittämään avaimen ja aukaisemaan viestin. Tähän työhön meni kuitenkin neljästä kuuteen viikkoa, jolloin puretulla viestillä ei ollut enää sisällöllistä merkitystä.

https://www.cs.helsinki.fi/u/kerola/tkhist/k2005/alustukset/colossus/Colossus15032005.pdf
 
Olen käsittänyt niin, että Enigman perusheikkous oli se, ettei viesteissä yksikään kirjain voinut koskaan toistua samana selkotekstissä ja koodatussa tekstissä.
- Huono ominaisuus? Koodatussa viestissä ei mikään kirjain koskaan merkinnyt itseään. Joten oli helppoa asettaa selväkieliset arvaukset ja koodattu viesti vierekkäin ja tarkistaa ettei mikään kirjain vastannut.

Tämä oli laiteen vika/ominaisuus.

Millä määräyksillä saksalaiset itse auttoivat Enigmanin koodin murtamisessa ( 2kpl).

Tämä ei liity lähetettyihin viesteihin vaan laitteen käyttöön.

Ps, Tuo mitä Vonka mainitsee viestien säännön mukaisuudesta ja niiden toistamisetta (uudelleenlähettämisestä) oli yksi auttava tekijä koodin murtamisessa.
 

Määräyksiä laitteen käytössä on paljon, mutta ainakin kaksi pystyn vanhana elsonorsuna järkeilemään itsekin.

- Roottoriasetusmääräys sinänsä eli asetusten vaihtaminen täsmällisesti joka toinen päivä. Kaikille armeijan operatiivisille toimijoille annettiin säännöllinen avainasetusvihje, joka sisälsi laitteen alkutilanteen, roottoriasetukset.
- Määräykset roottorien rengasasetuksista (esimerkiksi AAA-signaali kyettiin nappaamaan, kun näppäintä painettiin roottorien ollessa AAZ-asennossa).
- Tämän nappasin jostain: Jotta vältettäisiin vastaanottovirheitä, annettiin käsky kirjoittaa "viestiavain" kahdesti peräkkäin ja heikentää järjestelmää. Sen jälkeen jokaisen kuunnellun viestin 1. ja 4. kirjaimet, 2. ja 5. ja 3. ja 6. kirjaimet olivat saman kirjaimen salauksia.
 
- Roottoriasetusmääräys sinänsä eli asetusten vaihtaminen täsmällisesti joka toinen päivä. Kaikille armeijan operatiivisille toimijoille annettiin säännöllinen avainasetusvihje, joka sisälsi laitteen alkutilanteen, roottoriasetukset.

Tähän lisättynä kaikkia roottori asetuksia piti muuttaa
( eli jos asetus oli 1,3,4, niin oli mahdollista seuraavalla kerralla käyttää asetusta 2,1,5.
Mutta asetus 214 ei ollut mahdollinen.
Koska asentoa 4 oli käytetty edellisellä kerralla.
Tämä rajasi roottorien asentojen määrää ja helpotti purkajien työtä.)



Yksi asia on vielä hukassa (mutta jäljillä ollaan:devilish:)
 
Mikä asia enää on hukassa? Tietysti vielä se, että lähettäjä valitsi kolme kirjainta umpimähkään ja sen jälkeen asetti laitteen päivän perusasetuksille. Seuraavaksi hän lähetti tämän kolmen kirjaimen sarjan kahdesti. Tästä koodinpurkajat pääsivät näihin perusasetuksiin kiinni. Tästä puhuin jo aikaisemmin.

Tietenkin koneen konsepti sinänsä. Enigma tarjoaa vastavuoroisen koodin niin, että salattu sanoma voidaan purkaa samalla avaimella kuin selkokieleke on koodattu; jos A on koodattu B:llä, samassa Enigma-konfiguraatiossa B vastavuoroisesti on dekoodattu A:ksi. Tämä vähentää potentiaalisia mahdollisuuksia, mitä koneella muuten voisi tehdä. Tällainen sanapariin liittyvä puhelintyyppinen kartoitus avaa mahdollisuuksia ja samalla sulkee niitä.

(Nimittäin koneen koko kapasiteetissa A-näppäin voisi sytyttää minkä tahansa 26 koodilampuista, näppäimellä B voisi valaista minkä tahansa jäljellä olevista 25 lampusta ja niin edelleen; tästä syntyisi periaatteessa 26 × 25 × 24 ... × 1 = 26! ≈ 4 × 1026 mahdollista tapaa liittää Enigma jokaiseen yksittäiseen konfigurointiin. Mutta konetta ei käytetty niin!)

1519504890849.webp

Voidaan puhua a) itsekoodaavasta ja b) vastavuoroisuuteen liittyvästä heikkoudesta.

Mutta laitteen käyttöön liittyvistä asioista oli myös ohje virheen varalta: Ohjeessa on "painaa mitä tahansa näppäintä niin usein kuin kirjaimet on salattu ennen virhettä". Tämä johtaa väistämättä siihen, että korjattu sanoma lähetetään uudelleen samalla avaimella? Eikö vain?

(Entäpä jos saksalaiset olisivat korvanneet yksisuuntaisilla liittimillä kaksoissarjoitetut? Jokaista kirjainta vastaava ylempi pistoke (X) olisi kytketty tietyn kirjaimen alempaan pistokkeeseen (Y). X:n vastaava alempi yhdistetty jonkin kirjaimen ylempään pistokkeeseen, mutta tämän kirjaimen ei tarvitsisikaan olla "Y". Enigmaa olisi ollut vaikeampi murtaa.)
 
No minä laitan vähän helpomman. Tähän dekkaritehtävään ei välttämättä mene kauaa, jos sattuu olemaan oikea teos hyllyssä. Perustiedoillakin pääsee alkuun.

Haetaan taistelua ja siihen osallistuneiden neljän sotilaan nimiä.

Pataljoonan selustaan on koukannut ison järven kiertänyt lukumääräisesti suuri vihollinen. Apua on tulossa, mutta se on vielä kaukana. Rohkeat miehet saavat tilanteen hallintaan. Yksi taistelijoista tulee kerran olemaan vielä maansa parlamentin puhemies, yhdestä kovimmista partiomiehistä tulee yliopiston rehtori, yksi pääsee aikanaan jopa maansa presidentiksi ja onpa mukana vielä yksi mies, josta tulee erikoisjoukkomies eli vihreä baretti. Näitä neljää haen + taistelua.
 
Viimeksi muokattu:
Kokkarin kylän liepeillä heinäkuussa 1944. Pioneeripataljoona 12, jossa upseereina palvelivat Juuso Häikiö (puhemies) ja Paavo Koli (rehtori) oli yllättäen joutunut jalkaväkitaistelijoiksi. Apuun riensi Lauri Törni (barettimies) osastoineen, jossa mukana myös Mauno Koivisto (pres).
 
Kokkarin kylän liepeillä heinäkuussa 1944. Pioneeripataljoona 12, jossa upseereina palvelivat Juuso Häikiö (puhemies) ja Paavo Koli (rehtori) oli yllättäen joutunut jalkaväkitaistelijoiksi. Apuun riensi Lauri Törni (barettimies) osastoineen, jossa mukana myös Mauno Koivisto (pres).

No niin olivat! Paavo Koli oli Tampereen yliopiston rehtori ja Mannerheim-ristin ritari. Teki itsemurhan vuonna 1969. Oliko se aika liian raskasta vai mikä, en tiedä.

Kehittele sinä seuraava kysymys.
 
Pikainen jatko aiemmalle kysymykselleni: Mitkä USA:n osavaltiot joutuivat kärsimään vihollisen asevaikutuksesta toisessa maailmansodassa? Kärsimisellä tarkoitan ihmishengen menetyksiä. Merisotaa ei huomioida.
 
Back
Top