Kysymys- ja vastaustopiikki

Kyllä tuota henkilöä kysymykselläni hain (tosin oma lähde viittaa 10. elokuuta, tiedä sitten onko virhe). En laiskuuttani jaksanut tarkistaa ketjun aiempia kysymyksiä.

Oletettavasti @Juna112Porojetsiin jatkaa?
 
Mä passaan tämän vuoron yleiseen jakoon.

Ps. ei sitä voi millään, tällä ketjulla saati muissa ketjuissakaan, käytyjä keskusteluja pystyä tarkistamaan.
Kysymys oli hyvä.
Sellaisena vinkkinä uudelle jäsenelle, että erityisesti ilmailuun liittyvissä kysymyksissä saa varautua oikean vastauksen tulemiseen minuuteissa. Vaikka laittaisi omasta mielestään kuinka juonin kysymyksen. Olen jo alkanut itse pitää sitä eräänlaisena urheiluna; siis omalta osaltani penkki-, ei näiden lentäjäjäsenien kanssa pärjää millään :p
 
Hyvä on @Juna112Porojetsiin , katsotaan miten monessa minuutissa Ilmailuosastomme toimii ;)

Tässä muutama edustava vesilentokonetyyppi sotavuosilta. Muitakin oli, kuten hyvin tiedetään.
Nyt haetaan kuitenkin toteutumatonta hankintaa, tunnettujen tyyppien joukossa olisi saattanut olla yksi muukin, joka ei koskaan Suomen taivaalle kuitenkaan tullut.1523302346468.png1523302407720.png1523302446038.png
 
kirottua! nyt ne lentäjät sitten nukkuu. :oops:
 
Junkers K 43
Suomen ilmavoimat osti vuonna 1930 Saksasta yhden W 34 -koneen meritoimintakoneeksi, sekä Ruotsista kuusi K 43 -sotilasversiota käytettäväksi kevyenä pommikoneena. Koneiden rekisteritunnukset Suomen ilmavoimissa olivat JU-122 (W 34) sekä JU-123 – JU-128 (K 43). Keväällä 1944 ostettiin vielä viisi W 34 -konetta radiosuunnistuskoulutusta varten. Koneet olivat käytettyjä, Letovin lentokonetehtaalla Tšekkoslovakiassa peruskorjattuja, tyypiltään W 34hi. Koneille annettiin tunnukset JU-131 – JU-135.[1]

Jatkosodan aikana koneita käytettiin haavoittuneiden ja sairaiden kuljetuksiin sekä kaukopartioiden huoltolentoihin. Sotien jälkeen koneita käytti Rajavartiolaitos vuoteen 1950 asti.[2]
Heinkel He 59B-2
Suomen ilmavoimat vuokrasi Saksasta neljä He 59B-2-konetta. Ne lennettiin Suomeen 11. elokuuta 1943. Kaksi maalattiin Suomen ilmavoimien väreihin ja sai tunnukset HL-59 ja HL-60.[2] Koneet olivat Arado Flugzeugwerke A.G.:nvalmistamia. Koneita käytettiin kaukopartioiden kuljettamisessa neljän kuukauden ajan, sitten ne palautettiin Saksaan.

Heinkel He 115 oli saksalainen kaksimoottorinen vesitaso, joka oli alun perin suunniteltu torpedojen pudottamiseen.[1] Sitä käytettiin toisessa maailmansodassa torpedopommitusten lisäksi meritiedusteluun, laivasaattueiden suojaukseen ja miinoitukseen.

Saksan ilmailuministeriö käynnisti torpedopommittajakoneen suunnittelun vuonna 1935. Kaksi saksalaista lentokonetehdasta, Heinkel ja Blohm & Voss suunnittelivat ja rakensivat prototyypit kaksimoottorisesta vesitasosta. Heinkelin suunnittelema kone valittiin sarjatuotantoon vuosina 1937-1938 tehtyjen koelentojen perusteella. Siitä rakennettiin viisi prototyyppiä (V1-V5) vuosien 1937 ja 1939 välisenä aikana. V2-prototyypillä saavutettiin maaliskuussa 1938 kahdeksan vesikoneiden maailmanennätystä

Ps. Tunnusnumeron edessä HE Hainkel ja JU Junkers joten vaihtoehto vähenee kummasti.:whistle:
 
Ottoville kirjoitti:
Junkers K 43
Suomen ilmavoimat osti vuonna 1930 Saksasta yhden W 34 -koneen meritoimintakoneeksi, sekä Ruotsista kuusi K 43 -sotilasversiota käytettäväksi kevyenä pommikoneena. Koneiden rekisteritunnukset Suomen ilmavoimissa olivat JU-122 (W 34) sekä JU-123 – JU-128 (K 43). Keväällä 1944 ostettiin vielä viisi W 34 -konetta radiosuunnistuskoulutusta varten. Koneet olivat käytettyjä, Letovin lentokonetehtaalla Tšekkoslovakiassa peruskorjattuja, tyypiltään W 34hi. Koneille annettiin tunnukset JU-131 – JU-135.[1]

Jatkosodan aikana koneita käytettiin haavoittuneiden ja sairaiden kuljetuksiin sekä kaukopartioiden huoltolentoihin. Sotien jälkeen koneita käytti Rajavartiolaitos vuoteen 1950 asti.[2]
Heinkel He 59B-2
Suomen ilmavoimat vuokrasi Saksasta neljä He 59B-2-konetta. Ne lennettiin Suomeen 11. elokuuta 1943. Kaksi maalattiin Suomen ilmavoimien väreihin ja sai tunnukset HL-59 ja HL-60.[2] Koneet olivat Arado Flugzeugwerke A.G.:nvalmistamia. Koneita käytettiin kaukopartioiden kuljettamisessa neljän kuukauden ajan, sitten ne palautettiin Saksaan.

Heinkel He 115 oli saksalainen kaksimoottorinen vesitaso, joka oli alun perin suunniteltu torpedojen pudottamiseen.[1] Sitä käytettiin toisessa maailmansodassa torpedopommitusten lisäksi meritiedusteluun, laivasaattueiden suojaukseen ja miinoitukseen.

Saksan ilmailuministeriö käynnisti torpedopommittajakoneen suunnittelun vuonna 1935. Kaksi saksalaista lentokonetehdasta, Heinkel ja Blohm & Voss suunnittelivat ja rakensivat prototyypit kaksimoottorisesta vesitasosta. Heinkelin suunnittelema kone valittiin sarjatuotantoon vuosina 1937-1938 tehtyjen koelentojen perusteella. Siitä rakennettiin viisi prototyyppiä (V1-V5) vuosien 1937 ja 1939 välisenä aikana. V2-prototyypillä saavutettiin maaliskuussa 1938 kahdeksan vesikoneiden maailmanennätystä

Ps. Tunnusnumeron edessä HE Hainkel ja JU Junkers joten vaihtoehto vähenee kummasti.:whistle:
Klikkaa laajentaaksesi...
Nyt en valitettavasti ihan saanut kiinni mitä tarkoitat, mutta hakemani konetyyppi ei ole siis Ilmavoimien kalustoluettelossa.
Otin nämä kolme esimerkiksi. Jokin niitä yhdistää, ja antaa vihjettä minkälainen kone saattaisi olla kyseessä.
 
Juu, minäkin tunnistin tuosta Junkers W34, Heinkel He-59:n ja He-115.n mutta @JR49 taitaa kaivata sellaista konetta joka ei ole koskaan kantanut sinistä hakaristiä.
Se laajentaa valikoimaa.. olisiko jokin Aradon malli.
 
Arado Ar-196 taisi olla käytössä meikäläisillä kaukopartiotoiminnassa (?) mutta oliko ilmavoimien merkeissä - vai palkkiristinen ...
.. ei se taida kuitenkaan olla Ar-196
 
Menee ihan arvailun piiriin, Do 22 :sia oli neljä .. mutta olisiko hankintalistalla ollut Do 24, jota ei koskaan kuitenkaan olisi saatu ? Ruotsalaisillahan noita kuitenkin oli.
 
JR49 kirjoitti:
Nyt en valitettavasti ihan saanut kiinni mitä tarkoitat, mutta hakemani konetyyppi ei ole siis Ilmavoimien kalustoluettelossa.
Otin nämä kolme esimerkiksi. Jokin niitä yhdistää, ja antaa vihjettä minkälainen kone saattaisi olla kyseessä.
Klikkaa laajentaaksesi...

Siis vesikone jota kaavailtiin hankittavaksi, mutta ei päätynyt ilmavoimille ? Hollantilainen Fokker T.VIII-W oli ainakin yksi tällainen. Koneet jäivät saamatta kun Saksa valtasi Hollannin keväällä 1940.

https://fi.wikipedia.org/wiki/Fokker_T.VIII-W#Suomen_ilmavoimien_hankinnasta
 
[QUOTE="JR49, post: 600873, member: 1416"]Nyt en valitettavasti ihan saanut kiinni mitä tarkoitat, mutta hakemani konetyyppi ei ole siis Ilmavoimien kalustoluettelossa.
Otin nämä kolme esimerkiksi. Jokin niitä yhdistää, ja antaa vihjettä minkälainen kone saattaisi olla kyseessä.[/QUOTE]

Sitä että luin/ymmärsi kysymyksen väärin.
 
tulikomento kirjoitti:
Siis vesikone jota kaavailtiin hankittavaksi, mutta ei päätynyt ilmavoimille ? Hollantilainen Fokker T.VIII-W oli ainakin yksi tällainen. Koneet jäivät saamatta kun Saksa valtasi Hollannin keväällä 1940.

https://fi.wikipedia.org/wiki/Fokker_T.VIII-W#Suomen_ilmavoimien_hankinnasta
Klikkaa laajentaaksesi...
Oikein!
Valitsin nuo vesikone-esimerkit sen perusteella, että jos olisi ollut Fokkereita, niitä olisi käytetty kaukopartioiden kuljetuksissa ja huollossa. Mielenkiintoista, että Fokkereiden mukana olisi hankittu lisenssivalmistussopimus. Ehkä ihan hyvä, että jäi tulematta, lentokonetehdas oli jo muutenkin ylityöllistetty.
@tulikomento jatka, ole hyvä!
 
Kiitos. Nopea konekysymys tämäkin. Neuvostoliittolainen konetyyppi, jonka ilmavoimat halusi. Tilaus oli jo vetämässä, mutta jäivät saamatta. Mikä tyyppi ja miksi hankinta ei onnistunut ?
 
tulikomento kirjoitti:
Kiitos. Nopea konekysymys tämäkin. Neuvostoliittolainen konetyyppi, jonka ilmavoimat halusi. Tilaus oli jo vetämässä, mutta jäivät saamatta. Mikä tyyppi ja miksi hankinta ei onnistunut ?
Klikkaa laajentaaksesi...

Arvaan tätä, en ole kylläkään varma, ehdittiinkö tilausta laittaa vetämään.
MiG-15. Kaupan kaatumiseen vaikuttivat poliittiset, taloudelliset ja sotilastekniset syyt.
Suomi perääntyi kaupasta ja päätyi ostamaan MiGien sijaan Vampire Trainer -harjoituskoneita.
 
Ikarus kirjoitti:
Arvaan tätä, en ole kylläkään varma, ehdittiinkö tilausta laittaa vetämään.
MiG-15. Kaupan kaatumiseen vaikuttivat poliittiset, taloudelliset ja sotilastekniset syyt.
Suomi perääntyi kaupasta ja päätyi ostamaan MiGien sijaan Vampire Trainer -harjoituskoneita.
Klikkaa laajentaaksesi...

Hyvä veikkaus mutta ei ole MiG-15. Hävittäjää kuitenkin haetaan.
 
MiG-3. Sotasaaliskoneita jotka tilattiin Saksan varastoista parisenkymmentä kappaletta. Jäivät tulematta, saksalaiset ilmoittivat että koneet olivat tuhoutuneet junassa liittoutuneiden pommituksessa. Tosin tämä voi olla tekosyy ettei koneita tarvinnut toimittaa koska suomalaiset halusivat ne ilmaiseksi.
 
Jatkosodan aikana oli aikomus ostaa Suomen Ilmavoimille Saksan sotasaaliiksi saamia MiG-3-hävittäjiä. Koneet kuitenkin tuhoutuivat liittoutuneiden pommituksissa, ennen kuin kauppa saatiin tehtyä. Tässä tuskin tuli suurtakaan vahinkoa, MiG-3:n maine huomioon ottaen.

@fulcrum oli vastauksessa 5 sekuntia nopeampi.(y)
 
fulcrum kirjoitti:
MiG-3. Sotasaaliskoneita jotka tilattiin Saksan varastoista parisenkymmentä kappaletta. Jäivät tulematta, saksalaiset ilmoittivat että koneet olivat tuhoutuneet junassa liittoutuneiden pommituksessa. Tosin tämä voi olla tekosyy ettei koneita tarvinnut toimittaa koska suomalaiset halusivat ne ilmaiseksi.
Klikkaa laajentaaksesi...

Kyllä. Ja käsittääkseni ei ollut ensimmäinen kerta kun saksalaiset vetivät retkuun. Hankintalistalla oli sotasaalispommikoneita ja muistaakseni myös Tsaikkoja. Saksa taisi pyytää kalustosta ihan kunnon hinnan ja sitten kävikin ilmi, että itse kauppatavara olikin levällään pitkin ja poikin Etelä-Venäjän ja Ukrainan aroja enemmän tai vähemmän romuna. Eli sitä kesän 1941 operaatio Barbarossan aikana tuhottua materiaalia. Joku komennuskunta kuitenkin laitettiin paikalle pelastamaan se mitä vielä pelastettavissa oli. Keräilivät sitten kasaan enemmän tai vähemmän ehjiä palasia, jotka sitten tuotiin kotimaahan.

Mainittakoon muuten nippelitietona että Ilmatorjuntamuseolla on näytillä MiG-3:n takarunko. Kone ammuttiin kesällä 41 alas Utissa ilmahyökkäyksen yhteydessä.

1.jpg
 
Pistetäänpä kinkkinen kysymys oikein vanhoista ajoista.
Viikingit tekivät useita retkiä Vinlandiin, eli Pohjois-Amerikkaan, ja yrittivät sinne perustaa siirtokuntiakin. Suhteet alkuasukkaisiin (joita viikingit kutsuivat nimellä skraeling, ja myöhempi maailma intiaaneiksi) olivat kireät ja erilaisten väärinkäsitysten seurauksena syttyi taisteluita. Torfinn Karslefnin retkikunta teki kauppaa skraelingien kanssa, kunnes viikingeiltä karkasi iso härkä joka säikytti alkuasukkaat. Nämä ilmeisesti pitivät härän juoksua jonkunlaisena hyökkäyksenä ja saapuivat paikalle isolla sotajoukolla.

Torfinnin viikingit kohtasivat skraelingit taistelussa, mutta vähän ajan päästä pötkivät henkensä kaupalla pakoon.
Mikä sai viikingit pakenemaan?
 
Sinun täytyy kirjautua vastataksesi.
Back
Top