Kysymys- ja vastaustopiikki

No, se taisi olla tuo Freydis, Thorvardin pahatapainen eukko ja Eirik Punaisen tytär joka ne pelästytti. Freydis ei oikein tajunnut miesten käpälämäki-taktiikkaa (Freydisin mielestä paikalliset olisi voitu teurastaa kuin eläimet). Freydis otti kaatuneen viikingin miekan ja vetäisi tissit paljaaksi ja löi rintaan miekalla .. ja valmistautui ottamaan vastaan hyökkäyksen. Tämä riitti skraelingeille.

Freydis, Grönlantilaisten sagan mukaan, oli muutenkin melko paha tyttö. Viikinkien jäsentenvälisessä, jonka Freydis itse onnistui järjestämään, kun kaikki vastapuolen miehet oli teurastettu, mutta jäljellä oli vain viisi naista, miehet eivät voineet kajota naisiin. Freydis tuli paikalle ja tappoi naiset kirveellä.
 
Viikingithän ansioituivat myös ruokakulttuurin puolella, tosin eivät mitenkään tietoisesti; inkkareiksi tai ehkä pikemmin eskimoiksi luokiteltavilla alkuasukkailla on laktoosi-intoleranssi. Joka on melko tyypillinen ominaisuus ihmiskunnalle, paitsi ehkä ja erityisesti pohjois-eurooppalaisille. Viikinkien mainiot sapuskat ja ruoka-aineet siis aiheuttivat alkuasukkaiden ruoansulatukselle melko ikäviä ja vähemmän ylväitä toimintoja.

Mm. Asterix-sarjakuvissa (Normannit) on kiinnitetty huomiota tähän pohjoisten kansojen viehtymykseen valmistaa ruokalajeja kermakastikkeessa; hyökkäjien hienoin herkku Walhallan pidoissa oli kermaa kemakastikkeessa.
Toisaalta, eipä nuo pohjoisamerikan alkuperäiskansat sitten oppineet ettei mitään valkoisen miehen tarjoamaa, joka on nestemäisessä muodossa, kannata kaataa suuhunsa.
 
No, se taisi olla tuo Freydis, Thorvardin pahatapainen eukko ja Eirik Punaisen tytär joka ne pelästytti. Freydis ei oikein tajunnut miesten käpälämäki-taktiikkaa (Freydisin mielestä paikalliset olisi voitu teurastaa kuin eläimet). Freydis otti kaatuneen viikingin miekan ja vetäisi tissit paljaaksi ja löi rintaan miekalla .. ja valmistautui ottamaan vastaan hyökkäyksen. Tämä riitti skraelingeille.

Saagojen tuntija löytyi...mutta vikaan meni! Freydis pelästytti kyllä skraelingit, mutta se tapahtui sen jälkeen kun viikingit olivat itse lähteneet pakosalle ja inkkarit lähteneet takaa-ajoon. Viikinkien käpälämäki-taktiikkaan oli hyvä ja vähän yllättävä syy.
 
AI hittolainen - nythän mä vasta huomasin että menin vähän samaan vipuun kun veli Ottoville tuossa taannoin. Niin siis mikä säikäytti viikingit..
Paikallistaistelijat tuli päälle kahtena joukkona, jonka viikingit hiffasi vasta jälkeenpäin. Toiset kanooteilla ja toiset jemmassa. Mutta hyökkäyksessä käyttivät heittovälineitä ja jonkinlaisia katapultteja, seipäitä joilla sinkosivat isoja kappaleita(lampaan vatsan kokoisia) viikinkien päälle ja yli ja ne mäjähtivät maahan todella kovalla äänellä - nämä tajusivat että turpaan näyttää olevan tulossa. Ja olisi tullutkin jos se skraelingien juoni olisi toteutunut. Epäsuori tuli siis.
 
Tähän väliin; noita saagojahan, jotka toimivat pääasiallisina lähteinä myöhemmin nimetyn amerikan seikkaluissa, on kaksi; Grönlantilaisten ja Eirik Punaisen saagat. Ne kuvaavat samoja asioita tai samoihin henkilöihin liittyviä asioita erikseen ja hieman eri perspektiivistä, mutta hämmästyttävän yhtenevästi. Ollakseen vanhoja toisen tai useamman käden kertomuksia. Ja näyttäisi kuitenkin että ovat erillisiä.
Näistä on sittemmin, kun viikinkilaivojen tekniikkaa on ryhdytty paremmin ymmärtämään, kyetty laskeskelemaan reittejä ja matkan pituuksia. Viikingit kuvasivat luonnonmuodostelmia ja -ilmiöitä, näitä on sitten liitetty paikoilleen tai arvioiduille paikoille. Alussa päätelmät olivat huomattavasti varovaisempia, mutta kun on ymmärretty kuinka hienoja aluksia nuo olivat, ja millaisiin nopeuksiin sekä miten hyvin ne nousevat tuuleen, on laskelmat menneet uusiksi. Uusilla mittasuhteilla myös tarinoiden paikat ovat siirtyneet yhä etäämmäksi.
 
Freydiksen muistin minäkin mutta sitä en miksi viikingit perääntyivät. Joskus olen saagoja lueskellut mutta eihän sitä muista enää.

Netti siis avuksi. Freydís Eiríksdóttirin englanninkielinen wikipedia sivu sanoo että:

The natives snuck up on the Viking camp in the night and shoot what are believed to be catapults at the warriors. Many of the men, having never seen such weaponry, flee. Freydís hears the commotion and comes out to see the men retreating.

She calls out, "Why run you away from such worthless creatures, stout men that ye are, when, as seems to me likely, you might slaughter them like so many cattle? Let me but have a weapon; I think I could fight better than any of you." They give no heed to what she says. Freydis is eight months pregnant at the time, but this does not stop her from running out of her tent and grabbing the sword from her fallen brother in arms, Thorbrand, Snorri's son. Then come the Skrælingjar upon her. She lets down her sark so that one breast is exposed, and strikes her breast with the sword, letting out a furious battle cry. At this the Skrælingjar are frightened and rush off to their boats, and flee away.
 
catapult.jpg

Kyllä vaan! Hämmästyttävää kyllä, skraelingeilla oli käytössään katapultti joka ampui lampaan vatsan kokoisia kiviä (kuvauksessa voi olla vähän finnmarkinlisää). Yllättävää on myös että viikingit eivät tällaisia helvetinkoneita olleet aiemmin nähneet. Euroopan suunnalla seikkailevat kollegat epäilemättä olisivat voineet valistaa mikä laite on kyseessä.
Tieto on siksikin yllättävä koska myöhemmät eurooppalaiset eivät intiaaneilla katapultteja nähneet ja moni olisi epäilemättä ollut sitä mieltä etteivät he sellaista olisi voineet osata valmistaakaan. Joitakin intiaanien omia tarinoita on kuitenkin tallennettu, että heillä joskus tällaisia kapineita on ollut, joten viikingit eivät ilmeisesti puhuneet palturia.

Viikinkien kohtaama heimo näyttää muutenkin olleen sotaista porukkaa, sillä he olisivat heti halunneet ostaa heiltä aseita. Vastuullinen kauppamies Torfinn ei kuitenkaan niitä suostunut myymään.

Mutta, proceed.
 
Kiitän. Varaan seuraavan kysymyksen muotoilemiseen sen verran aikaa, että saan tarkistettua kirjapainoteknologiaan perustuvista dokumenteista joitakin asioita. Eli raahaudun kotiin ensin. Tulossa on.
 
No enpäs ehtinyt eilen edes ihmisten aikoihin töistä kotiin ja täällä taas sorvin ääressä kamppailen leivästä ... joten luovutan kysymysvuoron ensimmäiselle joka ehtii. I 'll be back - jahka olen kutonut seuraavan kysymyksen ja ansainnut tilaisuuden kysyä (mikäli nyt en tässä ehdi).
 
Linnoituksen vallille nostettiin valtiolippu saatesanoilla, jotka kuuluivat suurinpiirtein näin: "Älköön tätä lippua koskaan laskettako vaan liehukoon se siinä aina." Kuitenkin toisin kävi, sillä lippu laskettiin jo kahden viikon kuluttua. Kyseinen linnoitus sijaitsi alueella, joka kuului tai oli kuulunut taikka tuli myöhemmin kuulumaan itsenäiseen Suomeen. Mikä linnoitus ja minkä valtion asevoimat?
 
Ensin tuli mieleen Viaporin kapina, mutta tuo 2 viikkoa on liian pitkä aika. koska kapina kukistettiin n kolmessa päivässä. Olisiko kyseessä Bomarsundin linnoitus, jonka britit valtasivat Oolannin sodan aikana ja myöhemmin sitten hävittivät sen melkein kokonaan. Bomarsund siis Ahvenanmaalla.
 
Ei sovi Bomarsund, sillä ei kai briteillä ollut ajatusta jäädä Ahvenanmaalle. Sitähän olisi ollut vielä vaikeampi puolustaa, kun Falklandin saaria.
 
Linnoituksen vallille nostettiin valtiolippu saatesanoilla, jotka kuuluivat suurinpiirtein näin: "Älköön tätä lippua koskaan laskettako vaan liehukoon se siinä aina." Kuitenkin toisin kävi, sillä lippu laskettiin jo kahden viikon kuluttua. Kyseinen linnoitus sijaitsi alueella, joka kuului tai oli kuulunut taikka tuli myöhemmin kuulumaan itsenäiseen Suomeen. Mikä linnoitus ja minkä valtion asevoimat?

Viipuri?
 
Olisiko ollut Ino ? Kyseessä olisi ollut Neuvosto-Venäjä, punaisten kansanvaltuuskunta luovutti Inon venäläisille vastineena Petsamosta. Venäläiset miehittivät sen, Suomen hallitus ei hyväksynyt punaisten tekemää luovutusta. Hugo Österman pani piirityksen käyntiin, saksalaiset komppas ja 15.5 linnake oli suomalaisten hallussa. Olisiko joku siis innoissaan uhonnut punalipun kanssa suurinpiirtein Vappuna... (tuolloin on yleinen punalipun kanssa uhoamishetki)
 
Viipuri ei käy sillä ruotsalaisethan oli siellä 400 vuotta ja venäläiset yli kaksisataa. Eikä Inossakaan noita sanoja voitu käyttää, sillä Brest-Litovskin rauhansopimuksen mukaan linnoitus ei kuulunu enää Venäjälle.
Saksalaiset eivät tukeneet suomalaisia missään meidän omissa vaatimuksissamme Venäjältä. Eikä myöskään tässä vaan vetosivat siis tuoreeseen rauhansopimuksen.
 
Täsmälleen oikein. Senaatin (silloisen hallituksen) puheenjohtaja Svinhufvud piti mainitun puheen. Lippumme oli silloin oheinen leijonalippu, joka mainitaan myös harvoin julkisesti esitettävässä Jääkärimarssin Suur-Suomi-henkisessä kolmannessa säkeistössä. Punaväri ei sattuneesta syystä ollut pääkaupungissa toukokuussa 1918 suosiossa, joten se vaihtui siniristiin. Saksalaiset pitivät uutta (nykyistä) lippuamme valjuna, mutta eiväthän he pitäneet Jääkärimarssistakaan. Oli myös käytännöllinen syys, sillä laivojen lipussa ei leijonakuvio erottunut kunnolla, koska se usein oli auringossa kulahtanut ja hiilipölystä mustunut.

Flag_of_Finland_1918_(state).svg.png
 
Back
Top