Kysymys- ja vastaustopiikki

[Old Boy]

Ainoastaan yksi 50 v sitten julkaistu kirja lähteenä ei tietysti koko kuvio aukea. Mutta tosiaan kiinnostava detalji.

Uuteen kysymyksen kuitenkin!
Briteillä oli II MS aikana lukuisia lentokonetehtaita ja -tyyppejä. Ne nimettiin usein paikkakuntien tai vaikka tuulten mukaan, kuten esimerkiksi Hurricane ja Tempest. Mutta kuka henkilö oli niin merkittävä, että peräti kaksi II MS:n sotakonetyyppiäkin on mimetty hänen mukaansa?

 

[fulcrum]

Waterloon woittaja Wellington. Vickers nimesi kaksi konetta hänen mukaansa, omituisen pitkäsiipipommari Wellesleyn ja sitten raskaan pommittajan Wellingtonin.

 

[Old Boy]

Näin on! @fulcrum jatkaa.

 

[fulcrum]

Kokeillaas tällaista:
Saksan keisarillisen laivaston panssariristeilijä Fürst Bismarck, laskettiin vesille 1897, uppouma noin 11 000 tonnia, neljä 240mm ja 12 kuuden tuuman tykkiä.

Mikä on tämän uljaan aluksen Suomi-kytkentä?

 

[Bodyguard]

Tuo päätoimittaja titteli oli ihan oikea Lindströmille, hänhän oli Socialdemokraterna lehden päätoimittaja ja myös aktiivi poliitikko, joka toimi LO:n johdossa.

 

[JR49]

Kokeillaas tällaista:
Saksan keisarillisen laivaston panssariristeilijä Fürst Bismarck, laskettiin vesille 1897, uppouma noin 11 000 tonnia, neljä 240mm ja 12 kuuden tuuman tykkiä.

Mikä on tämän uljaan aluksen Suomi-kytkentä?

Hmm, olisiko osallistunut Suomen retkelle vuonna -18? Vähempiarvoisia aluksiahan käytettiin parempien taistelulaivojen edessä miinanetsijöinä esi. Ahvenanmaan suunnalla. Siis ei mitään paravaania jääolosuhteiden vuoksi, vaan uhrattava alus ensiksi eteenpäin vaikka heikoille jäille, ja jos ei uponnut, niin reitti oli turvallinen. Esimerkiksi legendaarinen kaappari SMS Möwe oli muistaakseni alennettu tähän rooliin.

 

[Bodyguard]

SMS Fürst Bismarck ei ollut enää aktiivipalveluksessa 1918 vaan se toimi koulu- ja toimistolaivana. Lyhyen aikaa se oli IMS alkuaikoina rannikkopuolustuslaivana, mutta siirrettiin sittemmin koululaivaksi. Tässä nyt voi olla useampikin mahdollisuus siihen Suomi kytkentään. Tiettävästi yhtään jääkäriä ei saanut meriupseerikoulutusta ( vaikka siellä merenkulkijoita mukana olikin ). Aktiiviaikanaan alus toimi ensin Kauko-Idässä ja lyhyen aikaa Itämerellä, mutta vailla kosketusta Suomeen. Olisiko niin, että suomalaisten panssarilaivat perustuivat ajatukseltaan ja rooliltaan tähän alukseen ja sen viimeiseen aktiiviajan rooliin....?
Tiettävästi panssariristeilijä romutettiin v . 1920, joten ei ole vieraillut maassamme tms.

 

[fulcrum]

Arvasin että jääkäreitä arvataan ensiksi, tästä ei kuitenkaan ole kysymys. Alus siirrettiin melkein heti valmistumisen jälkeen Kaukoitään eikä se tietääkseni käynyt Suomessa.

 

[Bodyguard]

Arvasin että jääkäreitä arvataan ensiksi, tästä ei kuitenkaan ole kysymys. Alus siirrettiin melkein heti valmistumisen jälkeen Kaukoitään eikä se tietääkseni käynyt Suomessa.

Kuten jo aiemmassa viestissäni sanoin, tiettävästi yhtään jääkäriä ei koulutettu meriupseeriksi, joten en arvannut jääkäreitä. Arvaukseni oli, että tuon aluksen rooli ennen koulu- ja toimitstolavaksi siirtymistään, eli rannikkopuolustusalus, olisi ollut esikuvana suomalaisille rannikkopanssarilaivoille. Pääaseistuskin oli melkein sama, SMS Fürst Bismarck 4x240 mm ja suomalaiset panssarilaivat 4x254 mm.

 

[Old Boy]

Tuo päätoimittaja titteli oli ihan oikea Lindströmille, hänhän oli Socialdemokraterna lehden päätoimittaja ja myös aktiivi poliitikko, joka toimi LO:n johdossa.

Totta! Mulla meni samankaltaiset nimet sekaisin. Oikea LO:n puheenjohtaja (ei-poliitikko) oli August Lindberg.

Jotta ei ainoastaan märehditä jo vastattua kyssäriä niin mun veikkauksena auki olevaan: Olisiko aluksen miehistö pelastanu suomalaisia lähetystyöntekijöitä Bokserikapinan aikana.

 

[Bodyguard]

Ja @Old Boy ehtikin jo tehdä mun seuraavan arvaukseni. Laivahan toimi juurikin Bokserikapinan aikoihin Kiinassa ja osallistui siihen...

 

[fulcrum]

Pääaseistuskin oli melkein sama, SMS Fürst Bismarck 4x240 mm ja suomalaiset panssarilaivat 4x254 mm.

4 tykin pääaseistus kaksoistorneissa oli äärimmäisen yleinen aseistuskonfiguraatio noihin aikoihin, siitä ei juuri johtopäätöksiä voi vetää. Jos panssarilaivoilla oli esikuva niin se oli ruotsalainen Sverige-luokka. Suomalaiset panssarilaivathan olivat kyllä saksalaisten suunnittelemia, ei sen puoleen, mutta suomalaisiin spekseihin.
Boksarikapinasta ei ole kysymys, sikäli kun tiedän ei aluksella palvellut tai vieraillut suomalaisia, vaikkei se toki mahdotonta ole.

 

[Bodyguard]

No sitten seuraava arvaus. Olisiko kommodori Mecke ( Operaatio Tanne-Ost saks. komentaja ) palvellut IMS alussa tuolla aluksella. Hänhän on syntynyt 1894, joten oli 1914 parikymppinen...

 

[fulcrum]

Heh, kaukolaukauksiksi menee Annetaan sen verran vinkkiä että 'Suomi-kytkös' on nimenomaan Suomen tasavaltaan, ei siis Suomen suuriruhtinaskuntaan. Henkilökytkös kyseessä ei ole.

 

[Bodyguard]

No, Tanne Ost tapahtui kyllä Suomen Tasavallan aikana.... Ajattelin, että Mecke olisi ollut se yhdistävä tekijä, mutta ei ollut.

 

[JR49]

Arvaillaan sitten Stetson-menetelmällä, että aluksesta purettu aseistusta on ostettu Suomeen. Useinhan isojen alusten tykeille on keksitty jatkokäyttöä esimerkiksi rannikkotykistössä. Purettua torpedovarustusta kun miettii, niin tulisiko Suomen sukellusveneet jopa kyseeseen.

 

[fulcrum]

Ei ostettu, mutta nyt osutaan hiukan lähemmäksi edes.

 

[JR49]

No kävin jo kaikki asiaan sekaantuneet telakatkin läpi .
Arvotaan Stetsonista, että sama telakka oli mukana sen noin 500 tonnin sukellusveneen kehittelyssä, joka muodosti myöhemmin Vetehis-luokan esikuvan. UB-III tai UC-III.

 

[fulcrum]

No ei nyssentään mitään tuollaista vaan liittyy ihan itse alukseen
edit. eräässä panssarilaivojamme käsittelevässä kirjassa episodi mainitaan.

 

[EK]

Kokeillaas tällaista:
Saksan keisarillisen laivaston panssariristeilijä Fürst Bismarck, laskettiin vesille 1897, uppouma noin 11 000 tonnia, neljä 240mm ja 12 kuuden tuuman tykkiä.

Mikä on tämän uljaan aluksen Suomi-kytkentä?

Toimi suomalaisten panssarilaivojen maalialuksena.